OLET TÄLLÄ SIVUSTOLLA 1. JAKSO = - Rautatien läntinen puoli, Sipoontie - Tuusulanjärvi - Keskusta - Aallopin alikäytävään asti SELAA TÄTÄ SIVUA ALASPÄIN... |
2.
JAKSO = OMALLA
SIVUSTOLLAAN klikkaa - Rautatien itäinen puoli, Pajalantie - Myllyn alue - Kinnari VALMIS |
3. JAKSO = OMALLA
SIVUSTOLLAAN SAHAN SIVUT klikkaa - Rautatien itäisellä puolella Järvenpäätä VALMIS |
4. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN Järvenpään betoninen kirkko 50v 1968 - 2018 "Vanhan rovastin muistelmia, joista srk ei ole missään vastuussa." VALMIS |
5. JAKSO = OMALLA
SIVUSTOLLAAN Järvenpään aseman ja rautatien kehittymistä - joka on vaikuttanut merkittävästi paikkakunnan kehitykseen VALMIS |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki kuvan latautumista) |
Linkki Eniron karttaan |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki kuvan latautumista) |
|
Linkki Eniron karttaan |
Untolan v. 1913 - 2013 sivustolle |
Linkki Eniron karttaan |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki latautumista) |
|
Linkki Fonectan karttaan |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki latautumista) |
Invan lukuvuosikertomuksen 1969 - 1970 klikkaa - pdf |
Ilmakuvassa tällä sivulla edempänä |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.) |
Linkki Fonectan karttaan |
|
https://www.setlementtilouhela.fi/ |
Mannilantien varrella radalle
päin Louhelan tontin pellolla kyntämässä Jokinen (työskenteli Puukara
nimisessä firmassa). Tontit päättyvät takana rautatiehen. Oikealla näkyy Väätäisen talo piharakennuksineen. Siinä asui mm. Yhteiskoulun opettaja Hilkka Salmio joinain vuosina 1950-luvulla. Pimeinä syysiltoina käytiin jonkun kerran soittamassa 'pirunviulua' hänen ikkunassaan. Jos joku ei tiedä, niin pirunviulu muodostuu hakaneulaan kiinnitetystä kestävästä (tavallista ompelulankaa paksummasta) mustasta 'karhunlangasta' (saanut nimityksensä ilmeisesti paksun kestävyytensä tähden) ja hartsinpalasesta. Hakaneulan pää työnnettiin tiukasti ikkunanruudun alareunassa olevan lasin ja kittilistan väliin. Karhunlanka vedettiin tiukalle esim. lähimmän pensaan taakse ja sitten kireänä olevaa karhunlankaa hinkattiin hartsinpalalla, joka liukui huonosti ja sen aikaansaama ääni meni lankaa myöten ikkunalasiin, joka oli kuin kaikupohja. Sisälle se rutina ja kitinä kuului varsin voimakkaasti. Kun sisällä olija tuli ikkunaan katsomaan ulos pimeään, niin oltiin ihan hiljaa ja kun hän lähti pois ikkunasta, niin hetken päästä aloitettiin uudestaan. Sisältä ei voinut nähdä mitään lankaa ja se hakaneula pokan alanurkassa ei kiinnittänyt huomiota. Nämä kolttoset kuuluivat lähiseudun poikien lämpimien pimeiden syysiltojen ohjelmaan. Ulkoa näki, jos sisällä olija lähti huoneesta kulkemaan ovelle tms. Silloin kovempi nykäisy ja hakaneula irtosi ja nopeasti pensaiden takaa aidan yli piiloon. Sitten mietittiin, että kenen ikkunan taakse seuraavaksi mennään soittamaan pirunviulua. Myöhemmin illalla kotiin tultaessa vanhemmat kyselivät, että missä te olette näin pimeällä olleet? "Oltiin vähän kävelemässä kavereiden kanssa", oli vastaus. :) |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.) |
Linkki Fonectan karttaan |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki latautumista) |
Linkki Eniron karttaanhttps://youtu.be/oSTcxZchb2U |
Keski-Uusimaan 5.8.1947 - sivu 3 - PDF-TIEDOSTO |
Keski-Uusimaan 5.8.1947 - sivu 5 - PDF-TIEDOSTO |
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki latautumista) |
|
Linkki Fonectan karttaan
|
Nykyajan Google-Street-kuva klikkaa... (odota hetki latautumista) |
|
Linkki Eniron karttaan |
Kuva 011 löytyy Tempakka - Mennyttä aikaa muistelen kirjassa, joka kertoo Kyrölän ja ympäristön historiasta. Voi tilata tempakkakirja.wixsite.com/tempakka Samassa kirjassa on myös historia2 - sivulla oleva Kuva 179. Yllä oleva
kuva oli otettu Lepolan pellolla olevalta pieneltä kukkulalta. Martta
Wendelin on maalannut 1930 luvulla Järvenpäästä ainakin kaksi
akvarellia, joista toinen on tästä kukkulasta ja sen vieressä näkymästä
Sipoontietä rautatielle päin (toinen
on Juurisen torpasta):
Akvarellissa
on 1930-luvulla kukkulalla = kuivalla paikalla asuinrakennus ja
piharakennuksetkin. Sillä samalla paikalla on vielä nyt jäljellä
päärakennuksen kulmakivet. Vanhaan aikaan suomalainen pirtti
rakennettiin niin, että oli sopivan kokoiset kivet nurkissa ja niiden
päälle laitettiin alin hirsivarvi ja siten rakennus oli kuivana, vaikka
maaperässä oli kosteutta tai virtasi sadevesiä. Talvella luotiin lunta
rakennuksen reunoille, niin että kylmä ilma, pakkanen, ei päässyt
lattian alle.
Koska lattia oli usein tehty halkaistuista hirsistä, niin että sileä halkaistu puoli oli ylöspäin, niin hirsien väliin jäi rakoja, joista kylmä olisi tullut pirttiin ja niin se tekikin ennen lumen tuloa. Lumen lämmön erityskyky on hyvin iso. Tämä ilmiö taas vuorostaan aiheuttaa sen, että järvien ja salmien ja varsinkin jokien saatua jääpeitteen, niin jään päälle satanut eristää ulkoilman pakkasen vaikutusta jääpeitteen kasvuun ja päin vastoin jään alla virtaava vesi ohentaa vähän kerrassaan jääpeitettä ja aikaisemmin syksyllä ja alkutalvesta luistelijan tai pilkkijän kestänyt jää ohenee talven myötä ja jäällä kulkija vajoaa aikaisemmin turvallisella jäällä veden varaan. Rakoja sisältävää lattiarakennetta hyödynnettiin kesällä juhannuksen aikaan. Pirtti siivottiin juhannukseksi ja koristeltiin juhannuskoivuilla eli juhannusmeijuilla. Pirtin lattia puhdistettiin niin, että lattialle leviteltiin vettä ja hiekkaa. Sitten harjoilla kuurattiin lattia puhtaaksi ja lopuksi puhtaalla vedellä huuhdeltiin likaiset vedet ja hiekat lattian raoista talon alle, mistä ne kesäaikaan haihtuivat helposti. Pirtin lattia oli taas puhtoinen.
Nämä Martta Wendelinin kaksi teosta ovat nykyisin Tuusulan Taidemuseon Wendelinin taiteen kokoelmassa. Mutta
palataan tuohon kukkulalle. Tässä on nk. nykypäivän kuva 19.8.2012
Rakennukset
on purettu jossain vaiheessa pois, kaivokin täytetty ja näin on saatu
pihapiiristä lisää peltomaata ja jäljellä on vain kukkulan kallioinen
viljelyyn kelpaamaton korkein kohta. Korkeimmalle kohdalle oli
rakennettu asuinrakennus, pirtti, koska sen oli tärkeintä ihmisten
asumuksena olla parhaalla, korkeimmalla ja kuivimmalla paikalla. Jotta
voisimme nähdä kukkulalla rakennuksista jäljellä olevat kulmakivet,
katsotaan vähän lähempää kuvaa kukkulasta:
ISOKOKOINEN KUVA Kivet
näkyvät pihlajien edessä ja niistä oikealle. Kun klikkaat 'isokokoisen
kuvan' ja sen avauduttua viet hiiren kuvan päälle ja klikkaat vielä
kerran, niin voit tarkastella kiviä lähempää.
* * * kuva 012 / v.1950 ISOKOKOINEN KUVA Näkymä Lustikullan
ylikäytävän
yläpuolelta Mannilantielle päin. Oikeassa reunassa näkyvä vaalea
pitkänomainen
rakennus on keskusurheilukentän pukuhuonerakennus ja sen oikealla
puolella on Keskuskoulun - ei tässä kuvassa vielä rakenteilla
-
lämmityskeskuksen piipunrakennustyöt. Korkean rakennustelineen oikealla
puolella on jo valmiina urheilutoimiston siipirakennus. Keskuskoulu
valmistuu 1953 pukuhuonerakennuksen vasemmalle puolelle.
