Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
SUKU
kuvia/sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura




HISTORIAKUVIA JÄRVENPÄÄSTÄ

Viimeisin päivitys 21.9.2021

Sivustot näkyvät parhaiten TIETOKONEELLA tai TABLETILLA
- mobiilikäytössä kuvien latautuminen saattaa kestää...

 
5 sivustoa:


OLET TÄLLÄ
SIVUSTOLLA

1. JAKSO =
- Rautatien läntinen puoli, Sipoontie - Tuusulanjärvi - Keskusta - Aallopin alikäytävään asti

 SELAA
TÄTÄ SIVUA ALASPÄIN...

2. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN
klikkaa


- Rautatien itäinen puoli, Pajalantie - Myllyn alue - Kinnari


VALMIS

3. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN
SAHAN SIVUT

klikkaa


- Rautatien itäisellä puolella Järvenpäätä


VALMIS



4. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN

Järvenpään betoninen kirkko 50v
1968 - 2018


"Vanhan rovastin muistelmia, joista srk ei ole missään vastuussa."

VALMIS
5. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN

Järvenpään aseman ja rautatien
kehittymistä


- joka on
vaikuttanut
merkittävästi
paikkakunnan
kehitykseen

VALMIS

KUVIEN KÄYTTÖOIKEUDESTA:
Kuvat ovat enimmäkseen Pekka Harjuvaaran ottamia / © Jaakko Harjuvaara. 1950-luvulta lähtien yleensä minun ottamia.
Kuvien käytön olen luvannut Järvenpään kaupungille historiassa ym.
Muiden tahojen / henkilöiden on
sovittava kanssani kuvien käytöstä julkaisuissa, mediassa, myös FACEBOOKISSA.

* * *
 
Sivuston tietoaines perustuu eri henkilöiden muistitietoon sekä "Koulujen kauppalasta kaupungiksi - Tämän vuosisadan Järvenpäätä" - kirjan aineistoon. Muut lähteet mainittu erikseen.
Jos huomaat jotain virheitä, korjattavia, täydennettäviä asioita, niin ota yhteyttä, ilmoita jaakko.harjuvaara(at)gmail.com.

historiaa001
kuva 001 / 14.4.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Mannilantie 23 kohdalta pohjoiseen päin. Tiellä kulkemassa Jaakko Harjuvaara 2v. Portin pylväitä ei ole enää eikä
orapihlaja-aitaa.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki kuvan latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaan


* * *

historiaa002
kuva 002 / 14.4.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Huvilakatu Mannilantieltä kohti Tuusulanjärveä, joka häämöttää vaaleana kadun päässä. Portinpylväitä ei enää ole. Tämä oli jalankulkuportti ja edellisen kuvan leveä portti oli autotien päässä. Sementtisten portinpylväiden päälle oli mukava kiipeillä, mutta jos ei ollut tarkkana, niin jalka luiskahti ja saattoi pudota viereiseen orapihlaja-aitaan. Alunperin pylväiden välissä oli valkoiseksi maalattu puinen kauniisti muotoiltu portti.
Huvilatien molemmin puolin oli tavalliset vesiojat. Keväisin niissä oli vettä, joka virtasi kohti järveä. Silloin ojissa oli mahdollista uittaa 'laivaa' eli jotain puupalasta tms. ja joskus onnistui aina sinne järvelle asti... Tietysti piti hypellä ojan yli puolelta toiselle, kun autteli laivaansa esteistä huolimatta lipumaan veden mukana eteenpäin ja silloin tällöin, kun ojanpenkat olivat liukkaita ja paikoitellen leveitä, niin 'plutattiin', kun saappaan varsi ei riittänyt jalan astuessa ojan pohjalle.

Vasemmalla kahden ensimmäisen omakotitalon välistä näkyvät kirkonmäen männyt, joiden oikeaan reunaan on rakennettu vanhan nk. 'Puutalon' paikalle uusi Kirkonkulma.

Tuon 'aukon' oikeanpuoleinen kokonaan näkyvä talo oli Mikko Mäkisen kaupan talo. Siihen rakennettiin kaupaksi muuttamisen vaiheessa Huvilakadun puoleiselle pitkälle sivulle koko seinän mittainen ehkä noin metrin levyinen (=syvyinen) alakerroksen korkuinen laajennus, johon tulivat myös suuret näyteikkunat. Se oli tyypillinen sekatavarakauppa, jossa jauhot olivat laareissa ja niitä punnittiin paperipusseihin vaakalla ja oli metalliset leveät kauhat, joilla jauhoja ja ryynejä otettiin laareista. Myymälärrakennuksen oikean puoleisessa päässä oli pienempi huone, jossa tapahtui maidon ja maitotuotteiden myynti. Maitoauto toi suuret n. 40-50 litran maitotonkat, joista litran tai puolen mitalla nostettiin maitoa ja kaadettiin ostajan omaan maitokannuun tai muuhun astiaan. Joskus maitoauto oli myöhässä ja sitä odotteli myymälähuoneen täydeltä väkeä. Jäähdytettyjä kylmätiloja ei ollut ja siksi maito tuotiin meijeristä joka päivä sen päivän myyntiä varten. Juusto oli yhtenä suurena palana, josta leveällä veitsellä leikattiin ostajan haluama pala. Samoin voi oli suurena palana, josta myös leikattiin pienempi pala asiakkaan toivomuksen mukaisesti.
Kaupan tiskillä oli valkoista 'makulatuuripaperia- paksu arkkipino, johon kauppias kääri ostokset ja repäisi arkin kulmasta pienen liuskan, johon laski ostosten yhteissumman.
Vasemman puoleinen myymälähuone oli isompi ja siinä oli kaikki muu kuiva-aine ym. myynti. Kahvi oli paketeissa papuina ja sitten asiakkas valitsi paketin, joka avattiin, pavut kaadettiin kahvimyllyyn, paketti myllyn alle ja sinne kahvi valui takaisin jauhettuna. Pauligin kahvipaketin päälle pantiin ensin pahvinen keräilysarjan autokuva ja sen jälkeen paketin reunat paineltiin paikoilleen ja liimapaperilla kiinni. Näitä neliömäisiä pyöreäkulmaisia pahvilappuja/autokuvia kerättiin innolla, mutta niitä tuli aika hitaasti, koska uusi kahvipaketti ostettiin vasta edellisen loputtua. Paketin päältä ei muistaakseni voinut nähdä, minkä auton kuva oli sisällä.

Kaupasta sai ostaa syntymäpäivänään pullollisen limonaadia, kun muutoin juotiin kotona puutarhan viinimarjoista keitettyä mehua.

Huoneistoa lämmitettiin pystyuuneilla. Kauppaa piti pariskunta Mikko ja Rauha Mäkinen ja heillä oli Marketta niminen tytär.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki kuvan
latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaan


Samasta kohteesta vähän leveämpi ja tarkempi kuva 6 päivää myöhemmin, ja aurinko paistaa enemmän etelästä eli iltapäivän kuva:

huvilakatu
kuva 004 / 20.4.1946
ISOKOKOINEN KUVA

* * *

Huvilakatu
kuva 004_1 / kesällä 1931 (edell. kuva otettu 15v myöhemmin)
ISOKOKOINEN KUVA

Huvilakadulta Mannilantielle päin edellä olevan kuvan kohdalta katsottuna.

Kuvassa näkyy portti Untolaan, jolla nimellä kutsuttiin isoisäni v 1913 rakentamaa kotitaloamme, joka on isäni ja meidän sisarusten yhteinen syntymäkoti. Olen tehnyt Untolasta oman sivustonsa, koska sieltä on paljon kuvia ja muistoja yli 100 vuodenajalta.  

Untola Untolan
v. 1913 - 2013 sivustolle


* * *


Peuramontalo

kuva 003 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Tästä talosta en ole varma, oliko sen omistaja Peuramo, talo Mannilantien varrella. Talossa oli myöhemmin kauppalankirjasto yläkerrassa ja sitä hoiti mm. Timo Malmin äiti Kerttu Malmi. Kirjaston lähes kaikki nuorten kirjat tuli luettua ja aina käytiin katsomassa, olisiko jotain uusia... Järvenpään kaupungin sivuilla on hyvin kerrottu kirjaston historia. Sieltä puuttuu tämän talon kuva. Samoin kaupungin historiassa sanotaan kirjaston toimineen alakerrassa, mutta se toimi ainakin alkuun yläkerrassa. Muistan sen hyvin siksi, että kiipesin monet kerrat niitä portaita sinne yläkertaan. Mahdollisesti myöhemmin muutti alakertaan...
Alakerrassa oli myös 1970-luvulla Järvenpään poliisiasema. Asioin siellä muutaman kerran, koska diakoniatyössä minulla oli kriminaalityötä ja olin joidenkin ehdonalaisten valvoja. Kerran olin asioimassa siinä poliisiasemalla näissä merkeissä. Paikalle tuotiin eräs rötöksistä kiinni otettu, joka oli koittanut paeta ja pudonnut järven rannan tienoilla puhdistamon likaojaan, josta esitti poliisille vastalauseensa. "Tuollainen mies vain puhdistuu siellä", oli poliisin lohduttava vastaus.
Vuodesta 1945 poliisiasema oli Osuuskassalta vapautuneessa omakotitalossa Sibeliuksenkadun varrella -> kuva 018.

Sitten talossa oli pitkään myös kaupungin kudonta-asema, jolla sai käydä kutomassa kangaspuilla omista kuteista mattoja, liinoja, ym. Ohjaaja auttoi kudonnan loimien ym. laittamisessa alkuun.
Oikealla seuraava on Kouhian talo. Heidän poikansa Kalevin? vai oliko hän Olavi? kanssa oli monet yhteiset leikit.

eniro
Linkki Eniron karttaan


* * *


Mannilantie
kuva 008 / 20.4.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Mannilantietä etelään päin ja se päättyy Sipoontiehen. Tien päässä näkyy jopa auto! Vasemmalla on vanha kaunis sähkömuuntaja, joita saattaa vielä nähdä jossakin, esim. Tuusulaan ajettaessa Ristinummen  risteysten jälkeen vasemmalla pellolla ennen Tuomalan mäkeä. Oikealle puolelle rakennettiin oikealla olevasta lähimmästä omakotitalosta hieman eteenpäin ensimmäiset Invalidien Ammattihuoltolaitoksen asuntolat pääty vinosti kohti Mannilantietä. (kuvat tulossa...)
Tiellä kävelemässä vasemmalla Heikki Harjuvaara 4v ja keskellä Marja-Liisa Harjuvaara 6v. Pienten poikien pitää aina kulkea mahdollisimman läheltä vesiojia!

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
eniro
Linkki Fonectan karttaan


Kuvat 008 ja edempänä 011 löytyvät myös Helsingin seudun muutosta 1930-2010 vuosien välillä käsittelevän
Atlasartin karttakirjan

atlasart
 sivuilta 122-123.


* * *

Invan asuntolat
kuva 009 / v.1949
ISOKOKOINEN KUVA

Ensimmäinen asuntola rakennusvaiheessa 1949. Kuvasta käy hyvin selville sen aikaisia rakentamiskäytäntöjä. Lautaportaita myöten kuljettiin rakennuksen kerroksiin. Seinät muurattiin tiilistä. Naiset kantoivat olkapäällään olevan telineen varassa tiilet maasta ylös muurareille. Toisesta päädystä näkyisi, että rakennuksen keskellä oli iso aula, jota reunustivat asuinhuoneet. Aula oli yhtenä tilana rakennusvaiheen ajan ja vasta lopuksi siihen tyhjään keskiosaan rakennettiin kerrosten väliset lattiat/katot. Rakennuksen katosta riippui keskeltä vahvassa vaijerissa tai paksussa rautalangassa n. 20 litran kokoisia peltipönttöjä, joissa oli reikiä seinissään ja täynnä koksia, joka sytytettiin palamaan ja siitä nouseva lämpö kuivatti rakennuksen sisältäpäin. Lämmitys oli ympäri vuorokauden päällä ja yövartija lisäsi koksia/kivihiiltä näihin ylhäältä katosta roikkuviin pönttöihin. Kävimme aina välillä haastattelemassa tätä yövartijaa iltaisin.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki
latautumista)




Invan asuntolat
kuva 250 - v 1970  / Heikki Rautiainen

Heikki lähetti kolme kuvaa ja nimilistan ja kertoi: "Olin Järvenpään invalidien ammattioppilaitoksessa oppilaana vuosina 1968-1970. Kävin peltisepän opintolinjan P21 ja löysin kolme kuvaa niiltä ajoilta. Oppilasasuntoloiden potretti...


Rakennukset ovat kauniit ja ja viisaasti sijoitettu päädyt vinosti Mannilantielle päin, niin ne kolme näkyvät lomittain ja paljon kauniimpi näkymä kuin jos olisivat kadun suuntaisesti pitkät sivut peräkkäin.

Tähän yhteyteen liitän yhden kuvan 40v vuotta myöhemmin. Kuva kertoo 'ajattoman kauniista arkkitehtuurista',jota ei tarvitse purkaa vuosikymmenten jälkeenkään.

Invan asuntolat
30.9.2021


Palataan takaisin Heikki Rautiaisen kuviin:

Invan asuntolat
kuva 251 - 1970 / Heikki Rautiainen

...koulun portista kuva...



Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

20.5.1970 peltisepät
  Peltisepät 27.5.1970 - Heikki Rautiaisen albumista
ISOKOKOINEN KUVA
(Kun kuva avautuu - klikkaa vielä kerran kuvan pintaa, se suurenee täyteen kokoonsa.)

Heimo Halonen, Ilomantsi (1), Heikki Hämäläinen, Kangasniemi (2), Reijo Luoma, Kauhajoki (3), Esko Hulkkonen, Juva (4), Pasi Sohlman Pyhäjärvi Ul (5), Seppo Jarva, Sippola (6), Heikki Rautiainen, Rautjärvi (7), Vilho Hiltunen Mäntyharju (8), Ari Hiltunen, Pelkosenniemi (9), Kauko Immonen, Värtsilä (10), Paavo Ahosola, Polvijärvi (11),  opettaja Paavo Partanen  (12)  vasemmalla Partasen valkoinen Dodge Dart.



Invan asuntolat


Heikki Rautiainen lähetti ystävällisesti skannaamansa:

Invan asuntolat  Invan
lukuvuosikertomuksen
1969 - 1970
klikkaa - pdf






Seuraavassa kuvassa palaamme oppilasasuntolan viereiselle henkilökunnan asuntojen työmaalle.

Rakennustyömaa
kuva 010 / v.1949
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä rakennetaan Invan tonttialueen keskelle opettajien ja henkilökunnan asuintaloa, joka oli L-kirjaimen muotoinen, niin että takana olevan siiven pääty oli Yhteiskouluntielle päin. Rakennus oli hyvin 'nykyaikainen' tuohon aikaan. Siellä oli kerrosauloissa seinässä luukku, josta lähti roskakuilu, niin että sanomalehteen käärityt ja narulla suljetut roskakääröt työnnettiin luukusta kuiluun, joka johti kellarissa olevaan keräilyhuoneeseen. Sieltä talonmies kuljetti ne lämpökeskuksen vieressä olevaan roskakatokseen.
Rakennustyömaan vieressä oikealla puolella näkyy iso multakasa. Se muodostui rakennettujen talojen perustusten ja kellarikerroksen alta kaivetusta ylijäämämaasta, joka kasattiin yhteen paikkaan. Kun kaikki talot oli rakennettu, kasa oli varsin korkea ja yksi reuna, jota myöten uusi maa-aines aina ajettiin/kärrättiin kasan päälle, muodostui pitkä hyvä liukumäki talvella ja muut reunat olivat jyrkempiä. Muuten niin tasaisella alueella se oli verraton luonnollinen leikkipaikka lapsille.

Näissä taloissa asui monia kavereita, joiden kanssa pelattiin leikkisodat, rosvot ja pollarit, kuka pelkää mustaa miestä, vinkkiä, peiliä, ym. ym. Eräällä kaverilla oli valtava määrä Tex Willereitä ja muita länkkärisarjakuvalehtiä, joita sadepäivinä lueskelimme jossain katoksessa.

Leikkitilana käytettiin joko kerrostalon pihaa tai meidän pihaamme Mannilantie 25, jossa asuinrakennus oli radan vieressä ja laaja piha Mannilantielle päin. Se oli isoisäni 1913 rakentama talo, jonka täyttäessä 100v / v.2013 tein sitä taloa ja pihaa koskevan oman historiasivuston muisteluineen. Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmilan suostumuksella kuvasin pari vuotta sitten sen talon kokonaisuudessaan nykyisessä tilassaan - erittäin hyvin hoidettuna ja toimivana.

* * *
LOUHELASTA

ENNEN KERHOTALOA  - KERHOJA KOULUILLA
Alkuun Louhelan kerhoja pidettiin kansakoulujen ym. tiloissa iltaisin. Muistan käyneemme Kinnarin 'keltaisen koulun' takana olleessa uudemmassa kaksikerroksisessa puisessa koulurakennuksessa.
Louhelan johtaja Leo Kaskikari - kaikkien tuntema 'Leka' piti mm. tuolla meille kerhoa, jossa oli vaihtelevaa ja mielenkiintoista ohjelmaa ja usein oli loppupuolella jännittävä jatkokertomus, joka eteni vähän kerrassaan, jääden johonkin jännittävään kohtaan, josta taas seuraavalla kerralla kuultiin lisää.
Viimeiseksi laulettiin yhdessä:
1. Riennä riemuin eespäin vaan
Tietä Jumalasi,
:,: Joskin löydät määrämaan
Vasta kuollessasi. :,:

2. Ällös pelkää yötä maan;
Taivaan tähdet loistaa;
:,: Luota Herraan Jumalaan,
Hän voi varjot poistaa! :,:

3. Totta sekä oikeaa
Horjumatta puolla!
:,: Herran tiellä ihanaa
Elää on ja kuolla! :,:
                                                                          (P.J.Hannikainen)

Sanat tuntuivat hyvin osuvilta, kun pimentyneenä syysiltana lähdettiin kerhosta kotiin Kinnarin koululta.



OMA KERHOTALO - HANKE

Toiminnan laajentuessa syntyi sitten hanke oman kerhotalon Järvenpään Kerhokeskuksen rakentamisesta. Se oli suuri hanke Louhelalle ja iso ponnistus laajoille kannattaja/ystäväjoukoille. Me kerholaiset hoidimme omaa osuuttamme kiertämällä virallisten keräyslistojen kanssa 'ovelta ovelle'. Veljeni Heikki kävi listansa kanssa koputtamassa Ainolan keittiön ovea. Keittäjä oli ottanut ystävällisesti vastaan, pyysi keittiöön istumaan ja odottamaan, meni listan kanssa sisähuoneisiin ja tuli hetken päästä takaisin listan, Jean Sibeliuksen omakätisen allekirjoituksen ja silloisen 50 markan setelin kanssa - kun toiset antoivat yleensä 1 mk.
Aina ei tietenkään onnistanut samalla tavalla, mutta monista pienistä puroista sitten nousi yhteisin ponnistuksin uskomaton hanke valmiiksi.

Vastapäätä Invan taloja oli Mannilantien varrella radan varressa setlementti Louhelan 'kerhokeskuksen' talo.

pikkukuva Ilmakuvassa
tällä sivulla
edempänä


Louhelan talossa oli monenlaista toimintaa, paikkakunnan lienee ensimmäinen 'lastentarha / päiväkoti', oli iltaisin kerhoja lapsille, nuorille, aikuisille, lapsille filmi-iltoja, joissa näytettiin Chaplinin tms. vanhoja elokuvia, Ohukaista ja paksukaista ym.
Yhdessä kerhossa harjoiteltiin vähän nyrkkeilyä oikeat nyrkkeilyhanskat kädessä. Pingiskerho oli suosittu sekä Rilke-tuotteen johtajan, ? Baarmanin vetämä sähkökerho, jossa rakensimme valaisimen paristolla toimivan oikean moottorin, soittokellon ym.

KATISKA
Leo Kaskikari kokeili taas uutta ideaa, tarjota nuorille mahdollisuutta kokoontumiseen nuorisokahvilaan. Louhelan talon alakerrassa oli kahvila "Katiska" - oikein kalaverkko seinälläkin.  Siellä sai halvalla limua ja joitain syötävää ja tavata kavereita, lukea lehtiä ym.

katiska
kuva 309 - v 1954
 Katiskassa aikaa viettämässä Jorma Ponkala ja Jaakko Harjuvaara



MESSUT

Leo Kaskikari tapasi paljon eri ammattialojen edustajia paikkakunnalta. Hän totesi, että nämä yrittäjät, liikemiehet, opettajat, ym. eivät tunne toisiaan eivätkä toistensa toimialoja. Niinpä Louhelassa järjestettin Helsingin "Messuhallin tapaan" paikalliset messut, joissa eri liikelaitokset esittelivät toimintojaan. - Näitä messuja järjestettin jopa 1970-luvulla Järvenpää jäähallilla tms...

messut
kuva 314 - 1950-luvun alussa

Tämä kuva on Järvenpään Sahan osastolta, jossa näkyy puutavaraa jalostettuna erilaisiin käyttötarkoituksiin, laudoiksi, listoiksi, ikkunan karmeiksi jne...
Mustalla taululla on teksti: Järvenpään Saha Oy kirjoitettuna erilaisten listojen päistä sahatuista palasista.

Louhelan talon kellarikerroksen autotallissa oli VALION MEIJERIN suuri - normaalikokoinen puinen lehmä. Sen sisällä oli suussa pieni kovaääninen ja lehmän takana oli aitaus, jonka suojassa Kaarlo Ahokallio, meijerin johtaja, näki pienestä reiästä, milloin ihmisiä oli kokoontunut lehmää ihmettelemään heinäkasan äärellä ja niinpä lehmä alkoi puhua ja lehmän suusta se puhe kuuluikin yllätyksenä messuvieraille.
Saattoipa lehmä jopa tunnistaa kävijöitä ja tervehtiä heitä aivan nimeltäkin.

Messut saivat siihen aikaan suuren suosion...uutena avauksena paikkakunnan toiminnoissa.


Louhelan perustaja, johtaja

kaskikari
kuva 315

Leo Kaskikari

JÄRVENPÄÄN 1.MESSUJEN yhteydessä Leo Kaskikarille selvisi, miten vähän eri liikkeiden, yritysten johtajat tunsivat toisiaan. Ajatus eteni paikallisten yritysten ja liikkeiden tutustumisen ja yhteyden kesken eteenpäin ja oli liikkeelle paneva voima, että Järvenpäähän perustettiin oma Järvenpään Rotaryklubi.

Rotaryklubin 50v historiikki tulee myöhemmin tähän yhteyteen nettiversiona...


Alla olevassa GSt-kuvassa näkyy nykyisten Mannilantien kerrostalojen välistä radan vieressä uusi - nyt siis jo 'vanha' Louhelan Kerhokeskuksen talo.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


KERAVANJÄRVELLÄ

Louhelalla oli myös Mäntsälässä Keravanjärvellä vuokrattuna leirialue kauniilla paikalla tuon pienen järven rannalla. Siellä oli telttaleirejä, hirsinen tuparakennus/keittiö ja rantasauna. Ruokailut olivat yleensä pihalla olevien lankkupöytien ja penkkien äärellä. Ympäristössä oli suoalue, jonka johdosta järven vesi oli puhdasta, mutta ruskeata väriltään.
Talvella hiihtoloman aikaan tehtiin joskus päiväseltään retki Keravanjärvelle, koska siellä saattoi laskea mäkeäkin ja sitten lämmiteltiin hirsirakennuksen takan äärellä.


Keravanjärvi
kuva 308 - v 1950 kesä 
ISOKOKOINEN KUVA
Näkymä mäen päältä hirsituvan edestä sauna/uimarantaan. Saunarakennus auringonpaisteessa vaaleana. Etualalla ruokailupaikka.





Keravanjärvi
kuva 304 - v 1948 elokuu
Kallionreunalla oli leirialueen lipputanko, jonka juurella kuvassa veljeni Heikki, äitimme Aili, Jaakko, Liisa. Oli varmaankin Liisan leirillä vierailupäivä.




Keravanjärvi
kuva 307 - v 1948 elokuu
Heikki, Liisa, Jaakko Keravanjärven suolla, joka on suhteellisen kuiva, sillä siitä menee laskuoja viereiseen Keravanjärveen.

Nykypäivän Louhelan sivustolle
Louhela
https://www.setlementtilouhela.fi/

* * *

Palataan Louhelan näkymään Mannilantieltä.






Louhelan pellolla
ISOKOKOINEN KUVA
kuva 114 - 30.5.1947

Mannilantien varrella radalle päin Louhelan tontin pellolla kyntämässä Jokinen (työskenteli Puukara nimisessä firmassa).
Tontit päättyvät takana rautatiehen. Oikealla näkyy Väätäisen talo piharakennuksineen. Siinä asui mm. Yhteiskoulun opettaja Hilkka Salmio joinain vuosina 1950-luvulla. Pimeinä syysiltoina käytiin jonkun kerran soittamassa 'pirunviulua' hänen ikkunassaan. Jos joku ei tiedä, niin pirunviulu muodostuu hakaneulaan kiinnitetystä kestävästä (tavallista ompelulankaa paksummasta) mustasta 'karhunlangasta' (saanut nimityksensä ilmeisesti paksun kestävyytensä tähden) ja hartsinpalasesta.
Hakaneulan pää työnnettiin tiukasti ikkunanruudun alareunassa olevan lasin ja kittilistan väliin. Karhunlanka vedettiin tiukalle esim. lähimmän pensaan taakse ja sitten kireänä olevaa karhunlankaa hinkattiin hartsinpalalla, joka liukui huonosti ja sen aikaansaama ääni meni lankaa myöten ikkunalasiin, joka oli kuin kaikupohja. Sisälle se rutina ja kitinä kuului varsin voimakkaasti. Kun sisällä olija tuli ikkunaan katsomaan ulos pimeään, niin oltiin ihan hiljaa ja kun hän lähti pois ikkunasta, niin hetken päästä aloitettiin uudestaan. Sisältä ei voinut nähdä mitään lankaa ja se hakaneula pokan alanurkassa ei kiinnittänyt huomiota.
Nämä kolttoset kuuluivat lähiseudun poikien lämpimien pimeiden syysiltojen ohjelmaan. Ulkoa näki, jos sisällä olija lähti huoneesta kulkemaan ovelle tms. Silloin kovempi nykäisy ja hakaneula irtosi ja nopeasti pensaiden takaa aidan yli piiloon. Sitten mietittiin, että kenen ikkunan taakse seuraavaksi mennään soittamaan pirunviulua.
Myöhemmin illalla kotiin tultaessa vanhemmat kyselivät, että missä te olette näin pimeällä olleet?
"Oltiin vähän kävelemässä kavereiden kanssa", oli vastaus. :)

