Natura-alueen raivausta keväällä 2013

NATURA-ALUEEN RAIVAUSTA KEVÄÄLLÄ 2013

Tuusulanjärven lintualue eli Natura-alue on alunperin ollut tulvaniittyä, rantanevaa, jolla vesi- ja rantalinnut, kahlaajat ovat pesineet ja viihtyneet. Siitä se on muodostunut harvinaiseksi lintualueeksi ja on nyt suojeltu. Joka kevät korkealle nouseva tulvavesi ulottui myös Järvenpään keskustan kadulle ja Vanhankyläntielle ja 1957 järven eteläpäähän rakennettiin säännöstelypato, jolla vettä voidaan laskea talvella alemmaksi ja tulvavesi ei nouse enää teille eikä ympäröi rakennuksia.

Kuvia tulvavedestä löytyy sivuiltani lisää, saman sivun alussa näkyy, millainen tasainen rantaneva oli alunperin, kun vesaikko ja puusto ei täyttänyt sitä kasvullaan.

Tästä näkee, miten elokuulla 2003 pihan lahti on lummekasvuston melkein kokonaan peittämä.

ennen Lintulahdet Life

Tämä kuva on vuodelta 2004, josta näkee kanavan vasemman reunan natura-alueen, millaiseksi metsäksi tulvaniitty / rantaneva on kasvanut.

Koska tulvavesi ei enää kastellut kunnolla lintualuetta, se alkoi kasvaa vesakkoa ja myöhemmin jopa aivan lepikko- ja koivumetsää, jolloin vesilinnut eivät enää muuta sinne ja pesi metsässä. Koska oli kysymys harvinaisesta lintualueesta, niin EU:n Lintulahdet Life tuen turvin alueelta raivattiin puusto ja pensaat pois, ohjattiin Loutinoja nevalle, johon oli kaivettu kosteikkokanavia pitämään neva kosteampana ja lintujen pesimäalueena.

ISOKOKOINEN KUVA

Yllä oleva kuva on 17.4.2010 Natura-alueen pohjoispään alueesta (Prisma oikealla). Siinä näkyy selvästi tulvaniityn ennallistuksessa tehty kosteikko. Kuva on otettu Rantapuistossa olevan tivolin maailmanpyörän huipulta.

Tämä kuva on '(lintu)tornien taistelu' päivänä 7.5.2011. Pitkospuita myöten pääsee lintutornille, josta avautuu näkymä natura-alueelle.

ISOKOKOINEN KUVA

Tämä kuva on elokuussa 25.8.2011 otettu tornista Naturan yli järvelle. Pensaiden ja puuston kasvu näkyy selvästi.

Vähitellen alueelle kasvaa aina uutta pensaikkoa, joka muutamassa vuodessa muuttaa aluetta taas metsäkasvuston suuntaan. Sen vuoksi alueelta hoitosuunnitelman mukaisesti poistetaan mm. rantaluhdan kasvustoa lintualueen säilyttämiseksi. Järveä ympäröivien kuntien, Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän ja useiden järjestöjen työryhmä kokosi järven koko länsirantaa koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman.

Hoitosuunnitelmassa määritellään kasvuston pensaiden ja puiden peruspoiston jälkeen poisto tapahtuvaksi 10-15 vuoden välein. Pusikoituminen on jatkuva uhka alueen linnustolle. Se merkitsee kuitenkin alueen metsittymistä hyvin pitkälle, koska pensaat ja puut kasvavat nopeasti kosteassa maastossa. Järvenpään Ympäristöyhdistys on välillä järjestänyt talkoitakin lintutornin maastossa. Poistettua pensaikkoa ja puustoa ei saa jättää alueelle, vaan se pitää tuoda pois sieltä.

Olen omalta osaltani tehnyt talkootyötä siinä määrin kuin on ollut mahdollista. Mitä pienempinä nousevat pensaikot voidaan poistaa, sitä helpompaa ja kevyempää työ on - melkein pensassaksilla toteutettavaa - ja sitä paremmassa kunnossa lintualue pysyy.

