"Tästä Rintamaveteraanien Uudenmaan piirin 50-vuotisjuhlamessusta lähetämme seppeleet Tuusulan sankarihaudoille, Karjalan Kannakselle Terijoelle haudattujen sankarivainajien muistomerkille ja vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkille.
Sankarihautamme sijaitsevat Tuusulan kirkkomaalla, koska Järvenpään seurakunta itsenäistyi vasta sotien jälkeen Tuusulan seurakunnasta eikä Järvenpäässä siitä syystä ollut hautausmaata sotien aikaan.
Seppeleillä haluamme kunnioittaa sankarivainajien ja menneiden sukupolvien muistoa ja osoittaa kiitollisuuttamme vapaasta itsenäisestä Suomesta.
Seppelpartio lähtee liikkeelle Narvan marssin soidessa ja nousemme sitä lähettämään: Seppelpartio olkaa hyvä!"

SAARNATEKSTI:

Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan."  Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu. Johanneksen evankeliumi 7:37-39

Eräs kertomus

Kerrotaan ranskalaisesta kenraalista, joka vieraili Suomessa. Isännät antoivat hänen käyttöönsä auton ja kuljettajan. Kenraali halusi käydä tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Koska Suomessa sellaisia ei ole, kuljettaja vei korkean vieraan Sibelius-monumentille. Siellä kenraali vietti hiljaisen hetken, mutta autoon palattuaan hän epäillen kysyi, eikös tuo ollut maailmankuulun säveltäjän Jean Sibeliuksen monumentti. Kuljettaja vastasi: ”Sibelius todella oli maailmankuulu säveltäjä, mutta sotilaana kuitenkin täysin tuntematon!”
Vietämme tätä messua ja samalla Uudenmaan rintamaveteraanien kirkkopyhää sekä piirinne 50v. juhlaa, Sibeliuksen kaupungissa, lähellä säveltäjämestarin kotia ja hautaa. Hänen musiikkinsa on vahvasti esillä messussamme.


Elämä toisten hyväksi

Sibelius ei ollut sotilas, mutta hänen merkityksensä suomalaisuuden muotoutumisessa ja kansamme itseymmärryksen vahvistumisessa on ollut valtava. Esimerkiksi hänen Finlandiansa koskettaa vahvasti lukuisia suomalaisia. Ainolan isäntä käytti saamiaan lahjoja kansamme hyväksi, meidän hyväksemme.
Te veteraanit puolestanne saitte kerran sotilaan myös osan. Taistelullanne pelastitte ja turvasitte maamme vapauden. Sukupolvenne taistelu, työnne maamme jälleenrakentamisessa ja lastenne kouluttaminen on luonut perustan sille hyvälle maalle, joka meillä nyt on. Tekin annoitte voimanne ja taitonne meidän yhteiseksi hyväksemme.
Toisten hyväksi työskentelemisessä on kysymys myös siinä toiminnassa, jota tänään juhliva piirinne ja liittonne yhdistyksineen ovat tehneet ja tekevät.


Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen ja antaa voiman palvella

Tämän päivän evankeliumissa puhutaan uskosta ja sen vaikutuksista. Jeesus kutsuu meitä tulemaan luokseen. Pyhän Hengen kautta hän tahtoo tyydyttää ihmissielun janon, sen syvimmän kaipauksen. Uskomalla Jeesukseen levoton sielumme löytää rauhan.
Tämä rauha ei kuitenkaan tässä elämässä tarkoita elämän tulemista helpoksi. Herra lähettää seuraajansa liikkeelle, elämään toisten hyväksi, puolustamaan heikkoja, auttamaan ja lohduttamaan. Kristityn elämää verrataan usein ristin kantamiseen. Jumala, joka salli omalle Pojalleen raskaan kärsimysten tien, ei lupaa meillekään tasaista tietä.
Mutta hän ei lähetä meitä tälle tielle omien voimiemme varassa. Hän lupaa omilleen jokaiseen päivään oppaaksi Pyhän Hengen, voiman antajan, lohduttajan, puolustajan. Niin kuin elämä on mahdotonta ilman vettä, hengellinen elämä kuihtuu ilman Pyhää Henkeä. Mutta Hengen läsnäolon kautta meistä alkavat virrata elävän veden virrat, kuten evankeliumissa sanotaan.


Jumalan työ keskuudessamme  

Emme usein huomaa Jumalan työtä keskellämme. Eikä meidän ole helppo nähdä, että olisimme itse Jumalan Pyhän Hengen toiminnan välikappaleita. Ehkä tämä johtuu siitä, että Hengen työ on usein hiljaisen tuulen huminan kaltaista. Kuitenkin Jumala tekee työtään meissä, meidän kauttamme ja keskuudessamme. Raamatun mukaan Henki rukoilee lakkaamatta puolestamme sanattomin huokauksin.
Maailmassamme on kyllä paljon pahuutta. Joka päivä kuulemme siitä tiedotusvälineissä, havaitsemme sitä omassa elämänpiirissämme ja itsessämme. Mutta elämässä kohtaamme myös rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää. Raamatun mukaan nämä ovat Pyhän Hengen hedelmiä. Raamatussa kerrotaan myös lukuisista armolahjoista, joilla Jumala Pyhän Hengen kautta rakentaa seurakuntaansa. Niitä ovat esimerkiksi toisten palveleminen, auttaminen ja rohkaiseminen. Näistäkin meillä kaikilla on varmaan kokemuksia. Ja ennen muuta Pyhä Henki toimii Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Tänäänkin meitä kutsutaan ehtoollispöytään. Siellä Kristus itse hoitaa meitä.
Keskellä kauneinta kevättä ja uuden luomisen ihmettä saamme siis katsoa myös Pyhän Hengen työtä keskuudessamme, elävän veden virtojen kuohua. Jumala lupaa olla kanssamme ja pitää meistä huolta. Hänen käsiinsä saamme antaa koko elämämme ja tulevaisuutemme. Torstaina haudan lepoon siunattu presidentti Koivisto totesi muistelmissaan, että ”Herraan luottaen kaikki lopulta kääntyy hyväksi, vaikka toivottomalta näyttäisikin.”


Taivaan toivo

Palaan vielä lopuksi säveltäjämestariimme. Eräänä hellekesän aamuna havahduin radiosta tajuntaani kulkeutuvaan musiikkiin. Siellä soi tänäänkin kuultu Sibeliuksen impromptu. Se oli niin kaunista, että puoliunessa muistan pohtineeni: Mahtaakohan taivaassa olla tällaista! Kaunis taideteos johdatti tähyilemään ikuisuuteen. Hengellään Jumala kutsuu meitä elämään toisiamme varten ja niin myös raivaamaan esteitä Jumalan armon ja hyvyyden näkemiselle.