Kun menin kansakouluun Mannilantien varrella asuvana, kuuluin Harjulan koulun koulupiiriin. Harjulan koulu oli jo niin täynnä, että kaikki 1 -luokalle tulijat eivät mahtuneet sinne (vaikka koulussa oli jo iltavuorokin käytössä). Koska asuin aivan radan vieressä Mannilantie 25, niin minut siirrettiin toisesta koulupäivästä lähtien Kinnarin kouluun, jossa oli paremmin tilaa ja kävin sitä 1-2 luokat ja siitä toisen vuoden iltavuorossa alkaen klo 12 päivällä ja päättyen klo 15, 16 tai 17. Loikin kiskojen yli mennen tullen kouluun pääradan pohjoispuolelle. 3.luokalle siirryin vastavalmistuneeseen Keskuskansakouluun.
* * * MANNILANTIEN ETELÄPÄÄN
TIENOOT ON
KATSOTTU JA NYT SIIRRYTÄÄN POHJOISPÄÄTÄ KOHTI 'KESKUSTAA'
* * * kuva 022_1 / 24.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Kuvasta oli Facebookissa
kilpailu, kuka
tunnistaa paikan ja rakennuksen. Voittaja oli Marjatta Saarinen. Hän
tiesi, että oli kysymyksessä Bauerin Silkkitehtaan alue Mannilantie 27
(- 29). Isompi rakennus on johtaja Bauerin huvila. Myöhemmin se toimi
aluksi Invalidien Ammattioppilaitoksen toimistona ennen uusien
rakennusten tuloa.
Muuntajalta näyttäviä rakennuksia on kaksi, jotka eivät kuitenkaan olleet sähkömuuntajia. Niiden käyttötarkotus ei ole koskaan selvinnyt minulle. Toisessa kuvassa näkyy, että niitä oli kaksi vierekkäin. Silkkitehtaan tehdasrakennukset toimivat ensin Ammattioppilaitoksen opetustiloina. Myöhemmin alueelle rakennettiin Kauppaoppilaitoksen siirryttyä Espoosta Kolmirannasta Järvenpäähän, lisää luokkatiloja, uudet toimistotilat sekä vaikeavammaisten opiskelijoiden asuntoyksiköitä. "Emil Bauer 21.10.1879-22.1.1944 oli Tallinnan saksalainen myllyalan asiantuntija, joka Loimaalta muutti Järvenpäähän ja perusti Järvenpään valssimyllyn. Hän toimi myös Haarajoen myllyllä ja sähkölaitoksella. Vuonna 1928 hän perusti Järvenpäähän Seppele- ja nauhakutomo - nimisen yrityksen, josta myöhemmin tuli Suomen Silkkitehtaat Oy. Vaimonsa Emilie Bauer saavutti 101 vuoden kunnioitettavan iän ja oli aikoinaan Järvenpään vanhin asukas 30.3.1880-25.5.1981."
Tieto Tuusula Seuran julkaisusta Kauko ja Sirkka Holma: Tuusulan
kirkkopuiston kertomaa.
- Bauereiden hauta on Tuusulan kirkon ympärillä
olevalla vanhalla hautausmaalla.
Suunnilleen tälle kohdalle
rakennetun
Invalidisäätiön Kauppaoppilaitoksen uuden vaikeavammaisten
oppilasasuntolan ylimmän kerroksen parvekkeelta avautuu näkymä ks. alla
vasemmassa reunassa kuvaa Mannilantietä Sipoontielle päin, vanhat
oppilasasuntolat ja sitten Huvilakatu oikealle kuvassa:
Nykykuva elokuussa 2012 liittyy kuvaan 022_1 ISOKOKOINEN KUVA * * * kuva 022 / 26.4.1943 ISOKOKOINEN KUVA Tässä kuvassa näkyvät nuo
kaksi
tornimaista rakennusta aivan tontin
rajalla. Sähkömuuntajia ne eivät ole, sillä muuntaja on 2 tonttia
etelämpänä kuvassa 008. Myöhemmistä asiakirjoista on selvinnyt, että ne
ovat varastorakennuksia. Se, miksi ovat niin erikoisen näköisiä - ei
ole selvinnyt.
Tästä aukeaa myös näkymä Mannilantien yli Järvenpään 'keskustaan' yli järven pohjoispään. Seuraava kuva on äskeisen kuvan katselukohdasta oikelle päin: kuva 021_2 / v.1948 ISOKOKOINEN KUVA Silkkitehtaan
tuotantorakennuksia.
Oikeassa kulmassa oleva viisto paksu tanko on lipputanko, joka on
'kaadettu' korjausta / maalausta varten ja alapää on jalustan varassa.
Seuraava kuva on tästä edellisestä edelleen oikealle päin:kuva 021 / 24.4.1943 ISOKOKOINEN KUVA Rautatie kulkee tehdastontin oikeassa reunassa - ei näy vielä kuvassa. Seuraavassa
kuvassa on siirrytty
edelleen oikealle päin rautatien yli katsomaan tehdasaluetta radan
toiselta puolelta vähän kauempaa eli yläkuvassa näkyvän rakennuksen
päätyä:
kuva 021_3 / kuvauspäivämäärä ei ole tiedossa ISOKOKOINEN KUVA
Kuten näkyy, tehdasalue rajoittuu pystysuoraan reunaan, jonka alla
kulkee pääraide Järvenpäästä Helsinkiin.
Seuraavasta kuvasta näkyvät raiteet, kuva on otettu talvella ja teknisesti heikompitasoinen: kuva 021_1 / 18.2.1946 ISOKOKOINEN KUVA Tässä kuvassa näkyy
selvästi radan
vieressä pylväissä kulkevat puhelinlinjat Helsinkiin. Vanhoissa
suomalaisissa elokuvissa nämä puhelinpylväät näkyvät aina maisemissa.
* * * Invalidiliiton Järvenpään Kuntoutuskeskus * * * Vielä yksi kuva tästä samasta suunnasta kauempaa radan toiselta puolelta. kuva 021_4 / v. 1947 ISOKOKOINEN KUVA Silkkitehtaan rakennukset
ovat
vasemmalla. Edessä näkyvästä omakotitalosta ei ole tietoa eikä
tarkempaa tietoa näistä talon aidan ulkopuolella olevista oikean reunan
varastorakennuksista. Jos tästä käännettäisiin katsetta edelleen
oikealle, niin siellä näkyisi pari tonttia vielä ja sen jälkeen
Järvenpään asema.
Siis tästä oikealle seuraavaan kuvaan: kuva 032 / v.1947 ISOKOKOINEN KUVA Jatkoimme radan vartta
vielä asemaa
kohti. Seuraavana on vielä Silkkitehtaan rakennus, jossa myöhemmin
toimi Kekkilän Kukkalannoitetehdas. Johtaja Ilkka Jortikka oli mm. Järvenpään Rotaryklubin perustajajäseniä.
Heti tehtaan vasemman kulman takaa näkyy harjakattoisen talon pääty. Se on alla olevan ilmakuvan jälkeen kuva 043 / 21.9.1969 Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. kuva 041_1 / kevättalvella 1959 ISOKOKOINEN KUVA Tuusulan järvellä olleen yleisölennätyksen pienkoneesta otettu /JH Silkkitehtaan rakennuksia
(1), isoisäni
Tyyne Harjuvaaran rakentama kotitaloni (2) , em. piharakennus (2a),
mankelihuone (3), saunarakennus (4), Mäkisen talo (5), saunarakennus
(5a), Ponkalan talon saunarakennus (6), Ponkalan talo (7), Setlementti
Louhelan toimitalo (8), Väätäisen talon (9), Sahan trukkitalli ja
sementtivarasto
(10), Merisen talo (11), Sahankaari (12), Ratatie (13), Lustikullan
ylikäytävä (14), Veijo ja Ester Kokkosen talo (15),
Harjuvaaran
talo (16), Mesiäisen talo (17), Heino ja Ilta Kokkosen talo (18),
Kenkätehdas Kauris (19), ?? (20), ?? (21), ?? (22), Työväentalo (23),
Blixtin talo (24), ?? (25), ?? (26), ?? (27), Lindholmin talo (28).
Raiteet ovat jo jakautuneet useammaksi Järvenpään aseman ratapihan vuoksi. Jos tunnistat taloja, niin ilmoita jaakko.harjuvaara(at)gmail.com. * * * ILMAKUVA, joka on tästä kuvasta vasemmasta reunasta edelleen radan itäpuolta
Ilmakuvat on otettu alla olevasta
pienkoneesta, joka nousi ja laskeutui
Tuusulanjärven jäällä. Äitini uskaltautui mukaan lennolle - nousemassa
pois koneesta.
