KUVIEN
NUMEROINTI ei etene sivustolla pienimmästä suurimpaan, sillä numerointi
noudattaa skannaustyön järjestystä. kuvia on eri albumeissa ja löytyy
lisää eri paikoista tutkimustyöni edetessä ja
samaa aihetta on eri paikoissa ja siksi numerointi kasvaa työn
edistyessä.
SIVUSTON TIETOAINES perustuu eri henkilöiden muistitietoon sekä
"Koulujen
kauppalasta kaupungiksi
- Tämän vuosisadan Järvenpäätä" - kirjan ym. aineistoon.
Tämän sivun viimeisin päivitys 16.3.2022
Jos
huomaat jotain virheitä, korjattavia, täydennettäviä asioita, niin ota yhteyttä jaakko.harjuvaara(at)gmail.com
Olemme siirtyneet radan itäpuolelle. Kalmuurin tai Aallopin alikäytävän
alta näkyy radan länsipuolelle. Sammaliston liiketalo kulkuaukon
vasemmassa reunassa. Korkea tiilirakennus vasemmalla on
vesitorni, josta putkea myöten täytettiin höyryvetureiden
vesisäiliöt. Putken alaspäin kaartuva pää näkyy
avotavaravaunun
keskikohdalla. Vesi tuli paineella tornista tätä putkea myöten ja se
käännettiin aina veturin yläpuolelle.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Näkymässä on tultu juuri
alikäytävästä läpi ja katsotaan vasemmalle.
Tällä puolella rataa oli myös Kuprikan vesilammikko. Kesällä
radanvarren pensaikossa asustelevat miehet kävivät siinä
uimassa. Maaliskuun kuvassa vesi on alhaalla ja kadulta auratut lumet
sulavat Kuprikkaan.
Oikealla Heikki Lintulan kauppa, seuraavana Suomen Kumitehdas.
Lintulan kauppaa vastapäätä Kuprikan rannalla on pieni rakennus, jossa
oli aikoinaan sähköliike. Sodan jälkeen oli kaikesta pulaa ja
eräs poika tuolta ajalta kertoi: "Kävin kysymässä
sähköjohtoa.
Pojan nassikalle ei johtoa meinattu myydä – pula aika. Minulta
kysyttiin, mihin johtoa tarvitsen. “Isä korjaa
radiota.” No
sain sitten pienen pätkän. Poistimme varsinaisen johdon ja
kuoresta teimme nuppineulaan erilaisia kirjain yms. kuviota =
omatekoisia rintamerkkejä."
Pienen sähköliikkeen edessä näkyy taksitolppa ja yksi taksi siinä
odotteleekin kyytiä. Se oli hyvä paikka myöhemmin taksikopille ja
tolpalle, koska sen edessä on myös linja-autopysäkki, jolloin kauempaa
tuleva autoton pääsi linja-autosta suoraan taksiin.
Keijo Loisti muistelee:
"Kuprikan rannalla sotien jälkeen ollut liikerakennus (ainakin
tekstiililiike Tekstiilinurkan muistan siinä olleen) on ehditty jo
purkaa ennen kuin tämä kuva on otettu.
Tiealuetta ja jalkakäytävää on levennetty radalle päin. Lampi
kaventunut. Rakennettu uusi rakennus lammen rannalle - taksikoppi, joka
on kuvassa."
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Lintulan Heikin kaupan oikealla puolella on valmistunut v. 1952.
Kulma-Perhelä ja sen matalammassa siipirakennuksessa oli vielä tuolloin
ruokakauppa. Sitä osoittaa myös valomainos siiven katolla. Autoliike,
Lada-liike, tuli vasta myöhemmin, vuonna 1974. Matalassa
osassa
oli alunperin kaupan lisäksi ravintola/kahvila / tieto Ilkka Sintonen.
Muistelua kuvan johdosta lisää - Veikko Araneva:"Tuollaisena muistan
tuon risteyksen kansakouluajoilta. Äidilläni, joka oli taustalla
näkyvässä kumitehtaassa töissä, oli tapana käydä ruokatunnilla tuossa
Perhelässä ostoksilla, ja jättää kassi kauppaan. Minun pestinä oli
koulun loputtua (keväällä -67 olin Harjulan kansakoulussa 4. luokalla)
toimittaa se kotiin Polvikadulle mahdollisimman pienin verotuksin.
