Aivan laho, oksaton koivu kokkopaikan
lähellä. Niin helppo kaataa, ettei tarvinnut tikapuita eikä
vaijerivinssiä. Riittävä veto tuli nailonköyden ja vetoliinan avulla.
Lahonnut pystyyn
Välineistöä...
Sitten pätkimistä ja halkomista varten puuvajalle, kuivumaan ja käyttöä odottamaan.
* * *
Isompi urakka on keittiön ikkunan - kellarin edessä oleva vanha koivu, korkea ja kolmihaarainen
ENSIN KUVA vuodelta 1954 tästä koivusta - kellarin oikealla puolella:
Sitten 65v myöhemmin:
Tässä kertaa tikapuut riittivät, joten pylväskengät odottavat korkeampaa oksatonta puuta, joita riittää.
Olen varmistanut oman turvallisuuteni
niin, että olen tehnyt kolminkertaisen vyön vanhasta auton turvavyöstä
- kierrätyshän on nyt noussut arvoon arvaamattomaan. Tähän vyöhön on
helppo ripustaa tarvittavia välineitä ym. palohakojen avulla yhdellä
napsauksella.
Lisäksi tarvitaan toinen turvavyö, joka hoitaa samaa tehtävää kuin valjaat.
Tämä vyö on niin pitkä, että se ulottuu
minun ympäri ja tikkaiden ympäri tai puun rungon ympäri
samanaikaisesti. Se on helppo kiinnittää näiden palohakojen avulla ja
lisäksi sitten oman vyöni palohakojen kanssa varmistaa, että pysyy
paikoillaan. Palohaat ovat erinomaisia, käteviä, nopeita ja lujia
kiinnitykseen.
Kaikki tarvittavat työvälineet, keltainen sähkösaha ym. kulkevat kätevästi kanssani tikapuilla tarpeeksi ylös.
Ja kun haara on sahattu ja siinä on ollut veto köydellä, ja vaijerivinssillä oikeaan suuntaan, niin siellähän se sitten.
Siitä vaan 'poikki ja pinoon'. Tämä haara oli pienin ja ohuin niistä kolmesta.
2 haaraa oli vielä jäljellä:
Vasemmanpuolinen oli paras kaataa
kellarin ja talon väliin.
|
Oikeanpuoleinen pitää kaataa oikealle
pöheikköön.
|
Kiristysköysi, jolla määrätään suunta ja
viime kädessä vaijerivinssillä pakotetaan haluttuun suuntaan, niin se
köysi täytyy saada mahdollisimman korkealle, jota veto on voimakkaampi
sivulle päin.
Oikeanpuolisessa kuvassa ähistään sitä mahdollisimman korkealle siten,
että rungon vasemmalla puolella vähän yläpuolellani näkyy pystytanko,
jonka päässä on köyden pää ja työntämällä/heittämällä se tanko
yläpuolellaan olevan oksanhaaran ympäri - saan köyden pujotettua
korkeammalta kuin pystyn kiipeämään. Tuolla kohtaa runko on niin ohut,
että ne pylväskengät ei asetu tukevasti sen ympärille.
Tuo tanko on metallia ja niin painava, että kun se menee oksanhaaran
yli mitastaan puolen välin verran vaakatasossa, niin se painaa loputkin
tangosta ja köyden pään sen mukana.
Sitten vasemmalle
vetoliina/vaijerivinssiviritys - jolloin vaijerivinssi pitää huolen,
että koivu ei kaatuessaan pysty siirtymään talon räystään suuntaan,
koska vinssi pitää sen otteessaan - vasemmalle. Ja lopputulos tässä
kauniisti oikeassa suunnassa:
Kun vasen oli saatu kellarin vierestä oikeaan suuntaan. Oli jäjellä vielä tämä oikealle päin 3.haara.
Kuvassa näkyy poikkisuunnassa selvästi
sähkökaapeli ja puhelinkaapeli, jotka tulevat pylväästä talon seinään.
Kaapelit sanelevat sen, että haarat pitää kaataa sivusuuntaan, eikä
tähän tielle päin.