* * * Pysymme edelleen radan länsipuolella ja jatkamme Mannilantietä keskustaan päin siis radan ja Mannilantien välistä aluetta. kuva 043 / 21.9.1969 ISOKOKOINEN KUVA Edessä näkyvässä talossa
oli "Nuotion
kukkakauppa" eli Nuotion kukkakauppa ja ruumisarkkuliike. Talon
paikalla on nyt Käräjäoikeuden
talo ja talon edessä oikealla on Pikku Kalle - patsas. Eli tämä on
Mannilantien ja Helsingintien kulma. Liike on siirtynyt kävelykatu
Jannen eli Sibeliuksenkatu ?? kerrostalon alakertaan. Se on Järvenpään
Kukkakauppa. Tässä vanhalla paikalla liikettä piti Nuotion pariskunta,
joka on nykyisen nuorimman sukupolven äidinäidin (Eini os Nuotio ja
Taito Lehtonen ja heidän tyttärensä Marjut Malmström yhdessä miehensä
Malmströmin eli Roopen kanssa pitivät liikettä ja sitten heidän
tyttärensä Maija Lepola ja vanhemmat, Marjut Malmströmin tyttäret
jatkavat liikettä. Vieläkin saattavat jotkut vanhat järvenpääläiset
puhua "Nuotion kukkakaupasta' tarkoittaen Järvenpään
Kukkakauppaa ja Hautaustoimistoa.
* * * Yllä olevan kuvan Mannilantien ja
Helsingintien risteyksessä teemme poikkeuksen ja katsomme
Helsingintietä radalle päin, mistä on alikulku radan itäpuolelle. Ne
kuvat ovat tuolla historiasivuston 2-osan / itäpuolen sivustolla, mutta
tämän linkin kautta pääset avaamaan sen osan sivustoa uuteen
välilehteen ja katsottua alikulun kuvat voit sulkea välilehden ja
jatkaa 1-osaa eteenpäin.
* * *Seuraava kuva vie meidät Mannilantien ja Sibeliuksenkadun risteykseen. kuva 058 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Perhelän kulma - liiketalo. Oikea sivu on Sibeliuksenkadun suuntainen, ja vasemman puoleinen sivu on Mannilantietä. Kulmauksessa näkyy myös bensiinipumppu/mittari, josta melko vähäinen autoliikenne voi tankata polttoainetta. Ensimmäisen kerroksen myymälätiloista löytyivät tavaratalon kaikki eri osastot.
Perhelän liikerakennuksen oikeasta reunasta näkyy seuraavan talon pääty ja seuraava kuva on tästä rakennuksesta Sibeliuksenkatua etelään... kuva 060 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Vasemmalla ensimmäisenä
Valokuvaamo,
sitten Etan vaatetusliike ja oikealla Helmi? Korhosen paperikauppa.
Myöhemmin Paperikauppa siirtyi vasemmalle ja Etan liike vastapäiseen
taloon Sibeliuksenkadun toisella puolella -> kuva
080.
Korhosen Paperikaupasta käytiin ostamassa postissa lähetettävät joulukortit ja koristeluun tarvittavaa kreppipaperia. Oikealla näkyy sen aikainen polkupyöräteline, jossa etupyörä työnnettiin pystyssä olevien laudanpätkien väliin. Vaatetusliikkeen näyteikkunat suojattiin kesällä liialta auringonpaisteelta laskemalla näyteikkunoiden yläpuolella olevat markiisit. Näytteillä olevat vaatteet olisivat haalistuneet auringonpaisteessa.
Poiketaan hetkeksi katsomaan tätä samaa kohtaa Yhteiskoulun tieltä päin aukealta peltoalueelta: kuva 100 / 24.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Rouva Eraport. keskuksen hoitaja, koirien kanssa. Tässä kuvassa näkyy keskustan rakennusten sijoittumista, Säästöpankin uusi konttorirakennus taustalla kokonaan. kuva 099 / 24.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Rouva
Elomaa ja Kaiku. Tässä kuvassa oikealla näkyy vähän edellä esitelty
'Valokuvaamon, Etan vaatetusmyymälän ja Paperikaupan' kiinteistö.
Vasemmalla siitä kioskirakennus. Kioskin ja Säästöpankin välistä näkyy
elokuvateatteri Kaiku. Aivan kuvan keskellä ylhäällä taustalla
rautatien asemarakennus.
kuva 098 / 24.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Kaiku takaapäin.
G-S-kuvassa on otettava
huomioon, että vasemmalla olevaa Helsingintietä ei ollut lainkaan
olemassa, ei entistä Ahomaan rakennustakaan. Liikerakennukset olivat
vain Sibeliuksenkadun varressa tuohon aikaan. Kuvassa oleva näkymä oli
silloin vain peltoaukeata.
Kuva 059 / v.1947 L. (Lauri) Elomaan Radio- ja
Polkupyöräliikkeen rakennus Yhteiskouluntien kulmassa.
G-St-kuva katsoo Fonectan kartan nuolen suunnasta taloa kohti Sibeliuksenkadun poikki, mutta kamera-auto ei päässyt kävelykatu Jannelle. Siksi kuvassa näkyy kävelykadun toisella puolella vaalealla tiilellä päällystetty iso rakennus, joka on yllä olevan talon kohdalla. Kuvan oikeassa reunassa näkyy jo seuraavan kuvan talon pääty. Kuva 061 - v.1947
Tässä talossa sijaitsi kuvan oton aikaan Ravintola "Katve". Nimi
muodostuu kahdesta omistajasta. Ensimmäisen nimi oli Katkola ja toisen
Veijalainen. Tällä jälkimmäisellä oli
'ravintolaoikeudet', ja yhteisomistus ilmaistiin ravintolan nimessä. ("Sauna
kalliolla, Tarinaa Järvenpään saunakalliosta" Kaupunginosakirja s.
32)
G-St-kuvaa koskee sama selvitys kuin edellä olevan kuvan 059 (Elomaan talo) näkymää. Jatketaan Sibeliuksenkatua etelään päin ja kuvat ovat toistaiseksi kadun vasenta reunaa (itäpuoli). Seuraava talo edelleen etelään päin: kuva 046-2 / 1947 Tämän liiketalon omisti
Antti Hirvi. Siinä oli 'Pukimo I. Mäkinen' keskellä ja
Parturiliike oikealla. Kauppias Ilmari Mäkinen toimi ensin Mäntsälässä
ja avasi sivuliikkeen Järvenpäähän 1938 ja S.Mikkolan vaatetusliikkeen
ostamisen jälkeen hän siirsi päätoimipaikan Järvenpäähän Pukimo I.
Mäkisen nimellä tässä talossa. Myöhemmin 1947 siirtyi myöhemmin
kadun toiselle
puolelle omaan liikerakennukseen kadun toiselle puolelle
-> kuva
046-1
Google-Street-kuvassa ei
pääse pidemmälle Sibeliuksenkatua,
koska se on kävelykatu eikä Googlen kuvausauto ole voinut ajaa sitä
eteenpäin. Todellisuudessa siis nykyinen paikka on em. G-S-k kuvan
oikeasta reunasta vähän matkaa edelleen.
Yllä olevan kuvan oikeasta reunasta näkyy seuraavan kuvan rakennuksen päätyä: kuva 048 / 1947 Vanhalan kauppa on yksi
näitä "Ruokaa, siirtomaa- ja taloustavaroita" - myyviä kauppaliikkeitä.
Siirtomaatavaroilla
tarkoitettiin muistaakseni mausteita, kuivattuja hedelmiä, muista
maista tuotuja, tuoreita appelsiineja, banaaneja tms. ei
yleensä
ollut saatavilla tuossa vaiheessa lainkaan. Muistan kerran isän tuoneen
1940-50 luvun vaihteessa jostain banaanin ja äidin kanssa ihmettelivät,
että tällainen harvinaisuus oli löytynyt ja siitä sitten jaettiin
maistiaiset kaikille ja selvitettiin, miten hyvä hedelmä se
on.
Maistaessani banaania, minusta se oli omituisen, vähän äitelän makuinen
eikä mitenkään hyvä.
Google-Street-kuva näyttää aika tarkoin nuolen suunnasta Prisman edestä
kääntöpaikalta nykyiselle torille, jonka takana häämöttää torin
pienehkö vihreä valvontarakennus. Vanhalan kauppa on ollut juuri tällä
kohdalla. Kuvausauto ei taaskaan päässyt lähemmäksi.
Seuraava rakennus etelään Vanhalan kaupasta on Tynkkysen kauppa: kuva 047 / 1947 Kauppias Pentti Tynkkysen
isä siirsi Viipurista kauppansa Järvenpäähän ja vähitellen laajensi
sen tämän rakennuksen koko alakertaan. Myöhemmin talon
oikeallta puolelta rakennettiin Helsingintie ja nykyisin vielä
paikallaan oleva liikerakennus on aivan pienellä tontilla Helsingintien
ja Sibeliuksenkadun välissä. Pentti Tynkkysen isä tunsi
Viipurin ajoilta useiden järvenpääläisten oppilaitosten, Järvenpään
Myllyn johtajia ja myi sen vuoksi hyvin paljon näille aina
maataloustarvikkeista, siemenistä, viljoista lähtien kaikkea
taloustavaraa, ruokatavaraa ym.