Täysin pyyteetöntä se ei koskaan ollut, useimmiten tuoreesta
ranskiksesta oli vajaa puolet närhitty jo ennen mattotehdasta. Saattoi
käydä niinkin, että silakkalaatikosta oli mystisesti kadonnut matkalla
pekonit pinnasta. :-)"
Huomattavaa on nykyisestä Myllytien alusta
poiketen, että tässä on liikenteen jakaja alikäytävän jälkeen ja sitten
liikenneympyrä.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Katsomme edellisestä kuvasta kokonaan Myllytien yli radan varteen
etelään päin. Siellä on rinteessä Perhelän ylävarasto.
Rata kulkee kuvan oikean reunan ulkopuolella. Varaston lastauslaiturin
eteen tulivat hevoset kärryineen tai autot hakemaan kuormaansa tai
tuomaan uutta tavaraa varastoon.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nyt jatkamme matkaa Myllytietä eteenpäin ja vasemmalla aukeaa
heti Esson huoltoaseman jälkeen myllyn alue ja
sieltä
muutamia kuvia vuodelta 1946 ja nykyaikaan asti.
MYLLYN HISTORIAA:
"Emil
Bauer 21.10.1879 - 22.1.1944 oli Tallinnan saksalainen myllyalan asiantuntija,
joka Loimaalta muutti Järvenpäähän ja perusti
Järvenpään
Valssimyllyn. Hän toimi myös Haarajoen myllyllä ja sähkölaitoksella..."
(Tieto Tuusula
Seuran julkaisusta Kauko ja Sirkka Holma: "Tuusulan kirkkopuiston
kertomaa." s.11)
"kun silloinen Järvenpään Valssimylly v. 1944 paloi, tuhoutui suurin
osa koneista ja rakennuksista. SMK (Suomen Maanviljelijäin Kauppa) osti
tämän palaneen myllyn ja aloitti sen korjaustyöt. Varsinaiset
rakennustyöt sekä koneistojen asennukset saatiin valmiiksi v. 1947
aikana.
Nykyinen ( huom. v.1952) Järvenpään Valssimylly onkin maan suurimpien
kauppamyllyjen luokkaan kuuluva. Mm. sen siilojen varastoimiskyky on n.
5 milj. kiloa viljaa. Valmista tavaraa se pystyy varastoimaan 1,4 milj.
kiloa.
Tuotteiden laadun valvontaa varten on myllyllä oma laboratorio, jossa
jatkuvasti seurataan jauhatusten kulkua. Tämän lisäksi on SMK:lla
pääkonttorin yhteydessä Tampereella ajanmukaisilla laitteilla
varustettu keskuslaboratorio, jonne myllyt lähettävät näytteitä
tutkittavaksi. Tästä tarkasta valvonnasta ja nykyaikaisista
koneistoista onkin ollut seurauksena SMK:n korkealaatuiset tuotteet."
(Tieto "Koulujen kauppalasta kaupungiksi" s.223)
Huomaa, että vasemmassa kulmassa näkyvä A. Salmen huonekalutehtaan
rakennus tulee muutama kuva eteenpäin - kuva 040 - esiin toisesta
suunnasta.
Tässä suunnassa rakennuksesta näkyy kaunis lasikuisti.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...
Tämä näkymä on kokonaan
toinen 2015!!! (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...
Tämä näkymä on kokonaan
toinen 2015!!! (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Sinikka Ustinov-Jones antoi Jaakko Suokkaalle tämän kuvan myllyn sisältä palohälyttimestä, joka ilmoitti kuuluvasti,
jos myllyn sisällä olisi syttynyt tulipalo.
Mylly purettiin 2010-luvun
puolivälissä
kokonaan ja rakennettiin hämmästyttävän samannäköinen moderni
asuinrakennus "Kotisiilo", joka ansaitsisi jonkun
arkkitehtisuunnittelupalkinnon.
"Tehdas toimi alkuvuodet Porvoossa vuokrahuoneustossa. V. 1926 tehdas
siirtyi Järvenpäähän, jossa entinen meijerirakennus oli oston kautta
siirtynyt tehtailija A Salmin hallintaan. Mainitussa rakennuksessa
suoritettiin perusteelliset korjaus ja laajennustyöt, joiden avulla
saatiin käyttökelpoiset tilat puualan teollisuudelle.
Tehdas on toimintansa aikana valmistanut huomattavan määrän liikkeiden,
pankkilaitosten ym. kalustoja ympäri maan sekä huonekaluja eri
huonekaluliikkeille ja yksityisille.
