Sain
sahattua repeämän reunaan aukon. Siitä käsin kaivamalla, ja sittemmin
pienellä lapiolla, sieltä tuli lahonnutta mössöä kottikärryllinen pois
= paksu kanto olikin ontto.
Tämä ulottui rungon sisällä maan tasoon asti.
Nyt moottorisahani laippa riitti töihin:
Kunnon metallikiila ja leka ovat hyvä apuväline, kun saha on jo tehnyt
oman osansa.
"Mitä pienempi vika, sitä suurempi leka!"
Moottorisahan kanssa ei auttanut mennä liian lähelle väleihin
tunkeutunutta betonia
Kiilalla sai niin paljon irtoamaan, että lekalla sai taottua möhkäleen kokonaan
irti.
Betonimöhkäle jo maassa ja sitten
jatketaan pysty ja vaakasuunnassa paloittelua ja välillä rautakangella
vääntäen.
Vaikka perusrunko oli näin laho
keskeltä, niin sen 'putkimainen' rakenne piti pystyssä 2 isoa haaraa -
kumpikin niistä yhden erillisen
rungon vahvuinen. - Mutta vaaratekijä oli siinä, että sen betonimöykun
kohdalla haarautuivat joku myrsky, nyt oli keväällä aivan hurjat
myrskypuuskat, olisivat voineet riuhtaista taloon päin kallellaan
olleen rungon kuistin päälle! Kaatohommat syksyllä kannatti
tehdä!
Tammi on myös sellainen puu, joka saattaa olla ontto sisältä ja kestää
silti pystyssä. Opistolla Orvokin eestiläiskurssilaisista 1990-luvulla
Kalle Rebane oli pelastunut Siperiasta. Kun venäläiset veivät
junalasteittain virolaisia pois kotiseuduilta Siperian aroille, niin
hakijoiden tiedettiin liikkuvan Kallen kotikylän lähellä. Kalle oli
poikasena piiloutunut pihalla olevan ison tammen rungon sisään ja
kuuli, miten vanhemmat ja muu väki vietiin. Hän säilyi ja venäläisten
lähdettyä vaelteli varmuuden vuoksi metsissä aluksi ja sitten
vähitellen jäljellä olevien asukkaiden pariin.
Hän säilyi ja sai Seurakuntaopistolla kirkon työntekijän koulutuksen
Eestin luterilaisen kirkon noustessa hitaasti 1990-luvulla jaloilleen
Viron itsenäistymiskehityksen myötä.
*
* *
PALUU ETUSIVULLE