Vilma Siviä ja Tyyne Walfrid Harjuvaara

TYYNE WALFRID HARJUVAARA e Hakala

Tyttärensä Anna-Liisa Virtasen (e Harjuvaara) kokoama henkilökuvaus, lisäyksiä Jaakko Harjuvaara.

VILMA SIVIÄ HARJUVAARA e Kaitila

Viimeisin päivitys 23.4.2020

Tyyne Walfrid Harjuvaara, aikaisemmin Hakala (muuttanut nimensä joskus vuosien 1902 ja 1904 välillä), syntyi 17.7.1881 Orimattilan Pyörähtälän Hakalassa. Isä oli Hakalan talon isäntä Kalle Kustaa Hakala (26.9.1837-18.6.1916) ja äiti Hakalan emäntä Amalia Tuomaantytär, talollisen tytär Orimattilan Virenojan Koivistolta (14.9.1839-29.7.1930).


Tyynen vanhemmat Kalle Kustaa ja Amalia klikkaa suurempi kuva

Tyyne oli nuorin kahdeksasta lapsesta. Hän solmi avioliiton 29.12.1908 Vilma Siviä Kaitilan kanssa, joka syntyi 9.2.1882 Orimattilan Kaitalan Alastalossa.


Tyynen ja Vilman nuoruuden aikaiset kuvat klikkaa suurempi kuva

Vilma kuoli Järvenpäässä 18.9.1957, Tyyne 18.11.1957.
LAPSET: Anna‑Liisa 4.11.1909 - 12.12.2000 ja Pekka Tapio 13.10.1913 - 18.10.2000.

ENSIN MUUTAMA SANA VILMASTA:

Molemmat osallistuivat monella tavalla paikkakunnan yhteisiin asioihin. Vilma toimi läheisen vastaperustetun Harjulan koulun johtokunnassa 1930-1944 ja Järvenpään Yhteiskoulun naistoimikunnassa. Lisäksi hän oli Tuusulan Vanhemman Neulomaseuran jäsen ja johtokunnassa 1935-1957. (...sivua päivitetään lisää)

SEURAAVAKSI TYYNE WALFRIDIN TIETOIHIN:

KOULUTUS
TWH aloitti koulunkäyntinsä kierto‑ tai kansakoulussa . Lahden Kansanopistossa hän oli 22.10.1901 ‑ 7.5.1902. Hän kertoi itse, että hän pääsi sinne Teuvo Kaitilan suosituksesta, alkukoulunkäynti oli kai ollut vähän puutteellista. Myllysaaren alemmassa Puutarhakoulussa hän oli 1.11.1904 ‑> 1.11.1905. Sen jälkeen hän oli Evon Metsänvartijakoulussa 1905 - 15.10.1907 osoittaen sekä opinnoissa että työssä kiitettävää ahkeruutta ja huolellisuutta, samoin kiitettävää käytöstä.

Zetterblomin yksityisessä Kauppakoulussa Helsingissä hän suoritti erityisosastolla kirjanpidon opetusta varten täydellisen oppijakson "kaksinkertaisessa italialaisessa kirjanpitojärjestelmässä sekä journaalilla että ilman journaalia". Todistus on annettu 24.1911.

TYÖHISTORIA

- TVH oli aluksi yksityisen palveluksessa. (Metsämiehiä. 1932).
- Sen jälkeen hän oli Uudenmaanläänin Maanviljelysseuran metsänhoidon neuvojana 4.2.1908 - 1.3.1911. Tällöin toimi lakkautettiin.
- Vuonna 1912 (oma tieto vuodelta 1954) hän perusti Järvenpäähän oman puutavaraliikkeen , jossa harjoitti "veisto‑ ym. pienempää puutavaraliikettä". (Metsämiehiä. 1932)
- Vuonna 1924 hän perusti Järvenpään Sahan Tämä oli kaksiraaminen saha, joka "harjoittaa pienempää ulosvientisahausta sekä valmistaa rakennustarvikkeita kotimaassa käytettäväksi". (Metsämiehiä. 1932.)
- Sahan yhteyteen hän rakensi "rakennuspuuseppätehtaan" vuonna 1930 (oma tieto vuodelta 1954).
- Liike muutettiin vuonna 1937 osakeyhtiöksi (perheyhtiö), jonka nimi oli Järvenpään Saha Oy ja jonka toimitusjohtajana hän oli kuolemaansa saakka. Seuraajaksi tuli hänen poikansa ekonomi Pekka Harjuvaara.
- Vuonna 1945 perustettiin liikkeen yhteyteen Järvenpään Puutavara Oy, jonka toimitusjohtajana on koko ajan ollut Pekka Harjuvaara.

