38. "Teille on opetettu: Silmä silmästä, hammas hampaasta.
39. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.
40. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin.
41. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan (=1,5 km) matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.
42. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta. (Matt.5:38-42)

ONKO OLEMASSA RAKKAUTTA?
- "Kuinka kukaan, kukaan voi rakastaa, tätä kurjaa maailmaa, kyselivät nuoret äsken saarnavirsiosuudessa.
- Onko rakkautta olemassa ja jos on, niin millaista rakkautta ja keille?
- Toiset verhoavat kysymyksensä rakkaudesta taitavasti. He kätkevät sen syvälle sielunsa sopukoihin eivätkä uskalla päästää sitä esiin - edes omaan tajuntaansakaan saatikka sitten edes hiljaa kuiskata sitä jollekin toiselle.
- Lemmikkieläimelle ehkä uskalletaan tämä kysymys osoittaa, kun ei tarvitse jännittää, että uskollinen koira tai kissa vastaisi siihen sanallisesti.
- Jotkut tuovat rakkauden tarpeensa esille totutuista kaavoista poiketen, räikeästi häiriköiden ja huomiota herättäen jolloin valitettavan monet heidän läheltään vetäytyvät pelästyneenä pois ja he jäävät vaille niitä ihmisiä, joita he kaikkein eniten juuri silloin tarvitsisivat.

- Aikamme ajatusten ja rakkauden toiveiden tulkkina valtavan suosion ovat saavuttaneet esim. Joel Hallikainen laulaessaan "Kuurankukkaa:

"Turhaan, aivan turhaan, minä yöllä hamuan Sua viereltäin.
Turhaan, aivan turhaan, on sitä kieltää, ikävöin jo lähteissäin.
Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin.
Kuurankukkia nyt kannan sisälläin."

tai Jari Sillanpää kuvailee "Satulinnaansa":

"Sano, että että sä kaipaat luokse mun takaisin.
Sano, että sä tahdot olla kuin ennenkin.
Sano, että sä tiedät, kaksi meitä vain on,
jotka kohtaamaan johti kerran tie kohtalon.
Sano, että yhä ainoa olen sun
Sano, että yksin tahdot olla sä mun,
silloin satulinna kaukomaan
meille kuuluis kokonaan.
Sinulle mä aarteeni antaisin,
jonka vuoksi kärsin ja taistelin.
Sinulle mä antaisin sydämen,
jos sä otat sen?"

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa...

- Jeesus kosketti ihmiselon juuria, kun hän lähti käsittelemään kysymystä rakkaudesta ja sen syvimmästä olemuksesta.

SILMÄ SILMÄSTÄ JA HAMMAS HAMPAASTA
Lähtiessään puhumaan vuorisaarnan rakkauden laista, Jeesus viittasi muinaisen Babylonian merkittävän hallitsijan, jo 3600 v. sitten eläneen, Hammurabin (1728-1686 e.Kr) lain oikeusperiaatteeseen:
"silmä silmästä, hammas hampaasta.

Tätä määrittelyä on usein ajateltu julmana periaatteena. Se ei ollut kuitenkaan tarkoitus, vaan oli kysymys oikeudenmukaisuudesta, jossa yhteiskunta sitoutui rikoksen ja rangaistuksen - vastaavuusajatteluun. Ajateltiin, että kohtuullisen rangaistuksen tuli vastata rikosta korkeintaan samalla mitalla , ei suurempana. Haluttiin katkaista enenevä koston kierre, jossa maksettiin takaisin aina pahemmin kuin oli itse saatu kärsiä ja siksi katsottiin, että - 'silmä silmästä ja hammas hampaasta' - oli kohtuus.

ANTEEKSIANTAVA RAKKAUS
Jeesuksella oli tähän tasapuolisuuden periaatteeseen jotain lisää, sellaista, mitä muutamissa Vanhan Testamentin kirjoituksissa oli enteilty, mutta ei niin selvästi vielä oltu tuotu esiin.. Hän toi esiin rakkauden koston sijaan ja niin anteeksiantamus ja armo tulevat ihmisten kanssakäymisen keskeisiksi välineiksi. Jeesus sanoi:

39. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.
40. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin.
41. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan (=1,5 km) matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.