Keväällä 2009, kun lunta oli vähän ja se oli sulanut jo pois, mutta rantaneva oli jäässä, poistin vesaikkoa ja sain vedettyä sen pois jäätä ja vettä myöten jollassa. Kanavan ylitse veden alla ulottui vielä jää, jonka päällä saattoi kahlata. Jolla oli myös vara, että jos jää pettäisi, niin hyppäisin veneeseen.

Syksyllä 2011 raivasin kanavan reunaa järvelle asti ja keväällä 2012 linnut täyttivät raivatun alueen 'valkoisenaan'. Oikeasta reunasta näkee, millaiseksi paksulumisten talvien aikana 3 vuodessa alue on kasvanut.

Paksun lumen talvina poistaminen on vaikeaa. Tänä vuonna lumipeite aleni joulua edeltävien suojasää/vesisadepäivien ansiosta, niin että päätin ottaa tehtäväkseni raivata yhden alueen puhtaaksi kevättalven aikana. - Se on hyvää fyysisen kunnon ja myös henkisen virkistyksen hoitoa, kun muuten tulee istuttua tietokoneella tuntikaupalla päivittäin ja joskus öisinkin ;-)

Aloitin joskus helmikuun puolen välin tienoilla ensimmäiset kerrat, mutta en tullut ottaneeksi silloin kuvaa yhtenäisestä pensasto-lepikkoalueesta ja tuntui lähes toivottomalta kahlata hangessa, sahata käsisahalla hangen sisältä mahdollisimman syvältä joka ikisen lepän, pajun, vesan juuria myöten poikki, kerätä kasaan ja sitten auton hinausköydellä tiukasti nipun ympäri ja kiskoa nippu pois alueelta kovalle maalle juhannuskokkoa varten. Ajattelin, että aloitetaan nyt kumminkin. N. 3 tuntia oli se aika, jonka sitä jaksoi tehdä, mutta aina oli hyvä mieli, kun sai muutaman neliön puhtaaksi. Vanha sanonta on: "Vähän päivässä, paljon viikossa." Mutta tätä täytyi kyllä muuttaa: "Vähän viikossa, mutta paljon kuukaudessa." Projekti kesti helmikuusta huhtikuuhun.

Kuvat ovat jo vähän kuin voiton puolella olevista talkoistani huikaisevan kirkkaassa auringon kevätauringon paisteessa. Yöpakkasten tähden hankiainen kantoi ja työskentely oli helpompaa kuin helmikuun lumissa rämpien.

Seuraavat kuvat ovat keväältä 2013

Varhaisimmat hiihtäjät lähtivät tällöin liikkeelle. Kesäaika oli nostanut auringon jo korkealle loistamaan...

natura

Näkymä jo raivatun alueen ylitse kotipihaan päin. Muutama osmankäämin kuivunut varsi oli pystyssä. Tämän kauniimpaa ei kevättalvi voi olla. Syksyn vesi- ja talven lumisateet ovat puhdistaneet ilmakehää ja siksi taivaan sini on niin kaunis ja melkein 'henkeä salpaava'. Kuvan värejä ei ole käsitelty kuvaohjelmilla. - Sielukin lepää tässä työssä samalla, kun fysiikka on koetuksella.

Tätä vielä riittää, koska jokainen risu, mikä näkyy, pitää nyt ottaa pois, sillä sen kasvaminen uudelleen tuohon vaiheeseen vie 1-2 vuotta.

Täältä kaislikon keskeltäkin pitää poistaa, sillä kun leppä tai paju on noussut kaislojen keskeltä valoon, niin kasvu nopeutuu valtavasti.

natura

Tämä on nopein, helpoimmin hallittava ja ympäristöystävällinen ekotyöväline. Nykyiset käsisahat ovat halpoja alle kympin halvimmillaan ja tosi teräviä!

Tuosta vain köyden S-silmukan kautta ja sitten hartioiden yli ja vetoon....

natura

Nippu voi olla 5-6 metriä pitkä, jos mukana on isoja leppiä. Aivan viime vaiheessa (niinpä tietysti) muistin aikaisemmilta vuosilta itseasiassa helpomman tavan siirtää niput ilman köysiä.