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



* * *



Urheilutie
kuva 014 / v.1950
ISOKOKOINEN KUVA

Urheilukadun työmaalta Mannilantielle päin. Seisomassa Jaakko 6v ja Heikki 8v Harjuvaara. Oikealla Mannilantien kulmassa oli ensimmäinen Kauppalantalo/Kaupungintalo. Urheilukatu jatkuu nykyisin tuosta suoraan Mannilantien poikki kohti rataa ja haarautuu siellä Invantieksi radan suuntaisesti.
Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaanhttps://youtu.be/oSTcxZchb2U




Urheilukadulta oli käynti upouudelle Keskuskansakoululle:


keskuskoulu

kuva 349 / 1952
Urheilukadulta käynti sisään Keskuskoululle. Vasemmalla urheilukentän lipunmyyntikoju. Oikealla oli kaupungin urheilutoimiston sisäänkäynti päädyssä. Sen takana kenttien vahtimestarin asunto, ja siitten poikittain kenttärakennusten ja keskuskoulun lämpökeskus.
Lipunmyyntikojen takaa vasemmalla urheilu- ja luistelukentän pukeutumiskopit ja niiden takaa korkealla Keskuskoulun pääty.


keskuskoulu

kuva 347 / 1952
Keskuskansakoulu. Edessä olevien tiilipylväiden välissä oli puiset kiipeilytangot.





keskuskoulu

kuva 346 / 1952
Keskuskuskoulun pylväskäytävä. Kellarikerroksessa voimistelusalin pukuhuoneiden ikkunat.






keskuskoulu

kuva 348 / 1952
Keskuskoulu urheilukentältä käsin kuvattuna. Edessä ennen koulua polkupyöräkatokset.  Oikean päädyn matalan harjakaton osalla oli koulun vahtimestarin asunto.






keskuskoulu

kuva 345 / 1952
Keskuskoulun opettajien asuntola Mannilantie 2, takana urheilulukenttlä.



* * *

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Näkymä Lepolan peltojen kukkulalta keskustaan
kuva 013 / v.1950
Järvenpään Yhteiskoulu (1), ja sen vanha "Nahkalinna"-koulurakennus (2), Invan oppilaitosten opettajien ja henkilökunnan asuinrakennus (3), Invan lämpökeskuksen piippu (4), Invan ensimmäinen oppilasasuntola (5), Keskuskoulun opettajien asuntola (6), keskusurheilukenttä (7), Sipoontie (8).
ISOKOKOINEN KUVA

Yhteiskoulun ja sen rakennusten sivuille... valitse tuon sivuston vasemman reunan valikosta "VALOKUVASIVUT" ja ryhmä 7 "Rakennusten kuvia".
* * *

Alapuolelle em. sivustolta lainattu (Erkki Nikkilän ottama) kuva esillä olevasta alueesta.
Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.
Näkymä Maatalousnormaalikoulun katolta Invalle päin

Järvenpään Yhteiskoulu (1), vahtimestarin asuinrakennus ja pari luokkatilaa (2), rakentamiseen käytettiin mm. vanhan "Nahkalinna"-koulurakennuksen puretut materiaalit. Nahkalinnan paikka (4), entinen Keskustan ala-aste, joka muodostaa nykyisin Järvenpään Yhteiskoulun kanssa yhtenäiskoulun (5), ensimmäinen ja entinen Kaupungintalo Urheilutien päässä (6), Setlementti Louhelan toimitalo (7), Invan oppilasasuntolat 3 taloa (8),  Invan oppilaitosten opettajien ja henkilökunnan asuinrakennus (9), Järvenpään ensimmäinen Invan alueeseen liittyvä rivitalo, tummanvihreä matala rakennus (10) joka on nyt purettu pois ison Kirkkopiha-rakennusten ryhmän alta, ja viimeisenä Vanhakirkko (11).


* * *


Sipoontie
kuva 011 / v.1950
ISOKOKOINEN KUVA

Nyt katselemme Lepolan pellolta, siltä pieneltä kukkulalta rautatielle päin Lustikullan ylikäytävän kohdalle, jonne Sipoontie johtaa kulkijat. Tässä vaiheessa ei ollut edes tasoristeysvarolaitteita, valoja ja puomeja suojaamassa maamme vanhimpien ja vilkasliikenteisimpien pääraiteiden Hämeenlinna - Helsinki ylitystä. Siihen aikaan höyryjunat pitivät kyllä aikamoista ääntä kulkiessaan. Mutta kaikkein kovin ääni lähti 1940 - 1950 lukujen venäläisistä sotakorvausjunista, jotka veivät Helsingistä Venäjälle sotakorvauksina valmistettua tavaraa pitkillä tavarajunillaan. Niitä vetivät erittäin suuret ja raskaat venäläiset veturit, jotka näillä tienoilla lähestyessään Järvenpään asemaa päästivät sumusireenillään valtavan hälytysääneen - se oli varmaan tarkoitettu Siperian aroilla kuuluvaksi, mutta täällä se yöllä herätti lähitienoon asukkaat. Tavalliset suomalaiset höyryjunat eivät yöunta häirinneet.

Huomaa radan vieressä kulkevat runsaat puhelinlinjat ilmajohtoina. Puhelinpylväissä on 12 poikkipuuta ja jos jokaisessa on 4 johtoa eli yhteensä 48 linjaa kulki siinä pylväsjonossa ja näitä pylväitä oli vielä parittain eli yhteensä 96 linjaa. (kuva 021_4)
Nykyisin Lustikullan kohdalle Sipoontiellä on rakennettu alikulku. - Lepolan pelloille on alkanut vilkas asuntorakennustoiminta.


* * *

KUVIA MAATALOUSNORMAALIKOULULTA

Maatalousnormaalikoulun ja Karjanhoitokoulun rakennukset vähän korkeammalla kukkulalla:


Maatalousnormaalikoulu
Kuva 196 - 10.6.1945
Maatalousnormaalikoulu


Karjanhoitokoulu on päärakennuksen oikeassa matalassa siivessä.

Karjanhoitokoulu
Kuva 195 - 10.6.1945
Karjanhoitokoulu


Elokuun alussa 1947 alueella järjestettiin suuri maatalousnäyttely. KESKI-UUSIMAA -lehti julkaisi kahdella sivullaan näyttelyn ohjelmat - AVAJAISET ja ILTAMAT - sekä useita merkittävien asiantuntijoiden artikkeleita näyttelyn sisällöstä.

pdf-tiedosto
Keski-Uusimaan 5.8.1947 - sivu 3 - PDF-TIEDOSTO
pdf-tiedosto
Keski-Uusimaan 5.8.1947 - sivu 5 - PDF-TIEDOSTO



Maatalousnäyttely
kuva 087 / 1948
ISOKOKOINEN KUVA




Maatalousnäyttely
kuva 088 / 1948
ISOKOKOINEN KUVA






Maatalousnäyttely
kuva 089 / 1948
ISOKOKOINEN KUVA




Maatalousnäyttely
kuva 090 / 1948
ISOKOKOINEN KUVA





Maatalousnäyttely
kuva 091 / 1948
ISOKOKOINEN KUVA





Maatalousnäyttely
kuva 092 / 1948
ISOKOKOINEN KUVA

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

* * *

KAKSI KUVAA UUDENMAAN MAANVILJELYSSEURAN MAATALOUSNÄYTTELYSTÄ
9 VUOTTA MYÖHEMMIN
KESÄLLÄ 1957

Maatalousnäyttely 1957
Kuva 747 - 1    kesä 1957



Maatalousnäyttely 1957
Kuva 747 - 2    kesä 1957




Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaan

Kuva 011 löytyy

tmpku
Tempakka - Mennyttä aikaa muistelen
kirjassa
, joka kertoo
Kyrölän ja ympäristön
historiasta.
Voi tilata tempakkakirja.wixsite.com/tempakka

Samassa kirjassa on myös historia2 - sivulla oleva Kuva 179.


Yllä oleva kuva oli otettu Lepolan pellolla olevalta pieneltä kukkulalta. Martta Wendelin on maalannut 1930 luvulla Järvenpäästä ainakin kaksi akvarellia, joista toinen on tästä kukkulasta ja sen vieressä näkymästä Sipoontietä rautatielle päin (toinen on Juurisen torpasta):


akvarelli

Akvarellissa on 1930-luvulla kukkulalla = kuivalla paikalla asuinrakennus ja piharakennuksetkin. Sillä samalla paikalla on vielä nyt jäljellä päärakennuksen kulmakivet. Vanhaan aikaan suomalainen pirtti rakennettiin niin, että oli sopivan kokoiset kivet nurkissa ja niiden päälle laitettiin alin hirsivarvi ja siten rakennus oli kuivana, vaikka maaperässä oli kosteutta tai virtasi sadevesiä. Talvella luotiin lunta rakennuksen reunoille, niin että kylmä ilma, pakkanen, ei päässyt lattian alle.
Koska lattia oli usein tehty halkaistuista hirsistä, niin että sileä halkaistu puoli oli ylöspäin, niin hirsien väliin jäi rakoja, joista kylmä olisi tullut pirttiin ja niin se tekikin ennen lumen tuloa. Lumen lämmön erityskyky on hyvin iso. Tämä ilmiö taas vuorostaan aiheuttaa sen, että järvien ja salmien ja varsinkin jokien saatua jääpeitteen, niin jään päälle satanut eristää ulkoilman pakkasen vaikutusta jääpeitteen kasvuun ja päin vastoin jään alla virtaava vesi ohentaa vähän kerrassaan jääpeitettä ja aikaisemmin syksyllä ja alkutalvesta luistelijan tai pilkkijän kestänyt jää ohenee talven myötä ja jäällä kulkija vajoaa aikaisemmin turvallisella jäällä veden varaan.
Rakoja sisältävää lattiarakennetta hyödynnettiin kesällä juhannuksen aikaan. Pirtti siivottiin juhannukseksi ja koristeltiin juhannuskoivuilla eli juhannusmeijuilla. Pirtin lattia puhdistettiin niin, että lattialle leviteltiin vettä ja hiekkaa. Sitten harjoilla kuurattiin lattia puhtaaksi ja lopuksi puhtaalla vedellä huuhdeltiin likaiset vedet ja hiekat lattian raoista talon alle, mistä ne kesäaikaan haihtuivat helposti. Pirtin lattia oli taas puhtoinen. 

wendelin
Jatta von Konowin artikkeli Keski-Uusimaassa 28.4.2002
lataa pdf...suurenna 300%
 
Nämä Martta Wendelinin kaksi teosta ovat nykyisin Tuusulan Taidemuseon Wendelinin taiteen kokoelmassa.

Mutta palataan tuohon kukkulalle. Tässä on nk. nykypäivän kuva 19.8.2012                                        

akvarelli

Rakennukset on purettu jossain vaiheessa pois, kaivokin täytetty ja näin on saatu pihapiiristä lisää peltomaata ja jäljellä on vain kukkulan kallioinen viljelyyn kelpaamaton korkein kohta. Korkeimmalle kohdalle oli rakennettu asuinrakennus, pirtti, koska sen oli tärkeintä ihmisten asumuksena olla parhaalla, korkeimmalla ja kuivimmalla paikalla. Jotta voisimme nähdä kukkulalla rakennuksista jäljellä olevat kulmakivet, katsotaan vähän lähempää kuvaa kukkulasta:



akvarelli
ISOKOKOINEN KUVA

Kivet näkyvät pihlajien edessä ja niistä oikealle. Kun klikkaat 'isokokoisen kuvan' ja sen avauduttua viet hiiren kuvan päälle ja klikkaat vielä kerran, niin voit tarkastella kiviä lähempää.

* * *

Sipoontie
kuva 012 / v.1950
ISOKOKOINEN KUVA

Näkymä Lustikullan ylikäytävän yläpuolelta Mannilantielle päin. Oikeassa reunassa näkyvä vaalea pitkänomainen rakennus on keskusurheilukentän pukuhuonerakennus ja sen oikealla puolella on Keskuskoulun - ei tässä kuvassa vielä rakenteilla -  lämmityskeskuksen piipunrakennustyöt. Korkean rakennustelineen oikealla puolella on jo valmiina urheilutoimiston siipirakennus. Keskuskoulu valmistuu 1953 pukuhuonerakennuksen vasemmalle puolelle.