- Jeesuksen opetus oli samalla juutalaisten Messias-ennustusten täyttymys.
- Paavali viittasi tähän, kun hän kuvaili Filippiläiskirjeen 2. luvussa Jeesuksen, odotetun Messiaan mielenlaatua ja kehottaa meitä:

5. Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.
6. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen
7. Vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa,
8. Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.
(Fil.2:5-9)

TOIMIIKO ARMO KÄYTÄNNÖSSÄ?
- Mutta pysähdytään hetkeksi miettimään, miten ihmisten välinen elämä ja oikeudenmukaisuus järjestyykään Jeesuksen sanojen mukaisesti? Tulisiko tästä lähtien oikeudessa, kun todetaan jonkun "ahnehtineen toiselta hänen paitansa, niin tälle varkaalle tuomion sijasta antaa vielä päällystakkikinä? Jos näin toimittaisiin, niin koko oikeudenmukaisuusperiaattemme romuttuisi. Olisi olemassa vain anastajien/varkaiden ja riistettyjen yhteisöt - ne, jotka antavat viedä itseltään kaiken, mitä heillä on ja ne, jotka veisivät toisilta kaiken, mitä heillä on. Mutta jatketaan.
- Pahoinpitelyn ja väkivallan keskellä kukaan ei puolustautuisi tai puolustaisi, vaan "kääntäisi toisenkin poskensa ja alistuisi pahoinpitelijän väkivaltaan. - Tällaiseksiko Jeesus tosiaan tarkoitti ihmisten elämän, kun hän sanoi, ettei "pahalle pidä tehdä vastarintaa"?

RAAMATUN PERIAATTEET OIKEUDENMUKAISUUDESTA
- Entä miten tähän maailmankuvaan liittyy Raamatun läpi etenevä oikeudenmukaisen ja rehellisen toiminnan vankka elämäntapa,
- entä kerran aikojen lopulla vanhurskas viimeinen tuomio, lopullinen oikeus, jonka jakajana on itse Jumala? Uuden Testamentin lopussa Ilmestyskirjan kirjoittaja kertoo, miten hän näki:
"...suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään.
12. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan.

- Jeesus tähdensi itse vielä viimeisen tuomion kuvauksessaan meidän vastuutamme siitä, miten kohtelemme toisiamme:
44. "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
45. Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
46. "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." Matt 25:45-46

- Jeesus ei siis voinut tarkoittaa, että pahan pitää rauhassa saada rellestää, kunnes tulee viimeinen tuomio, vaan hänen mukaansa jo elämän arkipäivään kuuluu oikeudenmukainen ja hyvä ihmisten välinen yhteistoiminta, toinen toisensa huomioon ottaminen ja se vaikuttaa meidän iankaikkiseen kohtaloommekin.
- Samaan näkökantaan Paavalikin liittyy Roomalaiskirjeessä puhuessaan esivallasta Jumalan asettamana oikeuden puolustajana ja ylläpitäjänä.

EREHTYIKÖ JEESUS PUHUESSAAN ARMOSTA?
- Puhuiko Jeesus "itsensä pussiin" tai aivan "pehmeitä", kun hän puhui "vasemmankin posken kääntämisestää ja "paidan lisäksi päällystakinkin antamisesta tai 1,5 km matkan sijasta 3 km matkan kulkemisesta.

