ITSENSÄ TUTKIMINEN

Evankeliumiteksti: 

 Jeesus käytti usein vertauksia tai kertomuksia, jotka olivat arkisen elämän keskeltä, niin että ihmisten oli helppo ymmärtää, mitä Jeesus halusi sanoa tai opettaa heille.

 Tänään eteemme tulee Jeesuksen sanoissa ”perhetilanne”: 

­Isä ja hänen kaksi poikaansa. Ei kerrota oliko perheessä muita lapsia, sillä nyt oli kysymys näistä kahdesta joko nuorukaisikäisestä tai aikuisesta pojasta. 

Isä lähetti poikansa työhön tarhaan. Toinen sanoi menevänsä, mutta ei tosiasiassa kuitenkaan mennyt ja toinen taasen vastusti isänsä tahtoa ja kieltäytyi menemästä, mutta kuitenkin lopulta meni.

 Syytä kummankaan pojan menettelyyn ei kerrota:

- ei kerrota syytä, miksi poika ei halunnut mennä, oliko itsenäistyminen, vanhempien tahdon vastustaminen, vai oliko isä niin hallitseva ja käskevä, että periaatteesta kieltäytyi tottelemasta voidakseen säilyttää oman tahtonsa ja itsenäisyytensä?

- oliko poika niin harkitsevainen, että halusi miettiä tarkemmin?

- oliko isä hätäinen, joka ei antanut aikaa harkintaan?

 Oli siis kuitenkin kysymys siitä, mitä oikeasti tapahtui, miten ihmiset oikeasti toimivat eikä siitä, mitä he sanoivat.

 Jeesus kiinnitti tähän asiaan toisaallakin huomion:

Matt 7: 21. "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen isäni tahdon.   22. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.'   23. Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'

 Näitä sanoja Jeesus käytti, kun varoitti vääristä profeetoista.  

Ratkaisevaa ei siis ollut, mitä ihminen sanoi, minkä vaikutelman hän teki, vaan ratkaisevaa oli se tuotos, hedelmä, seuraus, mikä oli hänen toiminnastaan, mikä oli se todellinen motiivi toiminnalle.

Monet vanhemmat vähän samanlaisessa tilanteessa kuin Jeesuksen ensimmäisen vertauksen puutarhuri - isä, tuskailevat, että mitä nuortensa kanssa pitäisi tehdä, mitä sanoa, kun viesti ei tunnu menevän perille eikä ole yhteisymmärrystä.

Nuoret vaistoavat kyllä sen, rakastaako vanhempi heitä vai ei. Vaikka puhuisi vähän toisin tai tekisi niin, että nuori reagoi siihen, niin nuori tietää ja vaistoaa, välitetäänkö hänestä ja se välittäminen menee perille. Rakkaus on se vastustamaton voima, joka vaikuttaa.

 TOINEN teki isän tahdon mukaan TOINEN ei tehnyt. 

Mikä on sitten Jeesuksen taivaallisen Isän tahto?

Jumalan tahto on: = 
Joh 6: 37. Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.  38. Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.  
 39. Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki. 
 40. Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet."

 Jumalan tahto on:

a)   Yksikään ei joudu hukkaan.

b)   Jeesus herättää viimeisenä päivänä heidät kaikki.

c)       Jokaisella, joka näkee Jeesuksen, on ikuinen elämä.

 Jumala ei siis lajittele ketään.  Kukaan ei ole toistaan soveltuvampi, uskonnollisempi, parempi rodultaan tai ansioiltaan, niin että heidät kannattaa pelastaa, heille kuuluu pelastus, mutta toisille ei.
Jumala ei lajittele syntyperän, rodun, varallisuuden, sukupuolen, iän, terveyden tai sairauden mukaan.

 Jumalan tahto on pelastus, ikuinen elämä kaikille. Jumala välittää kaikista ihmisistä. Jumalan tahto on rakkauden tahto.

 MILLAINEN KUVA SINULLA ON JUMALASTA? 

Mietihän hetkinen! Onko Jumala-kuvasi:

rankaiseva, 

vihaava,

  kylmä, 

etäinen,

niin juhlallinen tai pyhä, ettei häntä uskalla lähestyä

välinpitämätön Jumala meistä – ei häntä kiinnosta meidän elämämme

tai  kostava

 VAI ONKO SINUN JUMALA-KUVASI rakastava, ihmisestä kiinnostunut ja ihmisestä välittävä?