Kun menin kansakouluun Mannilantien varrella asuvana, kuuluin Harjulan koulun koulupiiriin. Harjulan koulu oli jo niin täynnä, että kaikki 1 -luokalle tulijat eivät mahtuneet sinne (vaikka koulussa oli jo iltavuorokin käytössä). Koska asuin aivan radan vieressä Mannilantie 25, niin minut siirrettiin toisesta koulupäivästä lähtien Kinnarin kouluun, jossa oli paremmin tilaa ja kävin sitä  1-2 luokat ja siitä toisen vuoden iltavuorossa alkaen klo 12 päivällä ja päättyen klo 15, 16 tai 17. Loikin kiskojen yli mennen tullen kouluun pääradan pohjoispuolelle. 3.luokalle siirryin vastavalmistuneeseen Keskuskansakouluun.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaan


* * *

MANNILANTIEN ETELÄPÄÄN TIENOOT ON KATSOTTU JA NYT SIIRRYTÄÄN POHJOISPÄÄTÄ KOHTI 'KESKUSTAA'

* * *

Bauerin silkkitehdas
kuva 022_1 / 24.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Kuvasta oli Facebookissa kilpailu, kuka tunnistaa paikan ja rakennuksen. Voittaja oli Marjatta Saarinen. Hän tiesi, että oli kysymyksessä Bauerin Silkkitehtaan alue Mannilantie 27 (- 29). Isompi rakennus on johtaja Bauerin huvila. Myöhemmin se toimi aluksi Invalidien Ammattioppilaitoksen toimistona ennen uusien rakennusten tuloa.
Muuntajalta näyttäviä rakennuksia on kaksi, jotka eivät kuitenkaan olleet sähkömuuntajia. Niiden käyttötarkotus ei ole koskaan selvinnyt minulle. Toisessa kuvassa näkyy, että niitä oli kaksi vierekkäin. Silkkitehtaan tehdasrakennukset toimivat ensin Ammattioppilaitoksen opetustiloina. Myöhemmin alueelle rakennettiin Kauppaoppilaitoksen siirryttyä Espoosta Kolmirannasta Järvenpäähän, lisää luokkatiloja, uudet toimistotilat sekä vaikeavammaisten opiskelijoiden asuntoyksiköitä.

"Emil Bauer  21.10.1879-22.1.1944 oli Tallinnan saksalainen myllyalan asiantuntija, joka Loimaalta muutti Järvenpäähän ja perusti Järvenpään valssimyllyn. Hän toimi myös Haarajoen myllyllä ja sähkölaitoksella. Vuonna 1928 hän perusti Järvenpäähän Seppele- ja nauhakutomo - nimisen yrityksen, josta myöhemmin tuli Suomen Silkkitehtaat Oy.  Vaimonsa Emilie Bauer saavutti 101 vuoden kunnioitettavan iän ja oli aikoinaan Järvenpään vanhin asukas 30.3.1880-25.5.1981."
  Tieto Tuusula Seuran julkaisusta Kauko ja Sirkka Holma: Tuusulan kirkkopuiston kertomaa.

- Bauereiden hauta on Tuusulan kirkon ympärillä olevalla vanhalla hautausmaalla.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaan


Suunnilleen tälle kohdalle rakennetun Invalidisäätiön Kauppaoppilaitoksen uuden vaikeavammaisten oppilasasuntolan ylimmän kerroksen parvekkeelta avautuu näkymä ks. alla vasemmassa reunassa kuvaa Mannilantietä Sipoontielle päin, vanhat oppilasasuntolat ja sitten Huvilakatu oikealle kuvassa:

Mannilantie ja Huvilakatu 2012
Nykykuva elokuussa 2012 liittyy kuvaan 022_1

ISOKOKOINEN KUVA


* * *

Bauerin silkkitehdas
kuva 022 / 26.4.1943
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä kuvassa näkyvät nuo kaksi tornimaista rakennusta aivan tontin rajalla. Sähkömuuntajia ne eivät ole, sillä muuntaja on 2 tonttia etelämpänä kuvassa 008. Myöhemmistä asiakirjoista on selvinnyt, että ne ovat varastorakennuksia. Se, miksi ovat niin erikoisen näköisiä - ei ole selvinnyt.
Tästä aukeaa myös näkymä Mannilantien yli Järvenpään 'keskustaan' yli järven pohjoispään.

Seuraava kuva on äskeisen kuvan katselukohdasta oikelle päin:

Bauerin silkkitehdas
kuva 021_2 / v.1948
ISOKOKOINEN KUVA

Silkkitehtaan tuotantorakennuksia. Oikeassa kulmassa oleva viisto paksu tanko on lipputanko, joka on 'kaadettu' korjausta / maalausta varten ja alapää on jalustan varassa.
Seuraava kuva on tästä edellisestä edelleen oikealle päin:

Bauerin silkkitehdas
kuva 021 / 24.4.1943
ISOKOKOINEN KUVA

Rautatie kulkee tehdastontin oikeassa reunassa - ei näy vielä kuvassa.

 Seuraavassa kuvassa on siirrytty edelleen oikealle päin rautatien yli katsomaan tehdasaluetta radan toiselta puolelta vähän kauempaa eli yläkuvassa näkyvän rakennuksen päätyä:

Bauerin silkkitehdas
kuva 021_3 / kuvauspäivämäärä ei ole tiedossa
ISOKOKOINEN KUVA

Kuten näkyy, tehdasalue rajoittuu pystysuoraan reunaan, jonka alla kulkee pääraide Järvenpäästä Helsinkiin.

Seuraavasta kuvasta näkyvät raiteet, kuva on otettu talvella ja teknisesti heikompitasoinen:

Bauerin silkkitehdas
kuva 021_1 / 18.2.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä kuvassa näkyy selvästi radan vieressä pylväissä kulkevat puhelinlinjat Helsinkiin. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa nämä puhelinpylväät näkyvät aina maisemissa.


* * *

käyttöoikeuslupa

Invalidiliiton Järvenpään Kuntoutuskeskus

* * *


Vielä yksi kuva tästä samasta suunnasta kauempaa radan toiselta puolelta.

Bauerin silkkitehdas
kuva 021_4 / v. 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Silkkitehtaan rakennukset ovat vasemmalla. Edessä näkyvästä omakotitalosta ei ole tietoa eikä tarkempaa tietoa näistä talon aidan ulkopuolella olevista oikean reunan varastorakennuksista. Jos tästä käännettäisiin katsetta edelleen oikealle, niin siellä näkyisi pari tonttia vielä ja sen jälkeen Järvenpään asema.
Siis tästä oikealle seuraavaan kuvaan:



Silkkitehdas / Lannoitetehdas
kuva 032 / v.1947
ISOKOKOINEN KUVA

Jatkoimme radan vartta vielä asemaa kohti. Seuraavana on vielä Silkkitehtaan rakennus, jossa myöhemmin toimi Kekkilän Kukkalannoitetehdas. Johtaja Ilkka Jortikka oli mm. Järvenpään Rotaryklubin perustajajäseniä.
Heti tehtaan vasemman kulman takaa näkyy harjakattoisen talon pääty. Se on alla olevan ilmakuvan jälkeen kuva 043 / 21.9.1969


Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Ilmakuva rautatien ympäristöstä
kuva 041_1 / kevättalvella 1959
ISOKOKOINEN KUVA
Tuusulan järvellä olleen yleisölennätyksen pienkoneesta otettu /JH

Silkkitehtaan rakennuksia (1), isoisäni Tyyne Harjuvaaran rakentama kotitaloni (2) , em. piharakennus (2a), mankelihuone (3), saunarakennus (4), Mäkisen talo (5), saunarakennus (5a), Ponkalan talon saunarakennus (6), Ponkalan talo (7), Setlementti Louhelan toimitalo (8), Väätäisen talon (9), Sahan trukkitalli ja sementtivarasto (10), Merisen talo (11), Sahankaari (12), Ratatie (13), Lustikullan ylikäytävä (14),  Veijo ja Ester Kokkosen talo (15), Harjuvaaran talo (16), Mesiäisen talo (17), Heino ja Ilta Kokkosen talo (18), Kenkätehdas Kauris (19), ?? (20), ?? (21), ?? (22), Työväentalo (23), Blixtin talo (24), ?? (25), ?? (26), ?? (27), Lindholmin talo (28). 
 Raiteet ovat jo jakautuneet useammaksi Järvenpään aseman ratapihan vuoksi.

Jos tunnistat taloja, niin ilmoita jaakko.harjuvaara(at)gmail.com.

* * *

ILMAKUVA, joka on tästä kuvasta vasemmasta reunasta edelleen radan itäpuolta
ilmakuva
on historiasivuston 2-osan kuvien joukossa.
 Voit katsoa sitä uudella välilehdellä suoraan ylläolevaa linkkiä klikkaamalla.



Ilmakuvat on otettu alla olevasta pienkoneesta, joka nousi ja laskeutui Tuusulanjärven jäällä. Äitini uskaltautui mukaan lennolle - nousemassa pois koneesta.

lentokone

* * *

 
Pysymme edelleen radan länsipuolella ja jatkamme Mannilantietä keskustaan päin siis radan ja Mannilantien välistä aluetta.

Mannilantie
kuva 043 / 21.9.1969
ISOKOKOINEN KUVA

Edessä näkyvässä talossa oli "Nuotion kukkakauppa" eli Nuotion kukkakauppa ja ruumisarkkuliike. Talon paikalla on nyt Käräjäoikeuden talo ja talon edessä oikealla on Pikku Kalle - patsas. Eli tämä on Mannilantien ja Helsingintien kulma. Liike on siirtynyt kävelykatu Jannen eli Sibeliuksenkatu ?? kerrostalon alakertaan. Se on Järvenpään Kukkakauppa. Tässä vanhalla paikalla liikettä piti Nuotion pariskunta, joka on nykyisen nuorimman sukupolven äidinäidin (Eini os Nuotio ja Taito Lehtonen ja heidän tyttärensä Marjut Malmström yhdessä miehensä Malmströmin eli Roopen kanssa pitivät liikettä ja sitten heidän tyttärensä Maija Lepola ja vanhemmat, Marjut Malmströmin tyttäret jatkavat liikettä. Vieläkin saattavat jotkut vanhat järvenpääläiset puhua "Nuotion kukkakaupasta' tarkoittaen Järvenpään Kukkakauppaa ja Hautaustoimistoa.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
eniro
Linkki Eniron karttaan

* * *

Yllä olevan kuvan Mannilantien ja Helsingintien risteyksessä teemme poikkeuksen ja katsomme Helsingintietä radalle päin, mistä on alikulku radan itäpuolelle. Ne kuvat ovat tuolla historiasivuston 2-osan / itäpuolen sivustolla, mutta tämän linkin kautta pääset avaamaan sen osan sivustoa uuteen välilehteen ja katsottua alikulun kuvat voit sulkea välilehden ja jatkaa 1-osaa eteenpäin.
* * *



Seuraava kuva vie meidät Mannilantien ja Sibeliuksenkadun risteykseen.

Mannilantie - Sibeliuksenkatu
kuva 058 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA


Perhelän kulma - liiketalo. Oikea sivu on Sibeliuksenkadun suuntainen, ja vasemman puoleinen sivu on Mannilantietä. Kulmauksessa näkyy myös bensiinipumppu/mittari, josta melko vähäinen autoliikenne voi tankata polttoainetta.
Ensimmäisen kerroksen myymälätiloista löytyivät tavaratalon kaikki eri osastot.


Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


Perhelän liikerakennuksen oikeasta reunasta näkyy seuraavan talon pääty ja seuraava kuva on tästä rakennuksesta Sibeliuksenkatua etelään...


Sibeliuksenkatua etelään
kuva 060 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Vasemmalla ensimmäisenä Valokuvaamo, sitten Etan vaatetusliike ja oikealla Helmi? Korhosen paperikauppa. Myöhemmin Paperikauppa siirtyi vasemmalle ja Etan liike vastapäiseen taloon Sibeliuksenkadun toisella puolella -> kuva 080.
Korhosen Paperikaupasta käytiin ostamassa postissa lähetettävät joulukortit ja koristeluun tarvittavaa kreppipaperia. Oikealla näkyy sen aikainen polkupyöräteline, jossa etupyörä työnnettiin pystyssä olevien laudanpätkien väliin.
Vaatetusliikkeen näyteikkunat suojattiin kesällä liialta auringonpaisteelta laskemalla näyteikkunoiden yläpuolella olevat markiisit. Näytteillä olevat vaatteet olisivat haalistuneet auringonpaisteessa.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Poiketaan hetkeksi katsomaan tätä samaa kohtaa Yhteiskoulun tieltä päin aukealta peltoalueelta:

Keskustaan päin
kuva 100 / 24.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Rouva Eraport. keskuksen hoitaja, koirien kanssa. Tässä kuvassa näkyy keskustan rakennusten sijoittumista, Säästöpankin uusi konttorirakennus taustalla kokonaan.





Keskustaan päin
kuva 099 / 24.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Rouva Elomaa ja Kaiku. Tässä kuvassa oikealla näkyy vähän edellä esitelty 'Valokuvaamon, Etan vaatetusmyymälän ja Paperikaupan' kiinteistö. Vasemmalla siitä kioskirakennus. Kioskin ja Säästöpankin välistä näkyy elokuvateatteri Kaiku. Aivan kuvan keskellä ylhäällä taustalla rautatien asemarakennus. 





Keskustaan päin
kuva 098 / 24.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Kaiku takaapäin.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

G-S-kuvassa on otettava huomioon, että vasemmalla olevaa Helsingintietä ei ollut lainkaan olemassa, ei entistä Ahomaan rakennustakaan. Liikerakennukset olivat vain Sibeliuksenkadun varressa tuohon aikaan. Kuvassa oleva näkymä oli silloin vain peltoaukeata.







Sibeliuksenkatua etelään
Kuva 059 / v.1947


L. (Lauri) Elomaan Radio- ja Polkupyöräliikkeen rakennus Yhteiskouluntien kulmassa.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

Odota hetki latautumista. Jos G-st-kuva on musta, Googlen virhe, siirrä mustaa karttakohdistusta sivummalle, niin kuva löytyy.
059
Linkki Fonectan karttaan

G-St-kuva katsoo Fonectan kartan nuolen suunnasta taloa kohti Sibeliuksenkadun poikki, mutta kamera-auto ei päässyt
kävelykatu Jannelle. Siksi kuvassa näkyy kävelykadun toisella puolella vaalealla tiilellä päällystetty iso rakennus, joka
on yllä olevan talon kohdalla.