- Ei suinkaan! Hän itse sanoi, että hänen sanansa ovat "Henki ja elämä" ja Johannes todisti, että Jeesuksessa tuli esiin "armo ja totuus".
- Meidän on tulkittava Jeesuksen sanoja. Raamattua ei voida lukea vain sana sanalta, tuijottaa yhteen jakeeseen, vaan sanat ja jakeet täytyy käsitellä asiayhteyksistään, kokonaisuudestaan käsin sekä lopulta koko Raamatun ilmoituksen näkökulmasta. Tässä on Raamatun vaikeus, mutta myös siunaus, sillä se ei ole kaavamainen lakikirja, kokoelma sanoja peräkkäin, vaan elävä kokonaisuus, jonka kautta Jumala puhuttelee meitä.

- Kun Jeesus ei siis tullut kumoamaan Jumalan tarkoittamaa oikeusjärjestystä, niin mistä hän sitten puhui?
- Hän havainnollisti rakkautta ja anteeksiantamusta, jotka ovat toimivat oikeusjärjestelmän ja kerran viimeiseen tuomioon päätyvässäkin maailmassa, tässä ja tulevassa.

MITEN ARMO TOIMII?
- Mihin Jeesuksen rakkaus ja ansaitsematon armo sitten toimivat?
- Televisiossa ja lehdistössä on ollut raportteja Venäjän nuorisorikollisuudesta ja vankilaoloista. Eräs reportaasi käsitteli nuorisovankilaa, joka on täynnä kasvavia poikia. He ovat tehneet yleensä alkoholin vaikutuksen alaisina mm. väkivalta- ja henkirikoksia, esimerkiksi tappaneet tai murhanneet. Heitä ei ole kuitenkaan tuomittu kuolemaan, koska kuolemanrangaistuksesta pyritään maailmanlaajuisesti luopumaan.
- Vankilaolot ovat kuitenkin sellaiset, että nämä nuoret, kun ovat saaneet kuulla oikeudessa kuolemantuomion sijasta päätöksen elinkautisesta vankeusrangaistuksesta, ovat pyytäneet tuomarilta, että heidän asiansa käsiteltäisiin uudelleen ja heidät tuomittaisiin kuolemaan, koska se olisi lyhyempi ja inhimillisempi vaihtoehto kuin elinkautinen vankeus niissä vankiloissa.

- Reportaasi jatkoi tilanteen kuvausta. Muutamien tällaisten poikien isät, tietäen epäinhimilliset vankilaolot, ovat epätoivoissaan omasta puolestaan kääntyneet uudestaan tuomareiden puoleen. He ovat anoneet, että he - isät - voisivat tulla poikiensa tilalle vankilaan kärsimään rangaistusta niissä oloissa ja heidän poikansa vapautettaisiin tavalliseen elämään.
- Tämä on rakkautta, joka on valmis "kääntämään toisenkin poskensa, valmis "paitansa lisäksi antamaan takkinsakin" ja "1,5 kilometrin matkan sijasta kulkemaan 3 kilometriä". Se on valmiutta antaa oma henkensä ja elämänsä toisen elämän ja pelastuksen puolesta, vaikka kukaan ei voisi sitä vaatia.

- Isät eivät anoneet armahdusta ja rangaistuksen poistamista, vaan sitä, että tuomio pannaan täytäntöön, mutta he itse tulevat kärsimään sen.
- Profeetta Jesaja sanoi Jeesuksesta:

3. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.
4. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,
5. vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Jes 53

- Jeesuksen rakkaus, on järkähtämätöntä,
- elämän kuiluja ja varjoja kaihtamatonta,
- maan pinnalla täydessä realismissa kulkevaa rakkautta.
- Se rakkaus ja armo vapauttaa, sillä se ei kaunistele mitään.
- Se kulkee ihmisen synnin ja pahuuden keskellä,
- kaiken katsoen,
- kaiken nähden
- ja silti kääntämättä pois katsettaan,
- peittämättä silmiään ja se toteaa kaiken tämän jälkeen:

"Tyttäreni, poikani - ole turvallisella mielellä. Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi."

Saarnasivulle

* * * * * *

Sivulla on käyty 6.8.99 lähtien 195 kertaa ja
1.2.2003 lähtien

kertaa.

Viimeisin päivitys 1.2.2003