Järvenpään
Sahan sivusto
on valmistunut
1920 - 1984
(2013)

Lisäksi lyhyt kirjoitus Järvenpää-seuran Silkkiuikku-lehdessä: https://www.jaakkoharjuvaara.net/HISTORIA/2013_01_silkkiuikku_saha.pdf )

LUOTTAMUSTOIMET

TVH oli vuodesta 1910 mukana yhteiskunnallisessa elämässä (oma tieto vuodelta 1954).
- Hän oli Tuusulan kunnallislautakunnassa (kunnanhallitus), kunnallisverolautakunnassa, kunnan rahastonhoitajana, kansakoulu‑, metsä‑ ja maatalousluokituslautakunnissa, valtionverotus‑ ja tarkistuslautakunnissa, seurakunnan rakennus- ja tilusjärjestelylautakunnissa.
- Sotien aikana hän oli säännöstelylautakunnissa.
- Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen johtokunnassa hän myöskin oli, osan aikaa puheenjohtajana, samoin hän oli
- Keravan Puhelin Oy:n johtokunnassa vuosina 1924‑1950 varsinaisena jäsenenä yhtiön lopettamiseen saakka.

Keravan
Puhelin-
yhdistyksen
historiikki

- Hän oli myös Tuusulan Säästöpankin, Järvenpään Osuuskassan sekä Tuusulan Mylly ja Saha Oy:n johtokunnissa, viimeksi mainitussa vain lyhyen aikaa.
- Niinikään hän oli Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen perustajia ja pitkäaikainen puheenjohtaja.
- TVH oli vuonna 1903 toimintansa aloittaneen Orimattilan Urheilu- ja Voimisteluseura Jymyn perustajia ja kunniajäsen, samoin hän oli Järvenpään Palokunnan urheilutoiminnan jatkajaksi vuonna 1914 perustetun Voimistelu‑ ja Urheiluseura Palon perustajia ja kunniajäsen.
- Niinikään hän oli vuonna 1917 perustetun Järvenpään (ja lähiseudun) Nuorisoseuran perustajia ja sen ensimmäinen puheenjohtaja.
- Hän oli myös toisena tämän seuran edustajana perustamassa Seuratalo-Osakeyhtiötä Järvenpäähän 29.9.1931. Hänet valittiin Järvenpään nuorisoseuran tontille rakennettavan seuratalon rakennustoimikuntaan ja hän oli osakeyhtiön puheenjohtajana vuosina 1932-1947.

Seurojentalon historiikki
netissä
Veijo Kokkosen
laatima

SEURAKUNTA
- Hän oli mukana myös silloisen Tuusulan seurakunnan toiminnassa rakennus- ja tilusjärjestelylautakunnissa ja oli yksi niistä 13 järvenpääläisestä, jotka lahjoittivat v. 1937 varat tontin ostoa varten Järvenpään kylän seurakuntatalolle (nykyinen Vanhakirkko).

LAHJOITTAJAT

klikkaa kuvaa

Tyynen kuitti
löytyi

klikkaa kuvaa

KIINTEISTÖT
- TVH rakensi Järvenpäähän kolme huvilaa. Ensimmäisen, Untolan hän rakensi vuonna 1913 rautatien varteen asemalta jonkin verran Helsingin suuntaan. Maan hän osti Westermarckilta (Järvenpään kartano) samoin kuin siihen myöhemmin liitetyn Tapiolan .