 Sielunhoidon opettajat sanovat, että Jos Jumala-kuvamme on vääristynyt, niin se aiheuttaa ristiriitaisen elämäntilanteen, johon ihminen etsii ja tarvitsee apua. Jos Jumala-kuvamme on vääristynyt, niin mistä voimme saada muutoksen Jumala-kuvaamme, käsitykseemme Jumalasta?

Meidän pitää lähteä ”käsittelemään” Jumala – kuvaamme, puhumaan siitä, keskustelemaan, purkamaan sitä, jotta voimme tarkentaa ja korjata sen. Sitä voi myös käsitellä taiteen, esim. maalaamisen ja musiikin avulla. Monet kirkkomusiikin säveltäjät loivat teoksillaan heidän kuvansa Jumalasta ja kirjoittivat teokseen sanat ”Jumalan kunniaksi”.

 Monesti ajattelemme, että Jumala-suhteen asiat ovat niin ”mystisiä”, ettei niistä voi oikein puhua ja täytyy tapahtua jotain ihmeellistä, jotta voi ymmärtää Jumalaa paremmin ja selvitä kriiseistään. – Kuitenkin aivan tavallinen puhuminen, keskustelu, asioiden avaaminen ja avautuminen on yksinkertainen tie muutokseen ja muuttumiseen asioissa. 

* * * * *

1. 15–24-vuotiasta vain 44 % pitää itseään luterilaisena, kuitenkin 75 % pitää itseään kristittynä.

 2. Eläkeikäisten ikäryhmässä kristittynä itseään pitää 81 % ja luterilaisena 86 %

 3. 14 % osallistuu 1/kk uskonnolliseen tilaisuuteen, 80 % sanoo rukoilevansa joskus,

Jumalan tahto on etsiä ihmistä uskon kautta. Missä tämä kummankin osapuolen etsintä ja tahto voisi sitten kohdata?

Jumala kuulee kyllä heikoimmankin, yksinäisimmänkin rukouksen, haparoivimmankin huokauksen, mutta on helpompi kuitenkin yhdessä toisten kanssa elää uskonnollista etsintäänsä. 

Kirkon eteisessä on Pekka Rytkösen tekemä veistos:
Jumala kohtaa ”MAA JA TAIVAS” veistoksessa ihmisen. Pronssiin valetussa horisontissa maa ja taivas kohtaavat. Veistoksessa on horisontti, jonka toisessa reunassa näkyy kolme ristiä Golgatalla ja siitä horisontin viiva etenee kohti tyhjää hautaa. Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa syntinen ihminen ja pyhä Jumala kohtaavat. Se kohtaaminen on valmiina. Eikö seurakunnan tehtävä ole olla kohtaava, rakastava ja helposti lähestyttävä. Tarvitaan aitoutta. Yhden näkökulman aitouteen voisi nähdä Vanhan Testamentin tekstissä, jossa kerrotaan, miten nuori Daavid selvisi omissa varusteissaan. Hän ei ottanut päälleen sellaisia varusteita, viitekehystä, joka ei kuulunut hänen elämäänsä.

* * * * *

 Palataan vielä tekstimme alkuun. Mikä on tämän tekstin evankeliumi? Siinä puhuttiin oikein, mutta toimittiin väärin ja puhuttiin väärin, mutta toimittiin oikein.

Me ihmiset teemme vääriä valintoja ja ratkaisuja. Evankeliumi on, että saamme alkaa uudestaan. Me emme ole väärien valintojemme ja ratkaisujemme vankeja. Me saamme muuttaa päätöstämme ja saamme valita uudelleen.

Mutta Jumala ei tee väärää päätöstä eikä väärää valintaa. Jumalan päätös ei muutu. Jumala ei muuta päätöstään rakastaessaan meitä. Jumalan rakkaus on muuttumatonta ja pysyvää, kun hän on Jeesuksessa valinnut meidät pelastukseen ja iankaikkiseen elämään.

Jaakko Harjuvaara

Viimeisin päivitys 24.9.2005