Tämä tapa on, että kerää lähes kaksi näin isoa nippua vierekkäin, nostaa niput suoraan 'kainaloon' molemmilta puolilta ja sitten ottaa kourilla tuosta vatsan etupuolelta yhteisen otteen, jolloin niput pysyvät kainalossa ja saa vain kumartua suoraan eteenpäin eikä tarvitse kannatella sivulla niiden painoa. Selkä ei rasitu sivusuunnassa lainkaan ja vetoliikkeen voima tulee koko vartalon kallistuessa eteenpäin eikä niin paljon käsien varaan. - Aina oppii ja tällä systeemillä varsin suuretkin melkein 'rungot' kulkevat mukana. - Aikaisempina vuosina usein jää on ollut melkein paljas, jolloin lumi ei ole hidastanut nipun jälkipään liukumista.

Kahvitauko aamuauringon loisteessa - voiko olla mitään ihanampaa tapaa aamua alottaa...

Kun veden pintaa on laskettu alemmaksi, niin jää on vajonnut ja rantaan tulee lumirailo, josta muutama luontokuva.

Päivisin järveen valuva ja railoista tuleva vesi nousee altapäin ja alimmissa jääkohdissa nousee jäälle, aamupäivisin jalka ei vielä uppoa tuonne.

Tämä on vielä vasta alkuvaihetta.

natura

Tässä tilanne 13.4.2013, kun seuraava kaista odottaa vielä raivaamista, kunhan säät vähän paranevat.

kevätkokko

Tällaiseksi se kasvoi 61.5.2013 ja tuostakin se vielä kasvoi, mutta ei tullut kuvattua...

juhannusaatto

Reunasen Matin ottama kuva aattoiltana...

ja otin vielä videonkin

Ei julkinen
YouTube-video juhannuskokostamme
episodeineen

...ja tällainen se oli juhannuksen jälkeen..

* * *

natura

Ja lopuksi huuhdotaan hiet aurinkoisessa avannossa!

natura

Kun lauantaina 6.4.2013 sain iltahämärissä urakan onnellisesti loppuun tältä kaistalta, niin oli pakko ottaa vielä kuva, silmä lepää - keväällä ja kesällä linnut. Olin edellisenä syksynä veneen kanssa kuskaten raivannut n. 5m leveän kaistan tuohon kanavan vasempaan reunaan aina järvelle asti. Viime keväänä lintujen saavuttua ne majoittuivt valkoisena parvena siihen tasaiselle kohdalle. Nyt riittää tilaa paremmin...

Tässä vielä aurinkoisempi maisema:

natura

Kanavan oikealla puolella vesaikon poisto odottaa vielä vuoroaan ja reunalla olevat korkeat puut ovat myös myöhemmin kasvaneita ja lintuasiantuntijoiden mukaan pitää vähitellen poistaa, koska niissä varikset ja haukat kyttäävät ylhäältä arempia lajeja lintualueella ja etsivät tilannetta käydä pesien ja lintujen kimppuun. MUTTA lokkiyhdyskunta, jota monesti moititaan, on arempien lajien suojana ja varis ja haukka pelkäävät lokkeja, pysyvät poissa niiden reviiriltä, koska saavat muutoin koko yhdyskunnan kimppuunsa. Tässä on luonnon viisas monimuotoisuus ja vuorovaikutus -sitä tulee ihmisenkin tukea ja suojella.

Raamatun alkusivuilla on hyvä määritelmä ihmisen ja luonnon suhteesta: "Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä." 1.Moos 2:15 Ihmisellä on oikeus hyödyntää/viljellä luomakuntaa, mutta myös velvollisuus varjella/suojella sitä.

Natura-alueen
raivausta
keväällä
2014

Paluu luontokuvien sivulle

Paluu historiallisten kuvien sivulle

* * *

Viimeisin päivitys 18.4.2014