Google-Street-kuva on on
otettu Kävelykatu Jannen, Sibeliuksenkaduntorin puoleisesta päästä
pohjoiseen päin, koska tästä sai suoran kuvan oikella olevaan
nykyiseen jäljellä olevaan Tynkkysen liikerakennukseen, johon
on tehty myöhemmin laajennus alakertaan.
Seuraavaksi vielä Sibeliuksenkadulta näkymä huomattavasti kauemmas etelään päin: kuva 077 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Vanha tie johtaa Järvenpään
keskustasta Helsinkiin. Tämän kuvan alla oli teksti: "Simolan
mäki". Edessä näkyy silloinen ja nykyinen Tervanokka, jobnka
uimaranta on mäen toisella puolelle talojen takana. Tie
kääntyy mäen päällä vasemmalle ja seuraa järven rantaa opistojen
vierestä kohti Tuusulaa. Kun järvi keväisin tulvi, nousi oikealla
matalalla olevalle rantakaistalle vesi ja meni välillä tien ylitse
vasemmalla puolella olevalle pelloille asti.
Jatkamme tästä matkaa vielä tuonne Tervanokan uimarantaa tarkastelemaan juhannuspäivänä 24.6.1946 kuva 078 / 24.6.1946 ISOKOKOINEN KUVA Järvenpääläisiä
viettämässä juhannuspäivää Tervanokan uimarannassa. Vaalea rakennus,
pääty järvelle päin, on pukuhuonerakennus.
Lisää uimarantakuvia ja Tuusulanjärveä: kuva 078-2 / 24.6.1946 ISOKOKOINEN KUVA Tervanokan uimarannan uudelleen avaaminen kesäkuussa 2004
kuva 085 / 24.6.1946 Juhannuspäivän purjehtija aurinkoisella Tuusulanjärvellä. Takana näkyy Kaakkolan rantaa. * * * TÄSTÄ JATKETAAN VIELÄ VANHANKYLÄNNIEMEEN UIMAKOULUUN 1952 - 1953 Kuvat ovat uimakoulun päättäjäisistä, uimakandidaattien ja maisterien promootiosta. Kuva 165 - 1952 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA (Valitettavasti tässä kuvassa menee pystyraita, jota ei voi kokonaan poistaa.) Kuva 166 - 1952 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA Kuva 167 - 1952 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA Uimaopettaja Pentti Myllynen ohjaa
toimintoja ponnahduslaudalta käsin. Kohta sukelletaan kaikki....
Kuva 163 - 1952 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA ... ja nyt se tapahtuu! Kuva 168 - 1952 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA Tällä tornista hyppääjä juuri sujahtamassa pinnan alle. Kuva 164 - 1952 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA Tässä joukkohyppy! SEURAAVA KUVA ON KESÄN 1953 UIMAKOULUN RYHMÄKUVA Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. Kuva 169 - 1953 kesäkuu ISOKOKOINEN KUVA ?? (1), ?? (2), ?? (3), ??
(4), ?? (5), ?? (6), ?? (7), ?? (8), ??
(9), ?? (10), Paavo Turtio (11), ?? (12), ?? (13), ?? (14), ?? (15),
Lasse Sund?
(16), ??
(17), Leo Komarov? (18), ?? (19), ?? (20), ?? (21), ?? (22), ??
(23), ?? (24), Kari Lehtinen / Vennu (25), Sakari Villanen (26), Hannu
Härme
(27), ?? (28), ?? (29), ?? (30), ?? (31), ?? (32), ?? (33), Hartti
Erkomaa (34),
Pentti Myllynen UIMAKOULUN OPETTAJA (35), ?? (36), ?? (37), ??
(38), Olli Kärnä? (39), ?? (40), ?? (41), ?? (42), ??
(43), Voitto Pellikka (44), Tapio Polamo (45), Jaakko Harjuvaara (46),
?? (47), ?? (48), ?? (49).
Lisää nimiä voit ilmoittaa
webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos
jo etukäteen!
* * * VANHANKYLÄNNIEMESSÄ oli myös ensimmäinen vanhainkoti -
myöhemmin muuttui terveyskeskuksen sairaalaksi, kun Vanhainkoti siirtyi
keskustaan Polvikadulle, joka on nykyisin Vaarinkatu.
Kuva 706 - 24.5.1970 / ISOKOKOINEN KUVA Kuva on otettu eteläpuolelta rakennusta. Sisäänkäynti oli oikeanpuoleisen päädyn toiselle - itäisellä puolelle.
Google-Streetin näkymässä oleva rakennus
on saanut ylläolevan vasempaan päähän vielä lisäsiiven sairaalana
ollessaan. Myöhemmin koko rakennus on purettu.
* * *
PALATAAN TERVANOKAN RANNAN EDUSTALLE: kuva 084 / 24.6.1946 ISOKOKOINEN KUVA Tämä on Kotitalousopettajaopiston koulutilan navetta Tervanokan ja Kotitalousopettajaopiston välissä. Nykyisin navettarakennusta ei ole tässä. On vain peltoaukea, mutta navetan oikealla puolella näkyy vielä tien vieressä olevan riihirakennuksen katto.
Google-Street-kuva näyttää Sibeliuksenväylältä päin järvelle tuota kohtaa. G-S-kuvassa riihirakennus näkyy vasemmassa reunassa. * * *
Tämän jälkeen siirrymme takaisin järvelle katsomaan vielä
Kotitalousopettajan opiston päärakennusta järveltä käsin.
kuva 023 / 21.7.1943 ISOKOKOINEN KUVA Kotitalousopettajaopiston päärakennus "Paatela". Paatelan takaa kulkevan tien
toisella puolella on myös Sibeliusten Ainola, jonka pihalle
luonnonhistorian ja biologian opettajamme Erkki Kolehmainen halusi
keväällä 1956 varhain aamulla Tuomalan suolta, linturetkeltä
palatessamme viedä meidät kuuntelemaan Ainolan puiston lintujen ääniä.
Siellä liikkuessamme hiljaa, luoksemme tuli meitä koululaisia ja
opettajaamme tervehtimään ystävällinen valkotukkainen Aino Sibelius,
jota Erkki Kolehmainen puhutteli 'Aino-tädiksi'.
Kuva 126 - kevät 1956 Vasemmalta:
?, Reino Huuhtanen, Sirkka Lehtikari, Ismo Kulmala, ?, Aino Sibelius,
Marja-Liisa Valonen, Inkeri Laine-Ylijoki, ?, Olli Kolehmainen pieni
poika, Erkki Kolehmainen, ?.
Kuva 127 - kevät 1956 Vasemmalta:
?, Erkki Kolehmainen, Eila Siren, Aino Sibelius, Marja-Liisa Valonen,
Alli Simelius, ?, Heikki Salmela, Yrjö Markus?.
* * *
Palaamme nyt pois
Ainolasta Tervanokan ohi takaisin Tuusulantielle kohti
Sibeliuksenkatua ja keskustaa. Katselemme Sibeliuksenkadun
vasemman reunan = läntisen reunan rakennuksia ja näkymiä.
kuva 031 / 30.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Laskuoja kylän keskustasta
Tuusulanjärveen. Tätä kautta järveen laskettiin asutuksen
puhdistamatonta jätevettä, josta kuormituksesta järveä on sitten
elvytetty vuosikymmeniä - onneksi varsin menestyksellisesti -
https://www.tuusulanjarvi.org/
Keväällä tämä sula vesi heikensi järven pohjoispään jääkerrosta. Kun kylän lapset ja nuoret luistelivat ja pelasivat jääpalloa tai -kiekkoa tietysti lähellä rantaa olevalla jäällä, niin kevään edetessä vielä iltapäivän auringonkin pehmentämässä jäässä silloin tällöin muutama plutasi sulaveteen. Vaarallista se ei ollut, koska vesi oli hyvin matalaa täällä pohjoispäässä. Lähestytään pohjoiseen päin keskikylää.
Oiekalla puolella lähes
rakentamattomien peltojen yli näkyy pienellä mäellä 1939 valmistunut
Tuusulan seurakunnan Järvenpään kylän seurakuntatalo:
kuva 101 / 9.6.1945 ISOKOKOINEN KUVA Järvenpääläiset perustivat Seurakuntataloyhdistyksen, joka toimi aktiivisesti ja keräsivät varoja ja huolehtivat srk-talon rakentamisesta. Näin seurakunnalla oli oma kirkko itsenäistymisvaiheessaan 1952. Lisää tietoa Seurakuntataloyhdistyksestä ja sen lakkauttamisesta, kun sitä ei enää tarvittu, löytyy yhden yhdistyksen aktiivijäsenen, yli 100-vuotiaana kuolleen Eevi Alliston sivustolta. Uusi kirkko valmistui tämän vanhan vasemmalle puolelle 1968. Tarkoitus on tehdä omat sivustonsa niistä myöhemmässä vaiheessa. Vielä muutama kuva seurakuntatalosta. kuva 103 / 24.3.1945
Päädystä
meni käynti alakerrassa olevaan seurakuntasaliin. Oikealla näkyy
portaat 1.kerroksen kirkkosaliin ja sementtiportaiden ja seinän
kulmauksesta meni pieni ovi kellarin partiokoloon.
kuva 105 Vanhankirkon rakentamisesta ja historiasta lisää....