Kuvan oikeassa reunassa näkyy jo seuraavan kuvan talon pääty.





Sibeliuksenkatua etelään
Kuva 061 - v.1947

Tässä talossa sijaitsi kuvan oton aikaan Ravintola "Katve". Nimi muodostuu kahdesta omistajasta. Ensimmäisen nimi oli Katkola ja toisen Veijalainen. Tällä jälkimmäisellä oli 'ravintolaoikeudet', ja yhteisomistus ilmaistiin ravintolan nimessä. ("Sauna kalliolla, Tarinaa Järvenpään saunakalliosta" Kaupunginosakirja s. 32)

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

Odota hetki latautumista. Jos G-st-kuva on musta, Googlen virhe, siirrä mustaa karttakohdistusta sivummalle, niin kuva löytyy.
061
Linkki Fonectan karttaan

G-St-kuvaa koskee sama selvitys kuin edellä olevan kuvan 059 (Elomaan talo) näkymää.



Jatketaan Sibeliuksenkatua etelään päin ja kuvat ovat toistaiseksi kadun vasenta reunaa (itäpuoli).


Seuraava talo edelleen etelään päin:

Sibeliuksenkatua etelään
kuva 046-2 / 1947

Tämän liiketalon omisti Antti Hirvi. Siinä oli 'Pukimo I. Mäkinen'  keskellä ja Parturiliike oikealla. Kauppias Ilmari Mäkinen toimi ensin Mäntsälässä ja avasi sivuliikkeen Järvenpäähän 1938 ja S.Mikkolan vaatetusliikkeen ostamisen jälkeen hän siirsi päätoimipaikan Järvenpäähän Pukimo I. Mäkisen nimellä tässä talossa. Myöhemmin 1947 siirtyi myöhemmin kadun toiselle puolelle omaan liikerakennukseen kadun toiselle puolelle  -> kuva 046-1

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
Google-Street-kuvassa ei pääse pidemmälle Sibeliuksenkatua, koska se on kävelykatu eikä Googlen kuvausauto ole voinut ajaa sitä eteenpäin. Todellisuudessa siis nykyinen paikka on em. G-S-k kuvan oikeasta reunasta vähän matkaa edelleen.


Yllä olevan kuvan oikeasta reunasta näkyy seuraavan kuvan rakennuksen päätyä:

Sibeliuksenkatua etelään
kuva 048 / 1947

Vanhalan kauppa on yksi näitä "Ruokaa, siirtomaa- ja taloustavaroita" - myyviä kauppaliikkeitä. Siirtomaatavaroilla tarkoitettiin muistaakseni mausteita, kuivattuja hedelmiä, muista maista tuotuja, tuoreita appelsiineja, banaaneja tms. ei yleensä ollut saatavilla tuossa vaiheessa lainkaan. Muistan kerran isän tuoneen 1940-50 luvun vaihteessa jostain banaanin ja äidin kanssa ihmettelivät, että tällainen harvinaisuus oli löytynyt ja siitä sitten jaettiin maistiaiset kaikille ja selvitettiin, miten hyvä hedelmä se on. Maistaessani banaania, minusta se oli omituisen, vähän äitelän makuinen eikä mitenkään hyvä. 

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
Google-Street-kuva näyttää aika tarkoin nuolen suunnasta Prisman edestä kääntöpaikalta nykyiselle torille, jonka takana häämöttää torin pienehkö vihreä valvontarakennus. Vanhalan kauppa on ollut juuri tällä kohdalla. Kuvausauto ei taaskaan päässyt lähemmäksi.



Seuraava rakennus etelään Vanhalan kaupasta on Tynkkysen kauppa:

Sibeliuksenkatua etelään
kuva 047 / 1947

Kauppias Pentti Tynkkysen isä siirsi Viipurista kauppansa Järvenpäähän ja vähitellen laajensi sen tämän rakennuksen koko alakertaan. Myöhemmin talon oikeallta puolelta rakennettiin Helsingintie ja nykyisin vielä paikallaan oleva liikerakennus on aivan pienellä tontilla Helsingintien ja Sibeliuksenkadun välissä. Pentti Tynkkysen isä tunsi  Viipurin ajoilta useiden järvenpääläisten oppilaitosten, Järvenpään Myllyn johtajia ja myi sen vuoksi hyvin paljon näille aina maataloustarvikkeista, siemenistä, viljoista lähtien kaikkea taloustavaraa, ruokatavaraa ym.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
Google-Street-kuva on on otettu Kävelykatu Jannen, Sibeliuksenkaduntorin puoleisesta päästä pohjoiseen päin, koska tästä sai suoran kuvan oikella olevaan nykyiseen  jäljellä olevaan Tynkkysen liikerakennukseen, johon on tehty myöhemmin laajennus alakertaan.




Seuraavaksi vielä Sibeliuksenkadulta näkymä huomattavasti kauemmas etelään päin:

Sibeliuksenkatua etelään
kuva 077 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Vanha tie johtaa Järvenpään keskustasta Helsinkiin. Tämän kuvan alla oli teksti: "Simolan mäki".  Edessä näkyy silloinen ja nykyinen Tervanokka, jobnka uimaranta on mäen toisella puolelle talojen takana. Tie kääntyy mäen päällä vasemmalle ja seuraa järven rantaa opistojen vierestä kohti Tuusulaa. Kun järvi keväisin tulvi, nousi oikealla matalalla olevalle rantakaistalle vesi ja meni välillä tien ylitse vasemmalla puolella olevalle pelloille asti.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Jatkamme tästä matkaa vielä tuonne Tervanokan uimarantaa tarkastelemaan juhannuspäivänä 24.6.1946

Sibeliuksenkatua etelään
kuva 078 / 24.6.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Järvenpääläisiä viettämässä juhannuspäivää Tervanokan uimarannassa. Vaalea rakennus, pääty järvelle päin, on pukuhuonerakennus.  

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
Google-Street-kuvassa näkyy keskellä uimarannan uudet pukukopit ja rantaa myöten käynti parkkipaikalta uimarannalle.



Lisää uimarantakuvia ja Tuusulanjärveä:

Sibeliuksenkatua etelään
kuva 078-2 / 24.6.1946
ISOKOKOINEN KUVA



Tervanokan uimarannan uudelleen avaaminen kesäkuussa 2004

Tervanokka TERVANOKAN UIMARANTA oli jo 1940-luvulla Tuusulan kunnan Järvenpään kyläläisten käytössä. Nyt se on otettu 2004 uudelleen Järvenpään kaupunkilaisten käyttöön.



Sibeliuksenkatua etelään
kuva 085 / 24.6.1946

Juhannuspäivän purjehtija aurinkoisella Tuusulanjärvellä. Takana näkyy Kaakkolan rantaa.


* * *

TÄSTÄ JATKETAAN VIELÄ VANHANKYLÄNNIEMEEN UIMAKOULUUN 1952 - 1953
Kuvat ovat uimakoulun päättäjäisistä, uimakandidaattien ja maisterien promootiosta.

uimakoulu
Kuva 165 - 1952 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA
(Valitettavasti tässä kuvassa menee pystyraita, jota ei voi kokonaan poistaa.)





uimakoulu
Kuva 166 - 1952 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA





uimakoulu
Kuva 167 - 1952 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA
Uimaopettaja Pentti Myllynen ohjaa toimintoja ponnahduslaudalta käsin. Kohta sukelletaan kaikki....




uimakoulu
Kuva 163 - 1952 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA

... ja nyt se tapahtuu!





uimakoulu
Kuva 168 - 1952 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA

Tällä tornista hyppääjä juuri sujahtamassa pinnan alle.





uimakoulu
Kuva 164 - 1952 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä joukkohyppy!



SEURAAVA KUVA ON KESÄN 1953 UIMAKOULUN RYHMÄKUVA

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

uimakoulu 1953
Kuva 169 - 1953 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA

?? (1), ?? (2), ?? (3), ?? (4), ?? (5), ?? (6), ?? (7), ?? (8), ?? (9), ?? (10), Paavo Turtio (11), ?? (12), ?? (13), ?? (14), ?? (15), Lasse Sund? (16), ?? (17), Leo Komarov? (18), ?? (19), ?? (20), ?? (21), ?? (22), ?? (23), ?? (24), Kari Lehtinen / Vennu (25), Sakari Villanen (26), Hannu Härme (27), ?? (28), ?? (29), ?? (30), ?? (31), ?? (32), ?? (33), Hartti Erkomaa (34), Pentti Myllynen UIMAKOULUN OPETTAJA (35), ?? (36), ?? (37), ?? (38), Olli Kärnä? (39), ?? (40), ?? (41), ?? (42), ?? (43), Voitto Pellikka (44), Tapio Polamo (45), Jaakko Harjuvaara (46), ?? (47), ?? (48), ?? (49).

Lisää nimiä voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos jo etukäteen!

* * *

VANHANKYLÄNNIEMESSÄ

oli myös ensimmäinen vanhainkoti - myöhemmin muuttui terveyskeskuksen sairaalaksi, kun Vanhainkoti siirtyi keskustaan Polvikadulle, joka on nykyisin Vaarinkatu.


vanhainkoti
Kuva 706 - 24.5.1970   /  ISOKOKOINEN KUVA
Kuva on otettu eteläpuolelta rakennusta. Sisäänkäynti oli oikeanpuoleisen päädyn toiselle - itäisellä puolelle.

Google-Street
näkymä

- nyt rakennus on purettu
fonecta Linkki Fonectan
karttaan


Google-Streetin näkymässä oleva rakennus on saanut ylläolevan vasempaan päähän vielä lisäsiiven sairaalana ollessaan. Myöhemmin koko rakennus on purettu.


* * *

PALATAAN TERVANOKAN RANNAN EDUSTALLE:


Sibeliuksenkatua etelään
kuva 084 / 24.6.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Tämä on Kotitalousopettajaopiston koulutilan navetta Tervanokan ja Kotitalousopettajaopiston välissä. Nykyisin navettarakennusta ei ole tässä. On vain peltoaukea, mutta navetan oikealla puolella näkyy vielä tien vieressä olevan riihirakennuksen katto. 

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

Google-Street-kuva näyttää Sibeliuksenväylältä päin järvelle tuota kohtaa. G-S-kuvassa riihirakennus näkyy vasemmassa reunassa.

* * *

Tämän jälkeen siirrymme takaisin järvelle katsomaan vielä Kotitalousopettajan opiston päärakennusta järveltä käsin.

Kotitalousopettajaopisto
kuva 023 / 21.7.1943
ISOKOKOINEN KUVA

Kotitalousopettajaopiston päärakennus "Paatela".


Paatelan takaa kulkevan tien toisella puolella on myös Sibeliusten Ainola, jonka pihalle luonnonhistorian ja biologian opettajamme Erkki Kolehmainen halusi keväällä 1956 varhain aamulla Tuomalan suolta, linturetkeltä palatessamme viedä meidät kuuntelemaan Ainolan puiston lintujen ääniä. Siellä liikkuessamme hiljaa, luoksemme tuli meitä koululaisia ja opettajaamme tervehtimään ystävällinen valkotukkainen Aino Sibelius, jota Erkki Kolehmainen puhutteli 'Aino-tädiksi'. 


Aino Sibelius
Kuva 126 - kevät 1956
Vasemmalta: ?, Reino Huuhtanen, Sirkka Lehtikari, Ismo Kulmala, ?, Aino Sibelius, Marja-Liisa Valonen, Inkeri Laine-Ylijoki, ?, Olli Kolehmainen pieni poika, Erkki Kolehmainen, ?.





Aino Sibelius
Kuva 127 - kevät 1956
Vasemmalta: ?, Erkki Kolehmainen, Eila Siren, Aino Sibelius, Marja-Liisa Valonen, Alli Simelius, ?, Heikki Salmela, Yrjö Markus?.

* * *


Palaamme nyt pois Ainolasta Tervanokan ohi takaisin Tuusulantielle kohti Sibeliuksenkatua ja keskustaa. Katselemme  Sibeliuksenkadun vasemman reunan = läntisen reunan rakennuksia ja näkymiä.



Laskuoja Tuusulanjärveen
kuva 031 / 30.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Laskuoja kylän keskustasta Tuusulanjärveen. Tätä kautta järveen laskettiin asutuksen puhdistamatonta jätevettä, josta kuormituksesta järveä on sitten elvytetty vuosikymmeniä - onneksi varsin menestyksellisesti  -   https://www.tuusulanjarvi.org/
Keväällä tämä sula vesi heikensi järven pohjoispään jääkerrosta. Kun kylän lapset ja nuoret luistelivat ja pelasivat jääpalloa tai -kiekkoa tietysti lähellä rantaa olevalla jäällä, niin kevään edetessä vielä iltapäivän auringonkin pehmentämässä jäässä silloin tällöin muutama plutasi sulaveteen. Vaarallista se ei ollut, koska vesi oli hyvin matalaa täällä pohjoispäässä.