Osakeyhtiöksi tehdas muodostettiin vuoden 1949 alusta.
Toimitusjohtajana on tehtaan perustajan A Salmin kuoleman jälkeen
toiminut Eino Salmi.
Tehtaan tuotteina ovata edelleen erilaiset sisustukset, jalopuista ja
kotimaisista puulajeista sekä huonekalut." / v.1952
Myllyn katolta näkymä
Tuusulanjärvelle
päin. Kuvan tekninen taso (pienestä paperikuvasta skannattu) on varsin
huono. Siitä huolimatta on selvästi näkyvillä keskellä edessä radan
vieressä höyryvetureiden vesivaraston täyttämiseen tarvittava vesitorni
ja radan alikulku, jonka kuva oli sivun alussa.
* * *
Ennenkuin jatkamme
eteenpäin Myllytietä,
pidemmälle Kinnarin kaupunginosaan, palaamme vielä Aallopin alikäytävän
eteen,siihen mistä tämä sivusto lähti liikkeelle. Kuljemme jonkin
matkaa Pajalantietä, joka oli aikaisemmin Vanha Valtatie vasemmalle,
radan viertä pohjoiseen päin. Siihen meidät johdattaa hyvin ilmakuva
rakennustyömaalta, myllyn katolta:
Myllyn
katolta/rakennustyömaalta
avautuu esteetön näkymä länteen. Vasemmalla on kumitehtaan
funkkistyylinen tehdasrakennus. Samoin
etualalla on kaksi funkkistyylistä kuutiomaista omakotitaloa, jollaisia
Järvenpäässä oli monia 1930-1940 luvuilla rakennettuja.
Kumitehtaan
edestä tulee Vanha Valtatie (Pajalantie), joka johtaa Mäntsälän kautta
Lahteen.
Ilkka Sintosen
lähettämää tarkempaa tietoa ja karttoja:
Siitä erkanee vasemmalle radan vartta seuraten Radanvarsitie. Tiellä ei
varmaankaan ollut virallista nimeä, mutta näin siitä
puhuttiin. Asian voi tarkistaa vanhoista kartoista. Saunakallion
asukasyhdistyksen kirjasta "Sauna kalliolla - tarinaa Järvenpään
Saunakalliosta" - karttasivu.
" Radanvarsitien linjaus
näkyy ehkä
parhaiten vuoden 1937 kartassa ja vastaa valokuvassa näkyvää linjausta.
Tie on ollut tuolloin ainoa väylä pohjoiseen radan itäpuolella. Vuoden
1958 kartassa näkyvät sekä radanvarsitie heti radan vieressä että
Sorrontie vähän kauempana radasta rinnakkain "samanarvoisina"
punaisina teinä. Valitettavasti niiden alkupäitä ei tuossa kartassa
näy.
Kun asuin Sorrossa Jäppilänkadun alkupäässä vuodesta 1960 lähtien,
radanvarsitie oli kulkukelpoinen mutta vain pyörillä ja kävellen. Tien
kunto ei enää sopinut autoille ja Sorrontie leveämpänä ja uutena
väylänä tietysti korvasi sen. Me pojat pyöräilimme radanvarsitiellä
paljon, siellä sai "temppuilla" rauhassa ja samalla seurata
junaliikennettä. Myöhemmin tien poikki avattiin ojia ja vanhoja
parannettiin tekemättä niihin ylityksiä ja reittiä ei voinut kulkea
enää päästä päähän. Tie erkani nykyisestä Pajalantiestä siinä, missä on
nyt raskaan liikenteen pysäköintialue Nesteen huoltoaseman ja radan
välissä. Google Mapsin satelliittikuvassa näkyy tiestä vielä muutama
pätkä, vapaaseurakunnan Arkin kohdalla ja Ammattikoulun polun raitista
pohjoiseen. pienempi
Sorrontie ja niiden välissä kulkee Kuprikkaan johtava iso vesioja.
Helsinki - Hämeenlinna rautatie näkyy selvästi korkeammalla
ratavallilla. Radanvarsitiestä oikealle näkyvälle peltoaukealle
rakentui myöhempinä vuosikymmeninä mm. Piirosen vaatetustehdas,
ammattikoulu, pienteollisuushalleja ja lukio, tässä järjestyksessä."
Kiitokset Ilkalle alkuperäisistä lisätiedoista ja kartoista.