* * * Tässä nykyinen näkymä Tervanokalta tulevalta tieltä päin.
G-S-k kuva täytyy olla aivan uuden ja vanhan kirkon edestä
Kansakoulukadulta, koska rakennettu pelto estää näkymän
Sibeliuksenväylältä.
Sitten jatketaan Sibeliuksenväylää keskustaan päin: kuva 024 / 30.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Sibeliuksenkatua pohjoiseen
päin. Huvilakatu kääntyy oikealla olevan rakennuksen jälkeen oikealle
myöskin. Fonectan kartta kertoo selvästi kuvan
katsomissuunnan ja paikan. Tynkkysen liiketalo näkyy suoraan edessä
keskellä, tien reunassa seisovan tumma-asuisen miehen takana.
Samalla kohdalla kuvan oikeassa reunassa näkyy korkean puhelintolpan kohdalla pitkänomainen kaksikerroksinen puutalo. Sen alakerrassa oli Ahtiaisen Radioliike, jossa myytiin myös uusia 'savikiekkoja' = 78 kierr/min paksuja kovia äänilevyjä. Samoin "Levy-aitta" - nimistä pientä lehteä, jossa oli aina tietoa uusista äänilevyistä. Kerran ostoksilla ollessani Ahtiaisen setä kysyi, että mitä tuo "LOVE" sana tarkoittaa, kun se on melkein jokaisen levyn keskellä olevassa pyöreässä etiketissä... levyn nimessä. Levyissä oli yksi kappale kummallakin puolella levyä.
Yllä olevasta katunäkymästä katsomme nyt tarkemmin vasemmalla olevaa taloa: kuva 076 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA "Sulo
Aaltosen talo". Tällainen merkintä oli valokuva-albumissa. Tarkempaa
tietoa minulla ei ole siitä. Jos joku tietää, niin mielellään
lisään tänne.
HANNU JUURINEN muisteli tästä talosta:
"Sulo Aaltosen talo(hieno valkoiseksi rapattu talo) oli vasemmalla kun tultiin Tervanokasta eli etelästä keskustaan päin. Aaltosen ammattia en tiedä, mutta tytöistä tuli terveyssisaria ja Liisa Aaltonen oli Järvenpään kauneimpia naisia noin 15 vuotta minua vanhempi. Pyörällä ajaen hän hoiti tointaan pitkään täällä Järvenpäässä. Laine-Ylijoen (=1. kunnanlääkäri) ajan loppuun ja pidempääkin vielä Jääskeläisen (=2.kunnanlääkäri) aikana. Ulkorakennuksessa toimi vähän aikaa myös Väänäsen värjäämö...ihan 1950 luvun alussa. Yläkerrassa etelä-päädyssä asuivat Riihisen perhe. Aimo Riihinen pelasi 1950 lopulta 1960 luvun alkuun jääkiekkoa Järvenpään Palloseurassa. Olin samassa joukkueessa 1959..1960...1961. Lempinimeltään Aippa! Aippa oli saanut jääkiekkopistoksen Tampereelta." KYLLIKKI VALLAS lähetti ystävällisesti muistoja tästä Aaltosen talosta ja sen ympäristöstä: "Asuimme sota-aikana tuon talon yläkerrassa. Kai se oli seurakunnan ehdottama vuokrattavaksi Aaltosilta isälleni, Tuusulan papiston apulaiselle. Sitä ennen vanhempani olivat asuneet jossakin "Savolan tantan" talon vastapäisessä talossa Mattotehtaan mäessä (Myllytiellä..klik), jossa minäkin ensimmäiset elinkuukauteni tai ensimmäisen vuoteni vietin. Sen jälkeen tai sitä ennen vanhempani asuivat jossakin "Siimestön talossa". Omat ensimmäiset kunnon muistikuvani sitten ovatkin vasta juuri tästä Sulo ja Lempi Aaltosen talosta. En muista lainkaan tätä Suloa, mutta äiti Lempisestä ja heidän tyttärestään Liisasta minulla on paljon muistikuvia. Kuvittelen, että Sulolla oli ollut jokin verstas, ehkä juuri kuvassa näkyvässä piharakennuksessa. Niihin aikoihin, kun isäni palasi marraskuun lopussa 1944 rintamalta, muutimme Aaltosen talosta Seurakuntatalon (nyk. Vanha kirkko) alakertaan yhteiskoulun puoleiseen päähän ja toiseen, Leinon pensionaatin (iso puutalo jonka paikalla nyk. Kirkonkulma) puoleiseen alakerran päähän tulivat asumaan Terijoelta Arvi ja Bertta Lattunen lapsineen, joista Pirkko sittemmin oli seurakuntamme nimikkolähetti Namibiassa. Mutta isän ollessa sodassa asustelin äidin kanssa kaksistaan Aaltosen Lempin yläkerrassa. Keittiön ikkuna näytti järvelle ja on kuvassa toisessa kerroksessa vasemman puoleinen. Äiti kuulemma yritti saada minut pois siitä keittiön pöydän äärestä ja nukkumaan iltaisin, ennen kuin Helsingin pommitukset alkoivat. Niiden valot ja tulipalot kun näkyivät taivaalla meidän ikkunaamme asti. Itse muistan vain ateriat ja piirtämistouhuni sen ikkunapöydän ääressä ja että Laine-Ylijoen Juha oli kerran tai pari leikkimässä rajuja poikien leikkejä keittiössämme. Laine-Ylijoethan asuivat aivan lähellä Huvilatien varrella olevassa puutalossa (Kuusiston talo... klik...), joka silloin oli kunnanlääkärin koti. Myöhemmin kai sama talo oli toisenkin lääkärin (Kuusisto) vastaanottopaikkana. Aaltosen talon yhteen yläkerran huoneeseemme majoittui joksikin aikaa vielä saksalainen neiti Mazulaidis (en tiedä miten nimi kirjoitettiin), joka sai valmistaa meidän keittiössä ruokansa, mikä kiinnosti minua kovasti, kun sen tyyli poikkesi mielestäni kovasti omastamme. Olen muistavinani, että järvenpääläiset rouvat ottivat vähän vieraan kielen tuntejakin tältä Matchulaidikselta. Istuskelin Aaltosen talon pihanurmikolla - ei siinä talon eteläpuolella muistaakseni puita tai pensaita ollutkaan - kesäkuumilla. Vanhemmillani oli äidinisältäni lahjaksi saamansa soutuvene ja se oli rantakaislikossa, joka ulottui mielestäni aivan Aaltosen talon tonttiin asti nykyisen Rantapuiston ja palaneen Casinon paikkeille." JH: Muistan Maiju Matchulaidiksen. Hän antoi mm. vanhemmilleni ja muutamille muille yhdessä englannin kielen keskustelutunteja. Hän vieraili usein Untolan (kotitaloni) pihalla olevan saunarakennuksen yläkerrassa asuvan siirtolaismummon, Hilma Kokkolan luona. Olen nähnyt hänestä jossain albumissa valokuvankin, ja viimein löysin sen - hyvin haalea ja hämärä, mutta tällaisen sain siitä tallennettua: Maiju Matschulaidis Hänen englanninkielen opetustunnistaan
löytyi vieraskirjastamme kirjaus, josta puuttuvat läsnäolleet
Aili ja Pekka Harjuvaara.
"The first English lesson 25.6.46:" Kuva 686 - 25.6.1946 LISÄPÄIVITYS 29.11.2020 / KEIJO KÄRHÄ Iloinen yllätys oli, kun Maiju Matschulaidiksen sisaren tyttären tyttären poika Keijo Kärhä otti yhteyttä ja kertoi viestissään äidin äitinsä sisaren elämän tarinan:
Kiitokset Keijo Kärhälle, olen poistanut 'emigrantti' sanan, koska hän oli äidin puolelta syntyisin suomalainen Kuopiosta ja paljon maailmaa nähnyt ja laajasti sivistynyt persoona, jonka kohdalla tämän sukupolven tavoin sota vei lähes kaiken. * * * Jatketaan pohjoiseen päin samaa kadun reunaa. kuva 049 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Huvilakadun päästä
avautuu Sibeliuksenkadun ylitse näkymää Tuusulanjärvelle päin.
Rakennus on Juurisen torppa.
Martta Wendelin maalasi 1930-luvulla
ainakin kaksi akvarellia Järvenpäästä. Toinen on Sipoontien varrelta
Lepolan (Maatalousnormaalikoulun) pellolta
pieni kalliokukkula ja toinen on tämä Juurisen torppa.
Sitten Juurisen liikerakennus: kuva 050 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Juurisen
liikerakennus. Vasemmassa reunassa urheilu- ja polkupyöräliike.
