Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
SUKU
kuvia/sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura




"KÄRSI RISTIN HÄPEÄSTÄ VÄLITTÄMÄTTÄ"

alustus Missio Järvenpään kotiseuroissa
Huurinaisella ti 8.1.2015


kotiseurat
kuva Reijo Telaranta



"Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, 2. silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle." Hepr 12:1-2


-    IHMEELLISET JAKEET:
-    Suuri pilvi = tämä huone, ystävät, seurakuntien jäsenet, ja kristilliset seurakunnat ja kirkot, näkyvät  ja näkymättömät, perille päässeet, eläneet  ja tulevatkin -> ovat Jumalan  mielessä ja sydämellä. Emme ole yksin, vaan kuulumme tavattomaan suureen maailmanlaajuiseen näkyvään ja näkymättömään seurakuntaan.

* * * * *

-    Pannaan pois *kaikki* PAINAA *ja* SYNTI. Kaikki painava EI ole syntiä, mitä sitten (?) häpeää, kuormaa, lastia, huolta, elämän varrella kertynyttä kipua ja tuskaa, murhetta. 
-    Ps 94:19 ”Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.” 
-    1992 käännös: 19. ”Kun huolet painavat mieltäni, saan sinulta lohdun ja ilon.”
-    Ps 69:20 ”Sinä näet kaikki ahdistajani, sinä tiedät, että olen kärsinyt häväistystä, herjaa ja pilkkaa. 21 Häpeä on murtanut sydämeni, haavani ei parane. Turhaan minä odotin sääliä, kukaan ei minua lohduttanut.”  - Seuraavassa jakeessa: 22. ”Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa, janooni he juottivat etikkaa...”
mikä on viittaus Jeesukseen ristillä, kun hänelle annettiin juotavaa. Psalmin kirjoittajan salattu toivo oli, että tuleva Messias kantaa hänen häpeänsä ja lohduttaa häntä.


* * * * *

-    Uskon alkaja ja täyttäjä = molemmat Jeesuksen kädessä ja hallussa / Fil 1:6 ”Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.”
-     Pelastus ei ole meidän varassamme!
-    Jeesus ei sysää meitä uskon tielle ja sitten katsele sivusta, että ’saas nähdä, miten äijän ja ämmän käy… ’

* * * * *

-    Tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä. Siksi Jeesuksen tie kulki häpeästä Jumalan istuimen oikealle puolelle…!

Kreikan hypemeinen = kärsiä, kestää, jäädä (hyper-etuliite voimistaa) = menoo = pysyä, jäädä, viipyä, majailla, pysyä, odottaa= Jeesus ’EI KARANNUT’ pois häpeän keskeltä. Hän jäi siihen ja pysyi siinä häpeässä ja ristillä, häpeäpaalussa, stauron = ristin = paalu, risti (häpeäpaalu) kuitenkin siis johon on kiinnitetty tai joka on pönkänä, tukena…johon rikolliset ripustettiin = nostettiin näkyville, kaikkien katsottavaksi, teiden varsille ja kukkuloille, jotta kaikki ohikulkijat näkisivät  =JULKISEN HÄPEÄPAALUN ja siihen naulitun - syntinen, langennut, syyllinen.

Nykyajan häpeäpaaluja  ovat mielestäni skandaalilehtien lööpit:
Hiihtäjämestari Mika Myllylä oli iltalehtien otsikoissa voitonpäivinään, mutta hänellä perustus petti (oli kärsinyt mm. sotalapsen kohtalon...)  ja hän sekaantui voiton paineissa dopingiin, hänen psyykensä ei kestänyt sitä stressiä, vaan hän sortui alkoholiin ja silloin iltalehdet nostivat hänet häpeäpaaluun ja Mikan suorituksista ja voitoista välittämättä ja perheen tuskasta välittämättä raportoi ja kuvasi jokaisen hänen ravintolakäyntinsä ja humalatilansa.
Sitten kun Mika kuoli, samat lehdet alkoivat taas kiskoa rahaa itkien otsikoissaan dramaattisia krokotiilinkyyneleitä suuren mestarin kuolemasta – rahan tähden tämän kaiken säälimättä käyttäen häpeän hetket hyväkseen ja sen jälkeen taas näytellen suurta surijaa.