Untolan - talon 100v-SIVUSTO on netissä ja täydentyy... skannaustyön edistyessä.

Hän rakensi kaksikerroksisen taitekattoisen huvilan loivaan rinteeseen ja teki sen edustalle alueelta saaduista kivistä kauniin terassin istutuksineen. Untolassa hänellä oli "suurehko" puutarha, joka tuotti marjoja ja hedelmiä yli oman tarpeen myös myytäväksi, joskus vietiin Helsinkiin torillekin. Kasteluvesi saatiin "lammikosta", jonka hän oli laajentanut ja syventänyt eräästä, alueella aikaisemmin olleen tiilitehtaan (Simonsson?), vesikuopasta. Untolassa hän alkuvuosina harjoitti myös mehiläisten hoitoa. Hän perusti muiden asiaa harrastavien (mm. maanviljelijä Kaarlo Schroderus Ristinummelta) kanssa Osuuskunta Mesi ‑nimisen yhtiön. Untolassa hän asui vuoteen 1940 ja myi sen 29.12.1940 sitten pojalleen Pekalle.
- Toisen huvilansa hän rakensi 1920 ‑luvun lopulla niinikään radan varteen hieman kauemmaksi Helsinkiin päin. Sen osti helsinkiläinen räätäli Väätäinen.
- Vanhuudenkotinsa hän rakensi vuosina 1937 - 1939 Tuusulanjärven rantaan Vanhankyläntien varteen.

Tyyne Harjuvaaran rakentama talo Tuusulanjärven rannalla

Tämä "Ranta " oli myös Westermarckin entisiä maita. Hän osti siihen lisää maata maanviljelijä Mannilta Vanhastakylästä ja tälle alueelle hän rakensi kaksikerroksisen tasakattoisen huvilansa, koska Järvenpään puoleinen osa maata oli niin matalaa, ettei sille saanut rakentaa. Rannassa oli myös jonkin verran puutarhaa, jossa hän innostui viljelemään mm. sipulia. Täällä oli ennestään ruohottuneeseen matalaan järvenrantaan kaivettu uimapaikka Harjulan mäessä olleen Brita Maria Renlundin lastenkodin tarpeita varten. Sen TVH kunnosti samoin kuin "kanavaa", jota pitkin päästiin järvelle. Hän muutenkin kaivoi siellä ahkerasti ojia. Täällä hänellä oli myös tilaisuus harjoittaa kalastusta, josta tulikin hänelle mieleinen harrastus.
- Hän hankki myös lisää maata. Loutista hän osti 1930 ja 1940 ‑luvun vaihteessa kallioista metsämaata. Siellä hän kulki mielellään, ehkä hän eli muistoissaan lapsuutensa Hakalan metsissä. Yhdessä talousneuvos Talvelan kanssa hän osti vielä vesijättömaata.

Pojanpoikansa Jaakko Harjuvaara kertoo Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen 70v juhlalehdessä näistä rakennuksista: https://www.jaakkoharjuvaara.net/HISTORIA/2015_09_jky70vlehti.pdf

ULKOMAANMATKAT
TVH teki myös ulkomaanmatkoja.
- Unkariin hän meni vuonna 1939 Aini Faragón kanssa ja oli siellä heidän vieraanaan.
- Eestin matkan hän ja Vilma tekivät Laura ja Lauri Lindbergin sekä insinööri Erkkilän kanssa.
- Ruotsissa hän oli kaksi kertaa. Ensimmäisen matkan hän teki yhdessä sisarenpoikansa, luonnontieteiden opettajan, tohtori Armas Parvelan kanssa Pohjois‑Ruotsiin, he kävivät mm. Kiirunassa. Tämän matkan osanottajat olivat luonnontieteilijöitä. Myöhemmin hän kävi Ruotsissa jonkin Lahden Kansanopiston järjestämän matkan mukana.