Kun Fortum uudisti talolta Vanhankyläntielle johtavan linjan pylväät,
laittoi uudet (tietysti yksi vähemmän...) ja sitten kaatoi vanhat pois,
niin kas, kaatoivat vanhan pylvään tähän linjan päälle poikittain.
Olimme sisällä ja koko talo huojahti ja kuului kova 'pamaus', kaatuva
pylväs nykäisi linjat ja eristimet irti seinästä ja sähköt menivät.
Samuli oli kotona ja meni ulos kysymään miehiltä, että "Ei tullut
sitten mieleen kaataa toiseen suuntaan?" Vastausta ei kuulunut, mutta
Fortumin kunniaksi täytyy mainita, että puolen tunnin sisällä oli
linjat ja kaapelit kytketty uudellen ja sähkö kulki taloon! :D
Nyt ei tarvinnut pitkiä tikkaita, vaan
nuo hämärästi näkyvät lyhyet riittivät, koska 3.haara irtautuu näin
matalalta. Loveaminen oikeaan reunaan ja sitten sahaus vasemmalta -
videossa näkyy.
https://youtu.be/6U2qHIYW0fU
Video on tehty samalla systeemillä
kuin Raamatun luomiskertomus, kerrottu vain dramaattisimmat
käännekohdat ja jätetty pois vuosimiljardien väliajat... - tässä
videossa vähän yli 5 minuuttiin 4-5 päivän työ...2-3 päivää
suunnittelua ja mietintää ja harkintaa ja sitten 2 päivää toimintaa...
Minua huvittaa, että fysiikka ja voimavektorilaskenta ym. olivat
minulle aika hankalia käsitteitä, jotka olen jo unohtanut monta
kymmentä vuotta sitten, mutta nyt täytyy arvioida rungon massa, sen
suunta, kallistuskulmat ym. ym.
Ja lopputulos on tässä:
Ei ihme, että lehdetkin olivat jo osittain kuihtuneet.
Videokamera kuvasi koko ajan tuolta vasemmalta talonnurkan takaa turvallisen kaukaa liiterin edestä kellarille päin.
Tämä loppupätkä rungosta on helppo kaataa tänne kottikärryyn päin -
tielle, sillä se ei ulotu enää talon seinään tulevaan sähkölinjaan,
vaan kaatuu sen alle. helpointa kerätä pois eikä tarvitse pyöritellä
pöllejä orapihlaja-aidan ja ojan takaa pöheiköstä.
* * *
Muutaman päivän perästä sain sovittua
Kari Rannan kanssa - hänellä on pitkälaippainen saha - että tulee
kaatamaan tuon viimeisen alhaalta leveän pätkän:
Lopuksi työkalut 'pakkiiin' ja saunaa lämmittämään!
Kunnolliset ikivanhat kottikärryt, jotka ovat 'rautaa' eikä mitään kevyttä peltiä kuin nykyisin :)
Vertaa pöllien kokoa peräkärryn renkaan kokoon....
Nämä täytyi siirtää nokkakärryillä - ja paksuimpiin vähän alkua
halkeamaan moottorisahalla, koska 7000 kg puristusvoima
hydraulihalkaisijassa alkaa jo vuosien mittaan vähän heiketä,
fuskata...
Nämä jaksoi nostaa seinustalle odottamaan halkomista...
Siinä riittää moneksi iltapuhteeksi töitä. Onneksi on 7000 kg voimalla halkaiseva "hydraulikirves" ->
puristin.
Hydraulikirves täytyy ottaa alas
oikealla puolella olevalta jalustalta, koska kukaan ei jaksa nostaa
isoimpia pöllejä sen päälle.
Näin isojen kohdalla saadakseen alkuun
halkaisun, täytyy moottorisahalla tehdä vähän linjausta puuhun. Kun se
on saatu halki, niin sen jälkeen aina reunasta kapeampi sektori
kerrallaan hydraulikirves erittäin hyvin halkaisee pala palalta.
*
* *
Paluu LUONTOKUVIEN KOONTISIVULLE
PALUU etusivulle
