Veneen takana näkyy reunaa, josta on jo raivattu pois ja sitten
raivaamaton kummallinen veden pintaa myöten leviävä lähes puuvartinen
köynnös, joka tehokkaasti estää veden virtauksen.
Tässä kuvassa näkyy vielä paremmin tuo rannalta käsin leviävä verkosto,
joka pitää kiskoa ja onnistuu aika hyvin mun pitkävartisilla
työkaluilla. Niissä pitäisi olla vain vielä 10 cm pidemmät piikit,
mutta en ole sellaisia löytänyt, eikä Ottmanin Pertti enää hitsaile,
kun on eläkkeellä.
Vastapäisellä rannalla on aika hyvin näkyvissä, että on uusia lumpeita
lukuunottamatta saatu rantaviiva puhtaaksi. Sorsaemo siellä uitti
poikasiaan ja varis siinä rantatöyräällä vahti koko ajan ja koitti
hyökkäillä saadakseen poikaspaistin, mutta emo oli lujien nokaniskujen
kanssa kimpussa ja varis vetäytyi aina takaisin. Laskin 10
poikasta. Aika stressaavaa tuo äidin homma... ;)
Tässä otin kuvan muutaman tunnin perästä, kun olin poistanut yläkuvissa
olevat levinneet kasvustot. Olin aika väsynyt enkä jaksanut näitä
lumpeiden juuria ruveta vetämään, vaan säästin ne seuraavaan kertaan -
piti säästää vähän voimia
illan kirkkovenesoutuunkin ;)
SEURAAVAKSI MYÖHEMMÄT
KUVAT 23.6.2014
Kun kiskoo ja sahaa veteen asti levittyvät pajut pois niin
tästä näkee, miten ne rupeavat kasvattamaan juuristoa veden alla ja jos
saavat kasvattaa muutaman vuoden, niin tukkoonhan se kanava menee ja
lujasti ja syvällä ovat ne oikeat juuret.
Ei näin isoa pehkoa jaksa kiskoa sellaisenaan, vaan pitää sahata
halkosahalla kahtia ja sitten onnistuu.
Alkoi jo hämärtää 22 aikoihin, joten kuva tärähti vähän. Sitten
totesin, että vastapäisellä rannalla ajelehti vielä niitä pintaan
nousseita juurakoita, joita joku oli heitellyt ekan kerran jälkeen ja
oli pakko raahata ne veneeseen = melkein täysi veneellinen ja vetää ne
uudet osmankäämit, joita en ollut saanut ensimmäisellä kerralla pois.
Oli pakko lopettaa ja täytyy vielä joskus 'iltapimeällä' käydä ne
lammikon osmankäämit poistamassa, sitten saa olla. Totesin sen, että
jotenkin tämä kanavan raivaus onnistuu, mutta vesi ei silti vaihdu
kunnolla ja se johtuu siitä, että kun ne 1990-luvun alussa siltä
lossilautalta syvensivät koko järven itäpuolen Tervanokasta
Rantapuiston reunaan asti, niin siellä vesi liikkuu eikä lumpeikko oli
kasvanut, mutta tämä naturanpuoleinen länsiosa = melkein puolet
pohjoisimmasta päästä jäi 'naturan vuoksi' syventämättä ja lumpeikko
estää veden vapaan liikkeen yhä tihenevänä mattona ja se matto ulottuu
Rantapuiston kanavan suulle asti ja se estää suuremman veden
vaihtumisen.
Täytyy yrittää syksyllä saada Aijan ja Vesiensuojelun asiantuntijan
kanssa esille, että se naturan reunaan asti ulottuva vesialue pitäisi
syventää samalla tavalla kuin itäreuna, sillä siitä riippuu pohjoispään
tulevaisuus pidemmällä tähtäimellä.
* * *
KAKSI VUOTTA MYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ 2016
Kävin veneellä katsastamassa jäiden lähdettyä 12.4.2016 järven
pohjoispään kuntoa... ja Rantapuiston kanavassa oli vielä talven läpi
selvinneitä osmankäämien juuristoja... jotka olisi voinut hyvin
edellisenä kesänä poistaa, jos joku olisi halunnut ja ehtinyt... mutta
kaupunkia kiinnostavat kivilaiturit ja miljoonat niihin upottamiseen -
jos kerran rahaa on, niin mikäs siinä.
Vedin niitä juuristoja haralla sen verran kuin jaksoin sieltä
kanavasta, koska eivät kasva enää sinä kesänä - ja oli jo kovin
hämärää, mutta kaupungin valot vähän kajastivat rantaan.
Koska illalla rannalle vedetyt juuristot joku aikainen aamukulkija on
ottanut tavakseen heitellä takaisin veteen, niin varmuuden vuoksi
keräsin niitä veneeseen niin paljon kuin uskalsin veneen uppoaman
tähden ottaa... painavaa tavaraa ja hiukan jäi tuhtoa jäljelle varovaa
soutamista varten. - kuva on seuraavana aamuna kotirantaan tuotuna. -
Aija Schukoville laitoin viestiä, että osa jäi sinne rannalle, jos
ehtisivät hakea pois.
Aamulla lauantai 13.4.2016
Paluu
luontosivulle
PALUU ETUSIVULLE