Keskiosaan tulivat myöhemmin nostalgiset tummahkolla
punaisella
maalatut Jawa-moottoripyörät. Keskimmäisessä tilassa oli myös
polkupyörien korjaustöiden vastaanotto ja tilaa. Siellä tuli monta
kertaa asioitua, vaikka itse opeteltiin paikkaamaan polkupyörän renkaat
ja tavallisimmat pyörän huoltotyöt.
Oikeassa reunassa toimi pitkään Hovilahden Kilpimaalaamo. Kerran käydessäni kilpimaalaamossa työskentelypöytänä oli vanha ruokapöytä, jossa oli kauniisti sorvatut paksut puiset jalat. Yhden jalan yläosaan Olli Hovilahti oli aina pyyhkinyt silveltimestä liikaa väriä pois ja niistä lukemattomista eri värisistä maalikerroksista oli kertynyt paksu ja monivärinen kerros - kuin taideteos. kuva 054 / Pekka Tuomalan albumista. Pekan äiti työskenteli 1939 - 1941 Ol. Väinölässä. kuva 067 / 1947 kuva 055 / 1983, Pekka Tuomalan albumista Joulun
aikaan otettu kuva, jossa näkyy Ol.Väinölän muuttuminen 13.2.1949
S-ryhmän
Osuuskauppa Ahomaaksi. Samalla koko alakerta on otettu osuuskaupan
käyttöön.
Google-Street-kuva näyttää näkymää nykyisen torin ylitse
kävelykadun päässä ja Ahomaa on sijainnut todennäköisesti keskellä
näkymää olevan viitan takana.
kuva 075 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Seuraava
talo Ahomaan jälkeen keskustaan päin oli Kenkätehdas Esko, joka
perustettiin 1933. Eskon Johtajana
toimi pitkään Johannes Manninen. Kenkätehtaan nimi juontaa
Nummisuutarien Eskosta. Järvenpäässä syntyi
myöhemmin useita
kenkätehtaita eri puolille silloista kylää.
Tehtaan oikealta puolella on Vanhankyläntie, joka päättyy
Sibeliuksenkatuun. Nykyisin Vanhankyläntie alkaa vasta Postikadusta
etelään. Tämä osuus on nimetty Järnefeltinkaduksi ja on Prisman
vieressä.
Väkkärää pyörittävät pojat saattavat olla Heikki ja Jaakko Harjuvaara. Kuljetaan tämän tien risteyksen ohi ja seuraavana on: kuva 086 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Vanhankyläntie
lähtee siis Helsingin Puhelinyhdistyksen talon edestä vasemmalle.
Järvenpäässä oli aluksi 1800-1900 luvun vaihteessa yksityinen 25 linjaa
omistanut puhelinyhdistys, jonka sitten osti Keravan Puhelinyhdistys
ja myöhemmin Helsingin Puhelinyhdistys.
Lisää puhelinyhdistyshistoriaa...
Siirrytään pohjoiseen Sibeliuksenkatua: kuva 046-1 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Pukimo I. Mäkinen muutti tähän omaan
uuteen liiketaloon 1947 kadun kadun toiselta puolelta -> kuva 046-2.
Myöhemmin talon koko
alakerta oli Mäkisen myymälää.
Jatketaan matkaa Tupalantien risteyksen ohi: kuva 066 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Elon Sähköliike noudattaa
tätä tuttua omakotitalo/liike/asuinrakennus tapaa: Alakerrassa
liikehuoneisto, yläkerrassa asunto.
kuva 079 Tuusulan Säästöpankki
aloitti 10.6.1941
toimintansa asemanmäellä Vilhelmiina Kainun omistamassa
pienessä
puurakennuksessa -> kuva
056 ja siirtyi tähän uuteen rakennukseen 1.6.1950.
Säästöpankin talossa oli
Järvenpään seurakunnan perustamisen jälkeen 1952 kirkkoherranvirasto,
johon oli käynti portista oikealle talon takaa pihan
puolelta. Tässä on sijainnut myös Kansanhuollon toimisto https://www.jarvenpaa.fi/--Historiaa--/sivu.tmpl?sivu_id=6153 ja verannalla kirjasto.
Jälleen Sibeliuksenkatu pohjoiseen päin ... kuva 083 / 1947 Elokuvateatteri Kaiku oli
ennen Filmilinnaa, joka rakennettiin myöhemmin tämän rakennuksen
oikealle puolelle.
Ja kävelymatkamme jatkuu taas muutaman askeleen verran kohti pohjoista... kuva 080 / 1947 Westlinin parturi-kampaamon
rakennus. Myöhemmin tässä oli Etan vaatetusliike sekä sen
jälkeen Helinevan liike. Eta oli ensin kadun toisella puolella
-> kuva
060.
Sen jälkeen Järvenpäähän syntyi useita nuorempia kenkätehtaita.
Google-Street-kuva näyttää
kävelykatu Jannen alkupäästä viistosti oikealle kulmatonttia, jolla
Westlinin Parturi-Kampaamon talo sijaitsi. Nyt siinä on Osuuspankki ja
Kulmakonditoria.
Kävelyretki jatkuu Mannilantien ylitse Sibeliuksenkatua ja katsomme edelleen kadun länsireunaa. kuva 081 / 1947 Kittelän liiketalo
sijaitsee tässä Mannilantien ja Sibeliuksenkadun kulmassa.
Kittelän talon paikalla on nyt Kurrenkulma ts. Nordean liiketalo. Seuraavaksi käännämme katseen vastapäiselle puolelle Mannilantien ja Sibeliuksenkadun risteykseen. kuva 057 / 1947 Kadunkulmassa on liiketalo,
valmistui 1945. Oikealla alakerrassa on Osuuskassan pankkitilat,
joiihin Osuuskassa muutti ensimmäisestä toimipaikastaan ->
kuva
018. Tähän taloon Osuuskassa yläkerrassa
valokuvaamo Uolevi ja vasemmalla alhaalla (ulko-ovi on
huonekaluliikkeenja kukkakaupan mainoksen takana) talon kulmasta menee
ovi Etelä-Suomen Osusteurastamon myymälään. Se oli kunnioitusta herättä
lihakauppa, joka oli kokonaan verhoiltu valkoisilla kaakeleilla
puhtaanapidon helpottamiseksi. Koukuissa roikkui erilaisia eläinten
ruhoja ja ruhon osia, niistä sitten suuren hakkuutukin päällä
isokokoisella raskaalla lihakirveellä hakattiin tarvittavia palasia
irti, irrotettin lihat ja haluttaessa jauhettiin jauhelihaksi tai
siivutettiin kyljyksiksi jne... Jäljelle jääviä luita sai ostaa
edullisesti koirien kaluttavaksi.
Tämä lihakauppa oli jännittävä paikka. Mainostaustassa näkyy melko harvinainen ruumisarkun kuva, joka viittaa pari sataa metriä oikealle Mannilantietä Nuotion kukkakauppaan -> kuva 043
G-S-k kuvassa näkyy nyt punatiilinen kulmatalo. Sibeliuksenkatu lähtee
kaartumaan
vasemmalle radan suuntaan, mutta me katsomme Sibeliuksenkadun oikeata
reunaa ylemmäksi aseman mäkeä.
kuva 063 / 1947 Vihtori Lehtosen
liiketalo puolessa välissä mäkeä.
Postitoiminta oli vuodesta 1882 asemalla
asemapäällikon hoidossa vuoteen 1922. Senjälkeen postia varten tuli oma
virkailija. Lokakuussa 1930 postin toimisto muutti asemalta runsaat 100
metriä kohti keskustaa Lehtosen liiketalon oikeanpuoleiseen päätyyn ja
toimi siinä vuoteen 1949 asti. Järvenpään postin alaisuudessa olivat
toimipaikkoina Ristinummi, Nummenkylä (1915), Kellokoski (1914),
myöhemmin myös Jamppa (1933) ja Haarajoki (1960) - tiedot Tero
Kilpijärvi.
kuva 093 / 1930-luku Lehtosen
liikerakennuksen vasemmalla puolella oli puinen asuinrakennus. Sen
sisäpihan puoleisella kuistilla olivat kesäisenä päivänä
kahvihetkeä viettämässä 1930-luvulla.