Laskuoja Tuusulanjärveen




Lähestytään pohjoiseen päin keskikylää. Oiekalla puolella lähes rakentamattomien peltojen yli näkyy pienellä mäellä 1939 valmistunut Tuusulan seurakunnan Järvenpään kylän seurakuntatalo: 

Seurakuntatalo
kuva 101 / 9.6.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Järvenpääläiset perustivat Seurakuntataloyhdistyksen, joka toimi aktiivisesti ja keräsivät varoja ja huolehtivat srk-talon rakentamisesta. Näin seurakunnalla oli oma kirkko itsenäistymisvaiheessaan 1952.  Lisää tietoa Seurakuntataloyhdistyksestä ja sen lakkauttamisesta, kun sitä ei enää tarvittu, löytyy yhden yhdistyksen aktiivijäsenen, yli 100-vuotiaana kuolleen Eevi Alliston sivustolta.
Uusi kirkko valmistui tämän vanhan vasemmalle puolelle 1968. Tarkoitus on tehdä omat sivustonsa niistä myöhemmässä vaiheessa. Vielä muutama kuva seurakuntatalosta.


Seurakuntatalo
kuva 103 / 24.3.1945
Päädystä meni käynti alakerrassa olevaan seurakuntasaliin. Oikealla näkyy portaat 1.kerroksen kirkkosaliin ja sementtiportaiden ja seinän kulmauksesta meni pieni ovi kellarin partiokoloon.




Seurakuntatalo
kuva 105

Vanhankirkon rakentamisesta ja historiasta lisää....

vanhakirkko
Vanhankirkon
historiaa - pdf


* * *

Tässä nykyinen näkymä Tervanokalta tulevalta tieltä päin.
Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
G-S-k kuva täytyy olla aivan uuden ja vanhan kirkon edestä Kansakoulukadulta, koska rakennettu pelto estää näkymän Sibeliuksenväylältä.




Sitten jatketaan Sibeliuksenväylää keskustaan päin:

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 024 / 30.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Sibeliuksenkatua pohjoiseen päin. Huvilakatu kääntyy oikealla olevan rakennuksen jälkeen oikealle myöskin.  Fonectan kartta kertoo selvästi kuvan katsomissuunnan ja paikan. Tynkkysen liiketalo näkyy suoraan edessä keskellä, tien reunassa seisovan tumma-asuisen miehen takana.

Samalla kohdalla kuvan oikeassa reunassa näkyy korkean puhelintolpan kohdalla pitkänomainen kaksikerroksinen puutalo. Sen alakerrassa oli Ahtiaisen Radioliike, jossa myytiin myös uusia 'savikiekkoja' = 78 kierr/min paksuja kovia äänilevyjä. Samoin "Levy-aitta" - nimistä pientä lehteä, jossa oli aina tietoa uusista äänilevyistä.
Kerran ostoksilla ollessani Ahtiaisen setä kysyi, että mitä tuo "LOVE" sana tarkoittaa, kun se on melkein jokaisen levyn keskellä olevassa pyöreässä etiketissä... levyn nimessä.
Levyissä oli yksi kappale kummallakin puolella levyä.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Yllä olevasta katunäkymästä katsomme nyt tarkemmin vasemmalla olevaa taloa:

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 076 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

"Sulo Aaltosen talo". Tällainen merkintä oli valokuva-albumissa. Tarkempaa tietoa minulla ei ole siitä. Jos joku tietää, niin mielellään lisään  tänne.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
HANNU JUURINEN muisteli tästä talosta:

"Sulo Aaltosen talo(hieno valkoiseksi rapattu talo) oli vasemmalla kun tultiin Tervanokasta eli etelästä keskustaan päin. Aaltosen ammattia en tiedä, mutta tytöistä tuli terveyssisaria ja Liisa Aaltonen oli Järvenpään kauneimpia naisia noin 15 vuotta minua vanhempi. Pyörällä ajaen hän hoiti tointaan pitkään täällä Järvenpäässä. Laine-Ylijoen (=1. kunnanlääkäri) ajan loppuun ja pidempääkin vielä Jääskeläisen (=2.kunnanlääkäri) aikana.
Ulkorakennuksessa toimi vähän aikaa myös Väänäsen värjäämö...ihan 1950 luvun alussa.
Yläkerrassa etelä-päädyssä asuivat Riihisen perhe. Aimo Riihinen pelasi 1950 lopulta 1960 luvun alkuun jääkiekkoa Järvenpään Palloseurassa. Olin samassa joukkueessa 1959..1960...1961. Lempinimeltään Aippa!
Aippa oli saanut jääkiekkopistoksen Tampereelta."


KYLLIKKI VALLAS lähetti ystävällisesti muistoja tästä Aaltosen talosta ja sen ympäristöstä:

"Asuimme sota-aikana tuon talon yläkerrassa. Kai se oli seurakunnan ehdottama vuokrattavaksi Aaltosilta isälleni, Tuusulan papiston apulaiselle. Sitä ennen vanhempani olivat asuneet jossakin "Savolan tantan" talon vastapäisessä  talossa Mattotehtaan mäessä (Myllytiellä..klik), jossa minäkin ensimmäiset elinkuukauteni tai ensimmäisen vuoteni vietin. Sen jälkeen tai sitä ennen vanhempani asuivat jossakin "Siimestön talossa". Omat ensimmäiset kunnon muistikuvani sitten ovatkin vasta juuri tästä Sulo ja Lempi Aaltosen talosta.
En muista lainkaan tätä Suloa, mutta äiti Lempisestä ja heidän tyttärestään Liisasta minulla on paljon muistikuvia. Kuvittelen, että Sulolla oli ollut jokin verstas, ehkä juuri kuvassa näkyvässä piharakennuksessa.

Niihin aikoihin, kun  isäni palasi marraskuun lopussa 1944 rintamalta, muutimme Aaltosen talosta Seurakuntatalon (nyk. Vanha kirkko) alakertaan yhteiskoulun puoleiseen päähän ja toiseen, Leinon pensionaatin (iso puutalo jonka paikalla nyk. Kirkonkulma) puoleiseen alakerran päähän tulivat asumaan Terijoelta Arvi ja Bertta Lattunen lapsineen, joista Pirkko sittemmin oli seurakuntamme nimikkolähetti Namibiassa.

Mutta isän ollessa sodassa asustelin äidin kanssa kaksistaan Aaltosen Lempin yläkerrassa. Keittiön ikkuna näytti järvelle ja on kuvassa toisessa kerroksessa vasemman puoleinen. Äiti kuulemma yritti saada minut pois siitä keittiön pöydän äärestä ja nukkumaan iltaisin, ennen kuin Helsingin pommitukset alkoivat. Niiden valot ja tulipalot kun näkyivät taivaalla meidän ikkunaamme asti. Itse muistan vain ateriat ja piirtämistouhuni sen ikkunapöydän ääressä ja että Laine-Ylijoen Juha oli kerran tai pari leikkimässä rajuja poikien leikkejä keittiössämme. Laine-Ylijoethan  asuivat aivan lähellä Huvilatien varrella olevassa puutalossa (Kuusiston talo... klik...), joka silloin oli kunnanlääkärin koti. Myöhemmin kai sama talo oli toisenkin lääkärin (Kuusisto) vastaanottopaikkana.

Aaltosen talon yhteen yläkerran huoneeseemme majoittui joksikin aikaa vielä saksalainen neiti Mazulaidis (en tiedä miten nimi kirjoitettiin), joka sai valmistaa meidän keittiössä ruokansa, mikä kiinnosti minua kovasti, kun sen tyyli poikkesi mielestäni kovasti omastamme. Olen muistavinani, että järvenpääläiset rouvat ottivat vähän vieraan kielen tuntejakin tältä Matchulaidikselta.

Istuskelin Aaltosen talon pihanurmikolla - ei siinä talon eteläpuolella muistaakseni puita tai pensaita ollutkaan - kesäkuumilla. Vanhemmillani oli äidinisältäni lahjaksi saamansa soutuvene ja se oli rantakaislikossa, joka ulottui mielestäni aivan Aaltosen talon tonttiin asti nykyisen Rantapuiston ja palaneen Casinon paikkeille."

JH: Muistan Maiju Matchulaidiksen. Hän antoi mm. vanhemmilleni ja muutamille muille yhdessä englannin kielen keskustelutunteja. Hän vieraili usein Untolan (kotitaloni) pihalla olevan saunarakennuksen yläkerrassa asuvan siirtolaismummon, Hilma Kokkolan luona. Olen nähnyt hänestä jossain albumissa valokuvankin, ja viimein löysin sen - hyvin haalea ja hämärä, mutta tällaisen sain siitä tallennettua:

Miss Matschulaidis

Maiju Matschulaidis

Hänen englanninkielen opetustunnistaan löytyi vieraskirjastamme kirjaus, josta puuttuvat läsnäolleet Aili ja Pekka Harjuvaara.

"The first English lesson  25.6.46:"

englantia
Kuva 686  -  25.6.1946

LISÄPÄIVITYS 29.11.2020 / KEIJO KÄRHÄ
Iloinen yllätys oli, kun Maiju Matschulaidiksen sisaren tyttären tyttären poika Keijo Kärhä otti yhteyttä ja kertoi viestissään äidin äitinsä sisaren elämän tarinan:

Maiju Matchulaidis 1888 – 1970
 
Vanhaa Järvenpäätä julkaisussa on maininta ylläolevasta henkilöstä. Hän on minun äidin äidin sisko Maiju-täti. Tätini äiti muutti aikoinaan 1800-luvulla Kuopiosta Pietariin työn perässä ja meni naimisiin Pietarissa asuvan latvialaisen pronssisepän Georg Matschulaidiksen kanssa. Mies kuoli 1894 ja Maiju-täti äitinsä ja siskonsa kanssa  muutti Viipuriin.
Hän oli naimaton. Täti osasi puhua ja kirjoittaa monia kieliä kuten englantia, venäjää ja ranskaa. Pääosin hän asui ja työskenteli Suomessa mutta  matkusteli myös mm Englannissa ja Ranskassa hän oli jonkin aikaa kotiopettajana venäläisessä ruhtinasperheessä.
Sieltä hän palasi Suomeen 1942  Saksan ja Baltian maiden kautta. Lopun elämäänsä hän asui Järvenpäässä ja Hyvinkäällä ja on sinne haudattuna 1970.

Hän oli tiukka vanhojen hyvien käytöstapojen suhteen ja törmäsi siinä joskus muuttuvaan maailmaan.  Sodat ja evakkoon siirtyminen olivat varmasti pääsyynä  hänenkin niukkaan toimeentuloonsa kuten meidän monien muidenkin. 
 
Minulla on hänen 1930 saatu Suomen passinsa. Se on annettu Viipurissa samana vuonna.  En tunne senaikaisia kansalaisuus säännöksiä. En katsoisi Maiju-tätiämme kuitenkaan emigrantiksi. Hän ei muuttanut tänne minkään muun maan kansalaisena. Samanlainen historia on tuhansilla suomalaisilla ja erityisesti meillä karjalaisilla.

Maiju Matschulaidis
Maiju Matschulaidis / v. 1930
 
Keijo Kärhä

Kiitokset Keijo Kärhälle, olen poistanut 'emigrantti' sanan, koska hän oli äidin puolelta syntyisin suomalainen Kuopiosta ja paljon maailmaa nähnyt ja laajasti sivistynyt persoona, jonka kohdalla tämän sukupolven tavoin sota vei lähes kaiken.


* * *

Jatketaan pohjoiseen päin samaa kadun reunaa.

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 049 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Huvilakadun päästä avautuu Sibeliuksenkadun ylitse näkymää Tuusulanjärvelle päin. Rakennus on Juurisen torppa.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

Martta Wendelin maalasi 1930-luvulla ainakin kaksi akvarellia Järvenpäästä. Toinen on Sipoontien varrelta Lepolan (Maatalousnormaalikoulun) pellolta pieni kalliokukkula ja toinen on tämä Juurisen torppa. 

akvarelli



Sitten Juurisen liikerakennus:

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 050 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Juurisen liikerakennus. Vasemmassa reunassa urheilu- ja polkupyöräliike. Keskiosaan tulivat myöhemmin nostalgiset tummahkolla punaisella maalatut Jawa-moottoripyörät. Keskimmäisessä tilassa oli myös polkupyörien korjaustöiden vastaanotto ja tilaa. Siellä tuli monta kertaa asioitua, vaikka itse opeteltiin paikkaamaan polkupyörän renkaat ja tavallisimmat pyörän huoltotyöt. 
Oikeassa reunassa toimi pitkään Hovilahden Kilpimaalaamo. Kerran käydessäni kilpimaalaamossa työskentelypöytänä oli vanha ruokapöytä, jossa oli kauniisti sorvatut paksut puiset jalat. Yhden jalan yläosaan Olli Hovilahti oli aina pyyhkinyt silveltimestä liikaa väriä pois ja niistä lukemattomista eri värisistä maalikerroksista oli kertynyt paksu ja monivärinen kerros - kuin taideteos.



Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 054 / Pekka Tuomalan albumista. Pekan äiti työskenteli 1939 - 1941 Ol. Väinölässä.




Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 067 / 1947



Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 055 / 1983,  Pekka Tuomalan albumista

Joulun aikaan otettu kuva, jossa näkyy Ol.Väinölän muuttuminen 13.2.1949 S-ryhmän Osuuskauppa Ahomaaksi. Samalla koko alakerta on otettu osuuskaupan käyttöön.

Nykyajan
Google-Street-kuva
klikkaa...

(odota hetki latautumista)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
Google-Street-kuva näyttää näkymää nykyisen torin ylitse kävelykadun päässä ja Ahomaa on sijainnut todennäköisesti keskellä näkymää olevan viitan takana.



Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 075 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Seuraava talo Ahomaan jälkeen keskustaan päin oli Kenkätehdas Esko, joka perustettiin 1933. Eskon Johtajana toimi pitkään Johannes Manninen. Kenkätehtaan nimi juontaa Nummisuutarien Eskosta. Järvenpäässä syntyi myöhemmin useita kenkätehtaita eri puolille silloista kylää. Tehtaan oikealta puolella on Vanhankyläntie, joka päättyy Sibeliuksenkatuun. Nykyisin Vanhankyläntie alkaa vasta Postikadusta etelään. Tämä osuus on nimetty Järnefeltinkaduksi ja on Prisman vieressä.
Väkkärää pyörittävät pojat saattavat olla Heikki ja Jaakko Harjuvaara.




Kuljetaan tämän tien risteyksen ohi ja seuraavana on:

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 086 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Vanhankyläntie lähtee siis Helsingin Puhelinyhdistyksen talon edestä vasemmalle. Järvenpäässä oli aluksi 1800-1900 luvun vaihteessa yksityinen 25 linjaa omistanut puhelinyhdistys, jonka sitten osti Keravan Puhelinyhdistys ja myöhemmin Helsingin Puhelinyhdistys.
Lisää puhelinyhdistyshistoriaa...

Nykyajan
Google-Street-kuvaa
ei voi laittaa, koska kuvausauto ei päässyt kävelykadulle.
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


Siirrytään pohjoiseen Sibeliuksenkatua:



Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 046-1 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Pukimo I. Mäkinen muutti tähän omaan uuteen liiketaloon 1947 kadun kadun toiselta puolelta -> kuva 046-2. Myöhemmin talon koko alakerta oli Mäkisen myymälää.

Nykyajan
Google-Street-kuvaa
ei voi laittaa, koska kuvausauto ei päässyt kävelykadulle.
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Jatketaan matkaa Tupalantien risteyksen ohi:


Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 066 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Elon Sähköliike noudattaa tätä tuttua omakotitalo/liike/asuinrakennus tapaa: Alakerrassa liikehuoneisto, yläkerrassa asunto.

Nykyajan
Google-Street-kuvaa
ei voi laittaa, koska kuvausauto ei päässyt kävelykadulle.
fonecta
Linkki Fonectan karttaan





Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 079 

Tuusulan Säästöpankki aloitti 10.6.1941 toimintansa asemanmäellä Vilhelmiina Kainun omistamassa pienessä puurakennuksessa -> kuva 056  ja siirtyi tähän uuteen rakennukseen 1.6.1950. Säästöpankin talossa oli Järvenpään seurakunnan perustamisen jälkeen 1952 kirkkoherranvirasto, johon oli käynti portista oikealle talon takaa  pihan puolelta.
Tässä on sijainnut myös Kansanhuollon toimisto https://www.jarvenpaa.fi/--Historiaa--/sivu.tmpl?sivu_id=6153
ja verannalla kirjasto.
Nykyajan
Google-Street-kuvaa
ei voi laittaa, koska kuvausauto ei päässyt kävelykadulle.
fonecta
Linkki Fonectan karttaan







Jälleen Sibeliuksenkatu pohjoiseen päin ...

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 083 / 1947

Elokuvateatteri Kaiku oli ennen Filmilinnaa, joka rakennettiin myöhemmin tämän rakennuksen oikealle puolelle.

Nykyajan
Google-Street-kuvaa
ei voi laittaa, koska kuvausauto ei päässyt kävelykadulle.
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Ja kävelymatkamme jatkuu taas muutaman askeleen verran kohti pohjoista...

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 080 / 1947

Westlinin parturi-kampaamon rakennus. Myöhemmin tässä oli Etan vaatetusliike sekä sen jälkeen Helinevan liike. Eta oli ensin kadun toisella puolella -> kuva 060.
Sen jälkeen Järvenpäähän syntyi useita nuorempia kenkätehtaita.
Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan

Google-Street-kuva näyttää kävelykatu Jannen alkupäästä viistosti oikealle kulmatonttia, jolla Westlinin Parturi-Kampaamon talo sijaitsi. Nyt siinä on Osuuspankki ja Kulmakonditoria.



Kävelyretki jatkuu Mannilantien ylitse Sibeliuksenkatua ja katsomme edelleen kadun länsireunaa.

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 081 / 1947

Kittelän liiketalo sijaitsee tässä Mannilantien ja Sibeliuksenkadun kulmassa.

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan

Kittelän talon paikalla on nyt Kurrenkulma ts. Nordean liiketalo.


Seuraavaksi käännämme katseen vastapäiselle puolelle Mannilantien ja Sibeliuksenkadun risteykseen.

Sibeliuksenkatua pohjoiseen
kuva 057 / 1947

Kadunkulmassa on liiketalo, valmistui 1945. Oikealla alakerrassa on Osuuskassan pankkitilat, joiihin Osuuskassa muutti ensimmäisestä toimipaikastaan -> kuva 018. Tähän taloon Osuuskassa  yläkerrassa valokuvaamo Uolevi ja vasemmalla alhaalla (ulko-ovi on huonekaluliikkeenja kukkakaupan mainoksen takana) talon kulmasta menee ovi Etelä-Suomen Osusteurastamon myymälään. Se oli kunnioitusta herättä lihakauppa, joka oli kokonaan verhoiltu valkoisilla kaakeleilla puhtaanapidon helpottamiseksi. Koukuissa roikkui erilaisia eläinten ruhoja ja ruhon osia, niistä sitten suuren hakkuutukin päällä isokokoisella raskaalla lihakirveellä hakattiin tarvittavia palasia irti, irrotettin lihat ja haluttaessa jauhettiin jauhelihaksi tai siivutettiin kyljyksiksi jne... Jäljelle jääviä luita sai ostaa edullisesti koirien kaluttavaksi.
Tämä lihakauppa oli jännittävä paikka.
Mainostaustassa näkyy melko harvinainen ruumisarkun kuva, joka viittaa pari sataa metriä oikealle Mannilantietä Nuotion kukkakauppaan -> kuva 043

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan

G-S-k kuvassa näkyy nyt punatiilinen kulmatalo.



Sibeliuksenkatu lähtee kaartumaan vasemmalle radan suuntaan, mutta me katsomme Sibeliuksenkadun oikeata reunaa ylemmäksi aseman mäkeä.

Asemanmäki
kuva 063 / 1947

Vihtori Lehtosen liiketalo puolessa välissä mäkeä.

Postitoiminta oli vuodesta 1882 asemalla asemapäällikon hoidossa vuoteen 1922. Senjälkeen postia varten tuli oma virkailija. Lokakuussa 1930 postin toimisto muutti asemalta runsaat 100 metriä kohti keskustaa Lehtosen liiketalon oikeanpuoleiseen päätyyn ja toimi siinä vuoteen 1949 asti. Järvenpään postin alaisuudessa olivat toimipaikkoina Ristinummi, Nummenkylä (1915), Kellokoski (1914), myöhemmin myös Jamppa (1933) ja Haarajoki (1960) - tiedot  Tero Kilpijärvi.


Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Lehtosen kuistilla
kuva 093 / 1930-luku

Lehtosen liikerakennuksen vasemmalla puolella oli puinen asuinrakennus. Sen sisäpihan puoleisella kuistilla olivat kesäisenä päivänä kahvihetkeä viettämässä 1930-luvulla.
Vasemmalta istumassa: Vilma ja Tyyne Harjuvaara, Vihtori Lehtonen.
Kuistin kaiteella istumassa: Siskon opiskelutoveri1, Sisko Lehtonen, Siskon opiskelutoveri2, Anna-Liisa Harjuvaara, Kassus / Kalervo Lehtonen, Pekka Harjuvaara. 






Asemanmäki
kuva 056/ 1947

Asemanmäellä Tuusulan Säästöpankki, jossa oli myös Muotiliike Kainu, naisten hattuja ym. Siellä oli myös jossain vaiheessa postin jakelupiste, josta saattoi käydä hakemassa Helsingin Sanomat sunnuntaiaamupäivällä määrättyyn aikaan. Muutoin olisi Hesari olisi jaeltu maanantain postin yhteydessä. Se tapahtui joskus 1940-50 luvun vaihteessa. Tarkemmin en pysty muistamaan.
Tuusulan Säästöpankki siirtyi myöhemmin uudempaan rakennukseen -> kuva 079

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Ja sitten onkin edessä asemarakennus, joka valmistui jo 1858 (rata 1862) eli on Suomen vanhimpia  asemarakennuksia.

Asemanmäki
kuva 062 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Asemarakennusta siirrettiin v 1999 radan perusparannustöiden aikana 25 m etäämmäksi raiteista ja rakennus on edelleen alkuperäisessä asussaan. Rakennusteknisesti se on harvinaisen taitavasti tehty puurakennus, jossa nurkkien saumaus on niin tarkka, ettei ole tarvittu edes vuorilautoja nurkkiin.

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Asemanmäki
kuva 042  / Jaakko Jokivuoren albumista
ISOKOKOINEN KUVA



Asemanmäki
kuva 041 / 1959
ISOKOKOINEN KUVA




Tämän jälkeen siirrytään asemanmäeltä alas edelleen vasemmalle radan suuntaisesti Sibeliuksenkatua eteenpäin.

Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 082 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Kansallis-Osake-Pankin konttorirakennus aamuauringon paisteessa Sibeliuksenkadun varrella. 

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 064 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Kokkosen suvun Järvenpään Kauppa Oy eli 'Kauppayhtiön' liikerakennus. Pielavedeltä siirtynyt liike avattiin Järvenpäässä 1.11.1926. Nimi näkyy oksien varjostamana talon päädyssä. Tuttu polkupyöräteline jälleen ikkunan alla. Sampsa Kokkonen kertoi suvun siirtymisestä paikkakunnalle Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion senioripäivän tilaisuudessa 4.10.2014.

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan





Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 065 / 1947

 Autoilija Paavo Öhmanin talo on seuraava Kauppayhtiöstä eteenpäin. Myöhemmin siinä oli Naalan Polkupyöräliike, joka myöhemmin muutti seuraavaan taloon.

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Kävelyretki jatkuu ...

Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 020 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Järvenpään Apteekki Sibeliuksenkadun varrella. Apteekkarina oli Aina Kajander. Hänen asuntonsa oli liikerakennuksen yläkerrassa. Oikealla näkyy puolet harjakattoisesta rakennuksesta. Se on Osuuskassan ensimmäinen toimitalo, myöhemmin poliisiasema ja sen vasemmalla puolella näkyy valkoista rakennusta, joka on Järvenpään Meijeri, mutta katsellaan niitä myöhemmin vähän lähempää.
Tähän Apteekin taloon muutti myöhemmin edellisestä Öhmanin talosta Naalan polkupyöräliike ja sitten siihen tuli Kahvila Mairea ja myöhemmin Ravintola Huvila. Ravintolaan sisään mentäessä oikealla puolella salin perältä menee käynti pieneen kabinettiin. Sen yksi seinä on verhoiltu kasvikokoelmalla. Järvenpään Yhteiskoulussa meidän piti 1950-luvulla kerätä  1.- 4. luokkien kesäloman aikana 30 kasvia = 120. Niiden tuntemustentti pidettiin  syksyllä koulun alettua. Jos tunnisti kasvit ja osasi latinan kielisen kasviheimon nimen, saattoi saada numeroksi 8, jos tiesi vielä kasvin kaksiosaisen latinan kielisen nimen, saattoi saada numeroksi todistukseen 10.
Nämä kasvit ravintolan seinällä ovat Simo Naalan keräämiä - (3 B 1951-1952 luokkakuvassa No:3).  Ainutlaatuinen näyte 1950-luvun Järvenpään Yhteiskoulun kasviopin opetuksesta.
Nykyinen katutaso on niin paljon korkeammalla, että portaat ovat kadonneet ja niiden 'kaiteina' olevien sementtisten reunusten vaakataso on samassa kadun tason kanssa.

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 019 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Apteekin vierestä erkanee tie Sibeliuksenkadusta. Sen tien toisella puolella on Kotikutomon talo, jossa Kaino ja Bernhard Erkomaa pitivät Kotikutomoa. - Sen historiasta heidän poikansa Hartti kertoo liittyen tähän kuvaan ja ajankohtaan:
"Talon kuva on tosiaan otettu sodan jälkeen v 1947.  Silloin alakerta oli vuokralautakunnan määräyksellä annettu muiden käyttöön ja liikkeen näyteikkunassa ei ollut mitään.  Kotikutomon kyltti oli ylhäällä, sillä kangaspuut olivat yläkerrassa eteläpäässä taloa. Vintin ikkunan kohdalla on lipputanko, jota itse en muista nähneeni.  Sen kiinnitysraudat ovat edelleen paikoillaan."
Jaakon muistot liittyvät 1950-luvulla kansakoulun aikaan, jolloin 3-4 luokalla olimme Hartin kanssa koulutovereita vastavalmistuneessa Keskustan kansakoulussa. Hartti kutsui muutamia luokkatovereita syntymäpäivilleen. Ensin juotiin limut (harvinaista siihen aikaan) ja syötiin ja sitten leikittiin piilosta alakerran kutomon tiloissa, missä löytyi helposti piilopaikkoja suurten kangaspuiden ja kutomon laatikoiden ja tavaroiden seassa.
Meille selvisi myöhemmin Hartin kanssa, että minun isäni ja hänen äitinsä olivat pikkuserkkuja eli olemme sukulaisia Orimattilan Kaitiloiden ja Lahden Kummiloiden kautta.