Kreikan aiskhynees = häpeästä = aiskhos = ruma, häpeä = yhteiskunnallisesti häpeällistä = kaikkien nähtävissä ja näkyvillä, julkisesti.

Kreikan katafroneesas = välittämättä = ajatella vastaan, halveksia = froneoo  - kata = vastaan = freen = mieli, ymmärrys, ajatus (fyysisesti) sydän, pallea, sisin, keskusta johon osuma tappaa ihmisen. Se Jeesuksen välinpitämättömyys julkista häpeää, kohtaan, sen kantaminen oli kaikkein mielekkäintä, tärkeintä ja sisintä asiaa meidän pelastukseksemme. 

Jeesus halveksi iloa, joka oli tarjolla, ristin häpeän kantamisen sijasta. Jeesus kärsi julkisen häpeän rangaistuksen, jotta meillä on anteeksiantamus ja rauha.

Jeesus oli Jesajan 53 mukaan ”kipujen mies, sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät.”

Saksassa on Ieselheimin luostari, jossa keskiajalla hoidettiin leprapotilaita, jotka kaikki eristivät pois yhteisöstä, ettei se tartu jne...
Munkeilla oli sellainen tapa hoitaa, että kun rujo spitaalinen tuotiin luostariin, niin hänelle laitettiin vuode luostarin kappelin lattialle kolmeksi päiväksi. Kappeli oli erikoinen sikäli, että siellä oleva ristiinnaulitun alttaritaulu poikkesi tavanomaisista ristiinnaulitun kuvista. Tämä Kristus oli rokonarpinen, täynnä paiseita ja monella tavalla epämiellyttävän näköinen.
Kun spitaaliset katselivat tätä Kristusta alttaritaulussa, heille tuli jo sellainen luottamus, että tämä rokonarpinen ja paiseiden peittämä Kristus tietää, mitä on olla sairas kokonaan, ihmisten hylkäämä ja kipujen mies ja sairauden tuttava. Tämä näkymää katsellessaan heidän sisimmässään alkoi jo jotain toivoa viritä, parantuminen alkoi ja munkit hoitivat heitä edelleen.

Tätä samaa asiaa käsittelee myös eräs Jörg Zinkin kirjassa oleva runo, rukous:

Pois maailmasta! Katseeni piirissä
on paljaalla seinällä vain krusifiksi.

Onnen päivinä ylhäisten saleissa
en pitänyt tästä tuskan ja kärsimyksen kuvasta,

mutta kärsimys ja tuskakin ovat ihmisen osaa.
Sen tiesi Kristus ja loi pelastuksen ristillä.

Kun katson ristiä, niin taakkani
pienentyy melkein puoleksi,

sillä yhden asemesta meitä kärsii kaksi:
orjantappuroin kruunattu veljeni tukee minua.

Conrad Ferdinand Mayer

- - - -

Me haluamme salata, karttaa. kätkeä häpeän, olemme häpeän vankeja ja koetamme paeta siitä pois kohtaamatta sitä, koska pelkäämme häpeää.

Pari viikkoa sitten näin tässä Sibeliuksenkadulla edelläni nuorehkon  miehen, joka kulki pää vasemmalle 90 asteen kulmassa ja sen lisäksi koko ylävartalo vääntyneenä vasemmalle. Hänellä oli rollaattori siinä vasemmalla sivullaan, ettei kaatuisi siihen suuntaan ja näin hän kulki vaikeasti kävelykadulla. Myöhemmin näin hänet edestäpäin. Hän oli tekstannut ison pahvilapun siihen rollaattorin etuosaan. Siinä luki suurin kirjaimin: ”Älä tuijota – KESKUSTELE.”

Häpeäkasvatus on ollut Suomessa hyvin tavallista, lapselle sanottiin, häpeä edes, lasta häväistiin, lasta peloteltiin häpeällä ja pakotettiin toimimaan vanhempien  tai opettajien toivomalla tavalla häpeän pelosta.