ELÄMÄNTAVAT
TVH teki koko ikänsä kovasti töitä. Hän yleensä heräsi aikaisin aamulla Ja varsinkin kesäisin hän oli jo tehnyt töitä pari kolme tuntia kun muut vasta heräsivät. Syötyään tai kahvit juotuaan hän tavallisesti lepäili puolisen tuntia ja oli taas valmis jatkamaan.
Hän oli yleensä terve, "vatsakatarria" hänellä oli ja ruokia oli säännösteltävä. "Reumatismi" myös vaivasi ja hierojaakin tarvittiin. Hän kävi myös saamassa hoitoa, aikaisemmin Heinolassa, myöhemmin Rajalassa, Kuopion lähellä. Täällä hän oli viimeisenä syksynäänkin.
Vasta viimeisinä vuosina hän vähensi työntekoa. Hän istui mielellään tuolissaan ikkunan vieressä katsellen liikennettä Vanhankyläntiellä, luki ja kuunteli radiota. Ensimmäisen radionsa hän hankki jo aikaisin ja kuunteli myöhään iltaisin musiikkia ulkomaisilta asemilta, varsinkin mustalaismusiikkia, johon hän Unkarissa käydessään ihastui.
Vaimonsa kuoltua syyskuussa 1957 hän tunsi itsensä yksinäiseksi, vaikka lapset, varsinkin Pekka perheineen, kävivät häntä katsomassa. Hän asui Rannassa taloudenhoitajansa kanssa. Kahden kuukauden kuluttua hän Loutissa kulkiessaan sai sydänveritulpan ja menehtyi siihen.

Vilma ja Tyyne Harjuvaara 60 v kuvassa

* * *

Löysin Tyynen papereista tämän RUKOUKSEN elämän loppuvaiheissa:

"Tule luokseni Vapahtajani.
Päiväni on laskemassa.
Vain armosi turvin kuljen
nuoruudessa että vanhuudessa.
Tule ja jää luokseni ainaiseksi.
Ohjaa ja neuvo kulkemaan
taivaan tietäs' jatkuvasti.
Koska kutsunnetkin
illalla tai aamulla varhain
Päivää seuraa myöskin yö,
Josta minut pelastaa vaan armotyös'.

Kuule rukoukseni,
auta taivaaseen asti.
Vahvista heikko toivoni,
pelasta."

Tyyne Harjuvaaran omat muistelmat (18 sivua) pdf-muodossa,
puhtaaksikirjoittanut Anna-Liisa Virtanen

Muistokirjoitus
UUSIMAA- lehdessä
22.11.1957

LÄHTEET
- Järvenpään seurakunta. Synty ja 25-vuotisvaiheet. Kirj. Veijo Kokkonen. Järvenpää 1977
- Keravan Puhelin O.Y. Historiikki toiminnasta vuosina l900 ‑ 1950. Laatinut Osmo Viitaila. Kerava 1951.
- Koulujen kauppala. Tämän vuosisadan Järvenpäätä. Julk. Järvenpään Yhteiskoulu. Hyvinkää 1953.
- Metsämiehiä. Elämäkerrallisia tietoja suomalaisissa metsäkouluissa vuosina 1876‑1932, valmistuneista metsäammattimiehistä. Metsämiesten Keskusseura ry. Vammala 1932.
- Orimattilan pitäjä. Kirj. Atte Hardén. Lahti 1923.
- TVH:n omia muistiinpanoja. 14.12.1954.
- Koulutodistuksia.
- Metsäteknikot. Finlands forsttekniker 1876-1949. Julk. Metsäteknikkojen keskusliitto ry. Vammala 1950.
. . . . . . . .
- Satavuotias Järvenpään koululaitos 1891-1991. Tuusulan kunnan osana 1891-1950 ja itsenäisenä 1951-1991. Kirj. Väinö Leinonen. Järvenpää 1992 ISBN 951-96238-2-5

* * *

T.W.Harjuvaaran muistokirjoitus Uusimaa-lehdessä 22.11.1957

* * *

Paluu Järvenpään paikallishistorian sekä Hakalan ja Kaitilan sukujen koontisivulle

Orvokin ja Jaakon kotisivulle

* * *

Sivulla on käyty aikaisemmin 2703 kertaa ja 1.12.2022 lähtien

kertaa.