Ja taas eteenpäin...

Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 018 / 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Edellä Apteekin kuvassa näkyi oikeasta reunasta Osuuskassan ensimmäisen toimipaikan talo, jossa Järvenpään Osuuskassa aloitti 1928. Tästä talosta muutettiin uuteen toimitaloon, joka valmistui 1945 -> kuva 057.
Osuuspankin jälkeen tässä talossa toimi Järvenpään poliisiasema, joka myöhemmin oli mm. Mannilantien varrella kuva -> kuva 003.
Osuuspankin seinäkyltin hahmo näkyy vielä oven päällä ulkoseinällä.






Sibeliuksenkatua radan suuntaan
kuva 017 / 1947

Sammaliston liikerakennus Postikadun ja Sibeliuksenkadun risteyksessä.

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan





Seuraavaksi kuljemme Postikatua Mannilantien risteykseen.

Radan itäpuolelta tuleva Loutinoja kulkee Mannilantien ja Tupalantien alitse kohti Tuusulanjärveä. Ojan siltarumpu on uusittu 1967.

Loutinojan tunneli Mannilantien alitse
kuva 239 / 1967





Loutinojan tunneli Mannilantien alitse
kuva 240 / 1967




Loutinojan tunneli Mannilantien alitse
kuva 241 / 1967




Loutinojan tunneli Mannilantien alitse
kuva 242 / 1967

Nykyajan
Google-Street-kuva.

fonecta
Linkki Fonectan karttaan





Seuraava talo on Loutinojan jälkeen Mannilantiellä.

Postikatu-Mannilantie risteys
kuva 034 / 7.8.1946

Malm & Kni Puutyötehdas Postikadun risteyksestä Mannilantien vasemmalla puolella kohti Vuoritietä.
Aira Saukko tarkensi talon sijainnin ja kertoi: "Talon alakerrassa rouva Malmi piti pesulaa ja siellä oli suuri mankeli, johon sai tuoda joko mankeloitavaksi liinavaatteita tai mankeloida itse. Talon toisessa päässä oli suutarinliike."



* * *

Pellon ylitse näkyy Harjulan koulu, joka oli ensimmäinen kivirakenteinen koulu Järvenpäässä.


Harjulan koulu
Kuva 198 - 24.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA





159
Kuva 159 - 1.9.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Harjulan koulu valmistui v 1931 ja oli silloisen Tuusulan kunnan puurakenteisten koulujen joukossa ensimmäinen tiilirakenteinen 'kivikoulu', josta vihkiäisissä 22.11.1931 tarkastaja Albin Järvinen sanoi: "Onhan se komea koulupalatsi ja omansa antamaan tuulta myllyyn niille, jotka kirkuvat liian komeista kouluista." Koska Järvenpään nopean kasvun vuoksi oppilaita jouduttiin siirtämään Tuomaalan kouluun, niin Harjulan koulua jouduttiin laajentamaan kuvassa näkyvään kokoonsa 1936. Tällaisena se toimi vuoteen 1960, jolloin sitä laajennettiin jälleen.
(Leinonen: Satavuotias Järvenpään koululaitos)
Kuvaavaa on, että Tuusulan kunnan ensimmäinen 'kivikoulu' rakennettiin Järvenpäähän. Sisareni Marja-Liisa aloitti kansakoulun 1.luokan tässä koulussa syksyllä v 1947. Koulu toimi kahdessa vuorossa = aamuvuoro ja iltavuoro. Peltojen halki kulkevien savisten teitten varsilla oli erillisiä katuvalotolppia. Niiden valo sytytettiin tolpan alaosassa olevasta katkaisijasta illan pimetessä ja sammutettiin aamulla päivän valjettua. Sen tekivät tiellä kulkevat kylän asukkaat.
Kun sisareni kulki iltavuoroon puolen päivän aikaan, niin hän kertoi usein sammuttaneensa vielä palavan katulampun - ja iltavuorosta klo 17-18 aikaan kotiin palatessaan vastaavasti sytytti valon, koska päivä alkoi syksyn ja talven aikaan jo pimetä.


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

G-St-kuva täytyi ottaa Harjutien puolelta = kuvan ja Fonectan kartan mukaisesti koulun takaa, sillä Googlen kamera-auto ei ajanut  Kaislakujaa tai edes Verkkotietä tai Vehkatietä koulun vierestä.


MUUTAMIA VANHOJA LUOKKAKUVIA HARJULAN KOULUSTA:


Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Harjulan koulun 1 lk syksy 1949
1 luokka syksyllä 1949 - Heikki Harjuvaaran albumista
ISOKOKOINEN KUVA

?? (1), ?? (2), Julle (Pertti) Vikman (3), Hannu Toivola (4), ?? (5), ?? (6), ? Haakana (7), ?? (8), ?? (9), ?? (10), ?? (11), ?? (12), ?? (13), Kaarina Erkkilä (14), ?? (15), Tuulikki Ponkala (16), Marja Ovaska (17), ?? (18), ?? (19), Heikki Harjuvaara (20), opettaja Laura Lehtikari (21), ?? (22), ?? (23), Rauno Lindberg (24), ?? (25), Simo Kukko (26), ?? (27), ?? (28).

Lisää nimiä voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos jo etukäteen!



Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Harjulan koulun 3 B lk 1950
3 B luokka 1950 - Seppo Järvisen albumista
ISOKOKOINEN KUVA

Liisa Uuskivi (1), Tuija Lahti (2), Kaarina Österman (3), Marja Holm  (4), Maija Paju (5), Kyllikki Patanen (6), ?? (7), ?? (8), ?? (9), Riitta Uuskivi (10), Liisa Salokanto (11), Kaija Noso (12), Marja Leppäranta (13), ?? (14), ?? (15), Ilkka Tannermaa (16), ?? (17), Seppo Luomi (18), Seppo Järvinen (19), Pertti Petäjä (20), Erkki Erkkilä (21), Matti Vesterinen (22), Pertti Majakari (23), ?? (24), ?? (25), opettaja Inkeri Heininen (26).

Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos jo etukäteen!
Tässä kaikki nimet kuvan takaa:
3 B 1950 nimet




Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Harjulan koulun 3 A lk syksy 1950
3 A luokka syksy 1950 - Heikki Harjuvaaran albumista
ISOKOKOINEN KUVA

?? (1), Seppo Junnila (2), ?? (3), ?? (4), Jorma Ponkala (5), ?? (6), Kerttu Manni? (7), ?? (8), ?? (9), ?? (10),  ?? (11),  ?? (12), Aila? Alm (13), ?? (14), ?? (15), ?? (16), ?? (17), Heikki Harjuvaara (18),  ?? (19), Ulpu Juurinen (20), Hannu Härme (21), Lahja Lemettinen (22), Voitto Pellikka (23), ?? (24), Heikki Kokkonen (25), ?? (26), ?? (27), opettaja Laura Lehtikari (28).

Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 myös whatsapp - kiitos jo etukäteen!




Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Harjulan koulun 4 B lk 1951
  4 B luokka 1951- Seppo Järvisen albumista
ISOKOKOINEN KUVA

Seppo Luomi (1), Erkki Erkkilä (2), Matti Vesterinen (3), ? Lindroos (4), Maija Paju (5), ?? (6),  Kyllikki Patanen (7), Marja Leppäranta (8), Vainikka ? (9), ?? (10),  Helena Raippalinna (11),  ?? (12),  Liisa Uuskivi (13), ?? (14), ?? (15), Ilkka Tannermaa (16), Pertti Petäjä (17), Seppo Järvinen (18),  Juhani Länsikorpi (19), opettaja Inkeri Heininen (20),  Tuija Lahti (21),  ?? (22), Pertti Majakari (23), ?? (24),  ?? (25), Kaija Noso (26), Liisa Salokanto (27), Riitta Uuskivi (28), Marja Holm (29).

Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 myös whatsapp - kiitos jo etukäteen!



Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Harjulan koulun 4 A lk 1951
  4 A ja B luokkien pojat urheilutunnilla 1951 - Heikki Harjuvaaran albumista
ISOKOKOINEN KUVA

Opettaja Leevi Siitonen? (1), ?? (2), ?? (3), Pertti Majakari (4), Ilkka Tannermaa (5), ?Juhani Länsikorpi (6), Seppo Järvinen (7), ?? (8), ?? (9), Mikko Vesterinen (10),  ?? (11),  ?? (12),  Seppo Luomi (13), ?? (14), Hannu Härme (15), Seppo Junnila (16), ?? (17), Jorma Ponkala (18),  Heikki Harjuvaara (19), ?? (20),  Voitto Pellikka (21), ?? (22), ?? (23), Heikki Kokkonen (24), ?? (25).

Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos jo etukäteen!


* * *

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

2l Harjula 1956-1957
  Harjula 1956-1957 2luokka - Veli-Matti Nurmen albumista
ISOKOKOINEN KUVA
(Kun kuva avautuu - klikkaa vielä kerran kuvan pintaa, se suurenee täyteen kokoonsa.)

?? (1), ?? (2), ?? (3), ?? (4), ?? (5), ?? (6), ?? (7), ?? (8), ?? valitettavasti kuvassa oli paha repeämä tämän numero 9 kohdalla - kasvoja ei saanut näkyville (9), ?? (10), ?? (11), ?? (12)  ?? (13), ?? (14), ?? (15), ?? (16), ?? (17), ?? (18), ?? (19), ?? (20), ?? (21), ?? (22), ?? (23), opettaja Anna Napola (24), ?? (25), ?? (26), ?? (27), ?? (28), ?? (29), ?? (30), ?? (31), ?? (32), ?? (33), ?? (34). 




Aivan Harjulan koulun vieressä Loutin kallion korkealla reunalla on yksi Terijoelta tuotuja huviloita, jossa asui tunnettu dekkarikirjailija Marton Taiga (Martin Löfberg).

Marton Taigan talo
kuva 993
Marton Taiga rintamalla sotavuonna 1941


Marton Taigan talo
kuva 991

Tiedot kulttuurihoitosuunnitelmassa 2001.  
Marton Taigan talo

Nykyisin Marton Taigan huvila on Elina Rantamäen ja Otso Salmisen perheen koti.

* * *


Ja palaamme takaisin risteykseen Postikatu - Alankotie - Mannilantie.

Postikatu-Mannilantie risteys
kuva 015 / 1947

Järvenpään Meijeri vanhan torin laidassa.  



Paloasema
kuva 016 / 1947

Järvenpään Paloasema - takaa oikealla puolella näkyy Harjulan koulua.






Puunkyllästämö
kuva 096 / 14.9.1941
ISOKOKOINEN KUVA

Puukyllästämö S. Attila





Puunkyllästämö
kuva 095 / 14.9.1941
ISOKOKOINEN KUVA

Puukyllästämö S. Attila





Puun kyllästämö
kuva 094 / 14.9.1941
ISOKOKOINEN KUVA

Puukyllästämö S.Attila


        

Vielä yksi kuva radan tältä länsipuolelta:

Kuprikka
kuva 097 / 1955
ISOKOKOINEN KUVA

"Kuprikan" sorsalammikko radan länsipuolella aivan "Aallopin" alikäytävän vieressä. Takana vanha tori ja oikeassa reunassa paloasemaa. Joskus kuulin käytettävän myös "Kalmuurin" alikäytävä nimitystä, mutta sen nimen alkuperästä minulla ei ole muistikuvaa. Aallopin sanotaan johtuvan ruotsinkielen avlop = viemäri - sanasta, koska kuprikasta johti oja eteenpäin viimein järveen, minne kaikki vedet valuivat ... kunnes tuli meriviemäri.
Kuprikan toinen lammikko on radan toisella puolella ja nähtävillä historiankuvien 2 osassa tämän jälkeen.


* * *

Vielä viimeisenä kuvana tällä sivulla yleisnäkymä ratapenkalta, alikäytävän kohdalta suoraan radalta Postikadulle päin, jolloin edellisessä kuvassa  näkyvä Kuprikan lammikko on kuvan oikean reunan ulkopuolella.


Postikadulle
ISOKOKOINEN KUVA
kuva 116 - 24.31967


* * *

SIIRTYMINEN SEURAAVALLE SIVUSTOLLE RADAN ITÄPUOLELLE alla olevasta linkistä
mylly
2. radan itäpuolen alueelle



Kun kuvien lukumäärä kasvaa, niin sivuston latautuminen kestää vastaavasti pitempään. Tämän vuoksi päätetään radan länsipuolisen keskusta-alueen kuvien katselu tähän.

Muita linkkejä Järvenpään historiaan liittyviin kuvasivuihin:

Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Senioriyhdistyksen sivustolla

Järvenpäässä koulut käyneen ja koko ikänsä asuneen Tyyne Aron muistelmat. Tyyne oli Järvenpään Yhteiskoulun ensimmäisten ylioppilaiden joukossa.

Järvenpään Seurojen talon historiikkia selailemalla

Järvenpään Rotaryklubin 50v historiikkia selailemalla linkki on korjattu oikeaan osoitteeseen.

Tuusulan Vanhemman Neulomaseuran sivustoa selaamalla





* * *

Paluu muiden historiakuvien hakemistosivulle

Paluu etusivulle



Sivustolla on käyty 1.12.2022 mennessä 28527 kertaa ja sen jälkeen
kertaa.