Vasemmalta istumassa: Vilma ja Tyyne Harjuvaara, Vihtori Lehtonen. Kuistin kaiteella istumassa: Siskon opiskelutoveri1, Sisko Lehtonen, Siskon opiskelutoveri2, Anna-Liisa Harjuvaara, Kassus / Kalervo Lehtonen, Pekka Harjuvaara. kuva 056/ 1947 Asemanmäellä Tuusulan Säästöpankki, jossa oli myös Muotiliike Kainu, naisten hattuja ym. Siellä oli myös jossain vaiheessa postin jakelupiste, josta saattoi käydä hakemassa Helsingin Sanomat sunnuntaiaamupäivällä määrättyyn aikaan. Muutoin olisi Hesari olisi jaeltu maanantain postin yhteydessä. Se tapahtui joskus 1940-50 luvun vaihteessa. Tarkemmin en pysty muistamaan. Tuusulan Säästöpankki siirtyi myöhemmin uudempaan rakennukseen -> kuva 079
Ja sitten onkin edessä asemarakennus, joka valmistui jo 1858 (rata 1862) eli on Suomen vanhimpia asemarakennuksia. kuva 062 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Asemarakennusta siirrettiin v 1999 radan perusparannustöiden aikana 25 m etäämmäksi raiteista ja rakennus on edelleen alkuperäisessä asussaan. Rakennusteknisesti se on harvinaisen taitavasti tehty puurakennus, jossa nurkkien saumaus on niin tarkka, ettei ole tarvittu edes vuorilautoja nurkkiin.
kuva 042 / Jaakko Jokivuoren albumista ISOKOKOINEN KUVA kuva 041 / 1959 ISOKOKOINEN KUVA Tämän jälkeen siirrytään asemanmäeltä alas edelleen vasemmalle radan suuntaisesti Sibeliuksenkatua eteenpäin. kuva 082 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Kansallis-Osake-Pankin
konttorirakennus aamuauringon paisteessa Sibeliuksenkadun
varrella.
kuva 064 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Kokkosen
suvun Järvenpään Kauppa Oy eli 'Kauppayhtiön' liikerakennus.
Pielavedeltä siirtynyt liike avattiin Järvenpäässä 1.11.1926.
Nimi
näkyy oksien varjostamana talon
päädyssä. Tuttu polkupyöräteline jälleen ikkunan alla. Sampsa Kokkonen
kertoi suvun siirtymisestä paikkakunnalle Järvenpään Yhteiskoulun ja
Lukion senioripäivän tilaisuudessa 4.10.2014.
kuva 065 / 1947
Autoilija Paavo Öhmanin talo on seuraava Kauppayhtiöstä
eteenpäin. Myöhemmin siinä oli Naalan Polkupyöräliike, joka myöhemmin
muutti seuraavaan taloon.
Kävelyretki jatkuu ... kuva 020 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Järvenpään
Apteekki Sibeliuksenkadun varrella. Apteekkarina oli Aina Kajander.
Hänen asuntonsa oli liikerakennuksen yläkerrassa.
Oikealla näkyy puolet harjakattoisesta rakennuksesta. Se on Osuuskassan
ensimmäinen toimitalo, myöhemmin poliisiasema ja sen vasemmalla
puolella näkyy valkoista rakennusta, joka on Järvenpään Meijeri, mutta
katsellaan niitä myöhemmin vähän lähempää.
Tähän Apteekin taloon muutti myöhemmin edellisestä Öhmanin talosta Naalan polkupyöräliike ja sitten siihen tuli Kahvila Mairea ja myöhemmin Ravintola Huvila. Ravintolaan sisään mentäessä oikealla puolella salin perältä menee käynti pieneen kabinettiin. Sen yksi seinä on verhoiltu kasvikokoelmalla. Järvenpään Yhteiskoulussa meidän piti 1950-luvulla kerätä 1.- 4. luokkien kesäloman aikana 30 kasvia = 120. Niiden tuntemustentti pidettiin syksyllä koulun alettua. Jos tunnisti kasvit ja osasi latinan kielisen kasviheimon nimen, saattoi saada numeroksi 8, jos tiesi vielä kasvin kaksiosaisen latinan kielisen nimen, saattoi saada numeroksi todistukseen 10. Nämä kasvit ravintolan seinällä ovat Simo Naalan keräämiä - (3 B 1951-1952 luokkakuvassa No:3). Ainutlaatuinen näyte 1950-luvun Järvenpään Yhteiskoulun kasviopin opetuksesta. Nykyinen katutaso on niin paljon korkeammalla, että portaat ovat kadonneet ja niiden 'kaiteina' olevien sementtisten reunusten vaakataso on samassa kadun tason kanssa.
kuva 019 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Apteekin
vierestä erkanee tie Sibeliuksenkadusta. Sen tien toisella
puolella on Kotikutomon talo, jossa Kaino ja Bernhard Erkomaa
pitivät Kotikutomoa. - Sen historiasta heidän poikansa Hartti
kertoo liittyen tähän kuvaan ja ajankohtaan:
"Talon kuva on tosiaan otettu sodan jälkeen v 1947. Silloin alakerta oli vuokralautakunnan määräyksellä annettu muiden käyttöön ja liikkeen näyteikkunassa ei ollut mitään. Kotikutomon kyltti oli ylhäällä, sillä kangaspuut olivat yläkerrassa eteläpäässä taloa. Vintin ikkunan kohdalla on lipputanko, jota itse en muista nähneeni. Sen kiinnitysraudat ovat edelleen paikoillaan." Jaakon muistot liittyvät 1950-luvulla kansakoulun aikaan, jolloin 3-4 luokalla olimme Hartin kanssa koulutovereita vastavalmistuneessa Keskustan kansakoulussa. Hartti kutsui muutamia luokkatovereita syntymäpäivilleen. Ensin juotiin limut (harvinaista siihen aikaan) ja syötiin ja sitten leikittiin piilosta alakerran kutomon tiloissa, missä löytyi helposti piilopaikkoja suurten kangaspuiden ja kutomon laatikoiden ja tavaroiden seassa. Meille selvisi myöhemmin Hartin kanssa, että minun isäni ja hänen äitinsä olivat pikkuserkkuja eli olemme sukulaisia Orimattilan Kaitiloiden ja Lahden Kummiloiden kautta. Ja taas eteenpäin... kuva 018 / 1947 ISOKOKOINEN KUVA Edellä Apteekin kuvassa
näkyi oikeasta reunasta Osuuskassan ensimmäisen toimipaikan talo, jossa
Järvenpään Osuuskassa aloitti 1928. Tästä talosta muutettiin uuteen
toimitaloon, joka valmistui 1945 -> kuva 057.
Osuuspankin jälkeen tässä talossa toimi Järvenpään poliisiasema, joka myöhemmin oli mm. Mannilantien varrella kuva -> kuva 003. Osuuspankin seinäkyltin hahmo näkyy vielä oven päällä ulkoseinällä. kuva 017 / 1947 Sammaliston liikerakennus Postikadun ja Sibeliuksenkadun risteyksessä.
Seuraavaksi kuljemme Postikatua Mannilantien risteykseen. Radan itäpuolelta tuleva Loutinoja
kulkee Mannilantien ja Tupalantien alitse kohti Tuusulanjärveä. Ojan
siltarumpu on uusittu 1967.
kuva 239 / 1967 kuva 240 / 1967 kuva 241 / 1967 kuva 242 / 1967
Seuraava talo on Loutinojan jälkeen Mannilantiellä. kuva 034 / 7.8.1946
Malm & Kni Puutyötehdas Postikadun risteyksestä Mannilantien
vasemmalla puolella kohti Vuoritietä.
Aira Saukko tarkensi talon sijainnin ja kertoi: "Talon alakerrassa rouva Malmi piti pesulaa ja siellä oli suuri mankeli, johon sai tuoda joko mankeloitavaksi liinavaatteita tai mankeloida itse. Talon toisessa päässä oli suutarinliike." * * * Pellon ylitse näkyy Harjulan koulu, joka oli ensimmäinen kivirakenteinen koulu Järvenpäässä. Kuva 198 - 24.3.1945 ISOKOKOINEN KUVA Kuva 159 - 1.9.1946 ISOKOKOINEN KUVA Harjulan koulu valmistui v 1931 ja oli
silloisen Tuusulan kunnan puurakenteisten koulujen joukossa ensimmäinen
tiilirakenteinen 'kivikoulu', josta vihkiäisissä 22.11.1931 tarkastaja
Albin Järvinen sanoi: "Onhan se komea koulupalatsi ja omansa antamaan
tuulta myllyyn niille, jotka kirkuvat liian komeista kouluista." Koska
Järvenpään nopean kasvun vuoksi oppilaita jouduttiin siirtämään
Tuomaalan kouluun, niin Harjulan koulua jouduttiin laajentamaan kuvassa
näkyvään kokoonsa 1936. Tällaisena se toimi vuoteen 1960, jolloin sitä
laajennettiin jälleen.
(Leinonen: Satavuotias Järvenpään koululaitos) Kuvaavaa on, että Tuusulan kunnan ensimmäinen 'kivikoulu' rakennettiin Järvenpäähän. Sisareni Marja-Liisa aloitti kansakoulun 1.luokan tässä koulussa syksyllä v 1947. Koulu toimi kahdessa vuorossa = aamuvuoro ja iltavuoro. Peltojen halki kulkevien savisten teitten varsilla oli erillisiä katuvalotolppia. Niiden valo sytytettiin tolpan alaosassa olevasta katkaisijasta illan pimetessä ja sammutettiin aamulla päivän valjettua. Sen tekivät tiellä kulkevat kylän asukkaat. Kun sisareni kulki iltavuoroon puolen päivän aikaan, niin hän kertoi usein sammuttaneensa vielä palavan katulampun - ja iltavuorosta klo 17-18 aikaan kotiin palatessaan vastaavasti sytytti valon, koska päivä alkoi syksyn ja talven aikaan jo pimetä.