Eräs viime vuosisadan alkupuolella syntynyt henkilö kertoi, että heidän talonsa oli kylän pääväylän varrella. Koulua oli 6 pv viikossa ja lasten piti lisäksi tehdä aika paljon työtä kotona, ainoana aamuna, jolloin olisi voinut nukkua, sunnuntainakin piti herätä jo kuudelta aamulla, vaikka ei olisi jaksanut. Tämä piti tehdä siksi, koska ulkona kulkevien ihmisten piti nähdä, että on valot aikaisin aamulla – ettei talossa ole laiskoja ihmisiä, jotka nukkuisivat pitkään. Siksi tästä ihmisten häpeän pelosta lapset herätettiin väkisin ja syyksi sanottiin, että ”mitä ihmisetkin ajattelevat...”, jos luulevat, että täällä asuu laiskaa väkeä. 

Monet meitä rasittavat häpeän tunteet ovat henkisen tai hengellisen väkivallan aiheuttamia, joita toiset ihmiset vaatimuksillaan meille asettavat.

* * * *

Olemme juuri viettäneet joulua, katselleet ihanaa, vastasyntynyttä joulun lasta. Kuitenkin tämän vastasyntyneen lapsen tie kulkee ristin häpeäpaaluun. Siinä riippuessaan syntien rangaistuksen ja julkisen häpeän kantaen hän julisti tien paratiisiin avoimeksi toisella puolellaan olevalle rikolliselle ja pahantekijälle.

* * * * *

Vielä eräs näkökulma häpeän ja syyllisyyden tunteisiimme. Meidän ihmisten sielunelämän, psyyken rakenne on erilainen monesti kuin toisella. Tiedän omakohtaisesti ja olen tavannut useita ihmisiä, joilla on nk. yliherkkä omatunto. Se tuntuu aina vain vaativan enemmän ja syyttävän meitä sellaisesta, mistä meidän ei tarvitse eikä pidä kokea mitään syyllisyyttä. Tähän sielunelämän tilanteeseen Uudessa Testamentissa on tärkeä kohta:
1.Joh 3:19. ”Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme, 20. jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken.  21. Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei meitä syytä, me voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa.”

Siis meidän omatuntomme ei ole meidän ’jumalamme’. Vaan Jumala on meidän omantuntomme yläpuolella ja Hän on rakkaus. Syntien anteeksiantamus ja armo ovat suurempia kuin meidän omatuntomme. Siksi saamme elää anteeksiantamuksesta ja armosta, kasvaa rauhassa Jumalan lapsina ja vähitellen se turvallisuus antaa rauhaa ja lepoa myös omaantuntoomme.

Muistan aina, miten erään monia rikoksia tehneen ”Volvo Markkasen” äiti sanoi iltalehden haastattelussa, että hän ei tunnusta enää poikaansa. Mietin, että miten yksikään äiti saattaa sanoa näin lapsestaan? Me voimme kohdata ihmisten halveksintaa ja häpeää, mutta Jumala on erilainen. Hän rakastaa. Jesajan kirjassa sanotaan Jes 49:15. ”Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota. 16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.”
Siis me olemme Jumalan kämmenellä, hänen sormenviivoissaan juuri sellaisina kuin me olemme, kaikkine luonteenpiirteinemme ja ominaisuuksinemme, elämänkokemuksinemme ja vaiheinemme, sielumme vammoja myöten. 

Paavali sanoo Room 8 :37. ”Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. 38. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” 

Viimeiseksi haluan kertoa teille erään tapauksen: 

Nuori poika oli polvistuneena vuoteensa vierellä ja luki rukouksensa ja pyysi Jumalaa tekemään hänestä kiltin pojan. Pojan isä käveli juuri huoneen ohi ja sattui kuulemaan poikansa rukouksen:
"Ja tee minusta kiltti poika, jos voit ja jos et voi, niin älä kanna siitä huolta, sillä minulla on hirveän hauskaa sellaisena, kuin olen."


* * *
https://www.jaakkoharjuvaara.fi/2015_01_08_alustus_karsi_ristin_hapeasta_valittamatta.pdf

* * *

Paluu Jaakon saarnojen koontisivulle

Paluu Orvokin ja Jaakon etusivulle






sivulaskuri