G-St-kuva täytyi ottaa Harjutien
puolelta = kuvan ja Fonectan kartan mukaisesti koulun takaa, sillä
Googlen kamera-auto ei ajanut Kaislakujaa tai edes Verkkotietä
tai Vehkatietä koulun vierestä.
MUUTAMIA VANHOJA LUOKKAKUVIA HARJULAN KOULUSTA: Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. 1 luokka syksyllä 1949 - Heikki Harjuvaaran albumista ISOKOKOINEN KUVA ?? (1), ?? (2), Julle (Pertti) Vikman (3), Hannu Toivola
(4), ?? (5), ?? (6), ? Haakana (7), ?? (8), ??
(9), ?? (10), ?? (11), ?? (12), ?? (13), Kaarina Erkkilä (14), ?? (15),
Tuulikki
Ponkala
(16), Marja Ovaska (17),
?? (18), ?? (19), Heikki Harjuvaara (20), opettaja Laura Lehtikari
(21), ?? (22), ??
(23), Rauno Lindberg (24), ?? (25), Simo Kukko (26), ??
(27), ?? (28).
Lisää nimiä voit ilmoittaa
webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos
jo etukäteen!
Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. 3 B luokka 1950 - Seppo Järvisen albumista ISOKOKOINEN KUVA Liisa Uuskivi (1), Tuija Lahti (2),
Kaarina Österman (3), Marja Holm
(4), Maija Paju (5), Kyllikki Patanen (6), ?? (7), ?? (8), ??
(9), Riitta Uuskivi (10), Liisa Salokanto (11), Kaija Noso (12), Marja
Leppäranta
(13), ?? (14), ?? (15), Ilkka Tannermaa
(16), ??
(17),
Seppo Luomi (18), Seppo Järvinen (19), Pertti Petäjä (20), Erkki
Erkkilä
(21), Matti Vesterinen (22), Pertti Majakari
(23), ?? (24), ?? (25), opettaja Inkeri Heininen (26).
Tässä kaikki nimet kuvan takaa:Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos jo etukäteen! Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. 3 A luokka syksy 1950 - Heikki Harjuvaaran albumista ISOKOKOINEN KUVA ?? (1), Seppo Junnila (2), ?? (3), ??
(4), Jorma Ponkala (5), ?? (6), Kerttu Manni? (7), ?? (8), ??
(9), ??
(10), ?? (11), ?? (12), Aila? Alm
(13), ?? (14), ?? (15), ??
(16), ??
(17), Heikki Harjuvaara (18), ?? (19), Ulpu Juurinen (20), Hannu
Härme
(21), Lahja Lemettinen (22), Voitto Pellikka
(23), ?? (24), Heikki Kokkonen (25), ?? (26), ??
(27), opettaja Laura Lehtikari (28).
Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 myös whatsapp - kiitos jo etukäteen! Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. 4 B luokka 1951- Seppo Järvisen albumista ISOKOKOINEN KUVA Seppo Luomi (1), Erkki Erkkilä (2),
Matti Vesterinen (3), ? Lindroos
(4), Maija Paju (5), ?? (6), Kyllikki Patanen (7), Marja
Leppäranta (8), Vainikka ?
(9), ??
(10), Helena Raippalinna (11), ?? (12), Liisa Uuskivi
(13), ??
(14), ?? (15), Ilkka Tannermaa
(16), Pertti Petäjä
(17), Seppo Järvinen (18), Juhani Länsikorpi (19), opettaja
Inkeri Heininen (20), Tuija Lahti (21), ?? (22), Pertti
Majakari
(23), ?? (24), ?? (25), Kaija Noso (26), Liisa Salokanto
(27), Riitta Uuskivi (28), Marja Holm (29).
Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 myös whatsapp - kiitos jo etukäteen! Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. 4 A ja B luokkien pojat urheilutunnilla 1951 - Heikki Harjuvaaran albumista ISOKOKOINEN KUVA Opettaja Leevi Siitonen? (1), ?? (2), ??
(3), Pertti Majakari
(4), Ilkka Tannermaa (5), ?Juhani Länsikorpi (6), Seppo Järvinen (7),
?? (8), ??
(9), Mikko Vesterinen
(10), ?? (11), ?? (12), Seppo Luomi (13), ??
(14), Hannu Härme (15), Seppo Junnila
(16), ??
(17), Jorma Ponkala (18), Heikki Harjuvaara (19), ?? (20),
Voitto Pellikka (21), ?? (22), ??
(23), Heikki Kokkonen (24), ?? (25).
Lisää nimiä paikoilleen voit ilmoittaa webmasterille jaakko.harjuvaara(at)gmail.com tai 040-5336244 - kiitos jo etukäteen! * * * Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta. Harjula 1956-1957 2luokka - Veli-Matti Nurmen albumista ISOKOKOINEN KUVA (Kun kuva avautuu - klikkaa vielä kerran kuvan pintaa, se suurenee täyteen kokoonsa.) ?? (1), ?? (2), ?? (3), ?? (4),
?? (5), ?? (6), ?? (7), ?? (8), ?? valitettavasti kuvassa oli paha
repeämä tämän numero 9 kohdalla - kasvoja ei saanut näkyville (9), ??
(10), ?? (11), ?? (12) ?? (13), ?? (14), ?? (15), ?? (16), ??
(17), ?? (18), ?? (19), ?? (20), ?? (21), ?? (22), ?? (23), opettaja
Anna Napola (24), ?? (25), ?? (26), ?? (27), ?? (28), ?? (29), ?? (30),
?? (31), ?? (32), ?? (33), ?? (34).
Aivan Harjulan koulun vieressä Loutin kallion korkealla reunalla on yksi Terijoelta tuotuja huviloita, jossa asui tunnettu dekkarikirjailija Marton Taiga (Martin Löfberg). kuva 993 Marton Taiga rintamalla sotavuonna 1941 kuva 991 Tiedot kulttuurihoitosuunnitelmassa 2001. Nykyisin Marton Taigan huvila on Elina Rantamäen ja Otso Salmisen perheen koti. * * * Ja palaamme takaisin risteykseen Postikatu - Alankotie - Mannilantie. kuva 015 / 1947 Järvenpään Meijeri vanhan torin laidassa. kuva 016 / 1947 Järvenpään Paloasema - takaa oikealla puolella näkyy Harjulan koulua. kuva 096 / 14.9.1941 ISOKOKOINEN KUVA Puukyllästämö S. Attila kuva 095 / 14.9.1941 ISOKOKOINEN KUVA Puukyllästämö S. Attila kuva 094 / 14.9.1941 ISOKOKOINEN KUVA Puukyllästämö S.Attila Vielä yksi kuva radan tältä länsipuolelta: kuva 097 / 1955 ISOKOKOINEN KUVA "Kuprikan"
sorsalammikko radan länsipuolella aivan "Aallopin" alikäytävän
vieressä.
Takana vanha tori ja oikeassa reunassa paloasemaa. Joskus kuulin
käytettävän myös "Kalmuurin" alikäytävä nimitystä, mutta sen nimen
alkuperästä minulla ei ole muistikuvaa. Aallopin sanotaan johtuvan
ruotsinkielen avlop = viemäri - sanasta, koska kuprikasta johti oja
eteenpäin viimein järveen, minne kaikki vedet valuivat ... kunnes tuli
meriviemäri.
Kuprikan toinen lammikko on radan toisella puolella ja nähtävillä historiankuvien 2 osassa tämän jälkeen. * * *
Vielä viimeisenä kuvana tällä sivulla yleisnäkymä ratapenkalta,
alikäytävän kohdalta suoraan radalta Postikadulle päin, jolloin
edellisessä kuvassa näkyvä Kuprikan lammikko on kuvan
oikean reunan ulkopuolella.
ISOKOKOINEN KUVA kuva 116 - 24.31967 * * * SIIRTYMINEN SEURAAVALLE SIVUSTOLLE RADAN ITÄPUOLELLE alla olevasta linkistä
Kun
kuvien lukumäärä kasvaa, niin sivuston latautuminen kestää vastaavasti
pitempään. Tämän vuoksi päätetään radan länsipuolisen keskusta-alueen
kuvien katselu tähän.
Muita linkkejä Järvenpään historiaan liittyviin kuvasivuihin: Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Senioriyhdistyksen sivustolla Järvenpäässä koulut käyneen ja koko ikänsä asuneen Tyyne Aron muistelmat. Tyyne oli Järvenpään Yhteiskoulun ensimmäisten ylioppilaiden joukossa. Järvenpään Seurojen talon historiikkia selailemalla Järvenpään Rotaryklubin 50v historiikkia selailemalla linkki on korjattu oikeaan osoitteeseen. Tuusulan Vanhemman Neulomaseuran sivustoa selaamalla * * * Paluu muiden historiakuvien hakemistosivulle Paluu etusivulle Sivustolla on käyty 1.12.2022 mennessä 28527 kertaa ja sen jälkeen kertaa. |