"Insinööri Emil Erkkilä
perusti
rautavalimon Järvenpäähän vuonna 1927. sodan jälkeen valimosta kehittyi
koneteollisuuden alihankkija. Pääaartikkelina olivat mm. hissien ja
nostureiden osat. Vuonna 1964 rakennettiin nykyinen valimorakennus,
jossa on mahdollista suorittaa suuriakin valutöitä. Heinäkuussa 1977
rautavalimo siirtyi Valimo Lepstö Oy:n hallintaan.
Laajimmillaan valimon henkilömäärä lähenteli viittäkymmentä. Insinööri
Emil Erkkilän aktiivinen toimintakausi valimon johdossa käsitti viisi
vuosikymmentä." (v. 1979)
Lähde "Koulujen Kauppalasta Kaupungiksi" s.240
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...
Tämä näkymä on kokonaan
toinen 2015!!! (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
"Perustettiin 1923
Helsingissä,
jossa tuotanto aloitettiin vuokrahuoneistossa. Vuonna 1934 hankittiin
Järvenpäästä
entinen Lasitehtaan kiinteistö, johon tuotanto siirtyi korjaustöiden
päätyttyä vuodenvaihteessa 1934/1935. Henkilö-
kuntaa on nykyisin 180 henkeä. Liikevaihto 1979 oli 27,3 milj. markkaa.
Keittiöastioiden valmistuksen ja maahantuonnin
lisäksi tehdas suorittaa alihankintatöitä teollisuudelle." (v.1979)
Lähde "Koulujen Kauppalasta Kaupungiksi" s.239
Sotien aikana ja niiden jälkeen 1940-luvulla pihoihin rakennettiin
pula-ajan vuoksi paljon kasvihuoneita niinkuin tässäkin kuvassa näkyy.
Tehdasrakennuksen yhteydessä saattoi olla myös asuntohuoneisto.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Siitä mainitaan Järvenpään
Puhelinyhdistyksen historiassa,
että
"...ensimmäinen puhelinkeskus sijaitsi huoneen ja keittiön
käsittävässä uudenlaisessa huoneustossa Mäntsälän maantien varressa
vastapäätä nykyistä Invaliidien omistamaa Sovepuu puuseppätehdasta..."
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Myllystä seuraava on Seutulantien toisella puolella Tuusulan
Seudun sähkölaitoksen päärakennus. Sen takana on autotallit ja
varastoja, niiden takana korkeampi rakennus Seutulantien varressa on
Mattotehdas.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Edellisen Sähkölaitoksen Fonectan kartan linkki on sama tähän kuvaan,
mutta Google-street näyttää paremmin:
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Seuraavaksi pari kuvaa vähän kauempaa 'radan itäpuolelta'.
Näkymän kartan kohtaa ei
ole
toistaiseksi pystytty varmistamaan. Jos voit auttaa, niin ota yhteyttä
040-533 6244 tai jaakko.harjuvaara(at)gmail.com
Seutulan alueelle, Laurilan alueelle ym. rakennettiin tuossa vaiheessa
paljon... keskusta laajeni hitaasti kohti Haarajokea ja Nummenkylää.
Tero Kilpijärvi on tunnistanut paikan Auertien ja Päiväpolun
risteykseksi. Tämän mukaan sijoitan sitten kartalle - kiitos!
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Täällä pidemmällä
itäpuolella rataa on
aika lähellä myös Järvenpään seurakunnan hautausmaa ja
siunauskappeli.
Kun seurakunta 1952 itsenäistyi Tuusulan seurakunnasta, niin Järvenpään
srk:lla oli oikeus 5 v ajan haudata Tuusulaan, mutta siinä ajassa piti
sitten hankkia seurakunnalle oma hautausmaa. Se valmistui samoin kuin
siunauskappelikin 1957.
Hautausmaan alue ostettiin lopulta maanviljelysneuvos Auerilta.
Kerrotaan neuvotteluista, että rva Auer olisi halunnut myydä
halvemmalla kuin miehensä. Sitten syntyi sopimus hinnasta ja paperit
piti allekirjoittaa. Maanviljelysneuvos etsi kynää pöytälaatikostaan.
Hän nosti sieltä metallisen avainrenkaan ja huuteli vaimolleen
keittiöön: "Kuulehan, täällä oli sellainen avainrengas, kun minä
sanoin, ettei tarvitse ostaa uutta, kun meillä on jossain sellainen!"
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Lauri (Lasse) Malmin talo,
Laurin pojan
Timon kertomaa:
"Isäni Lauri Malmin ja äitini Kerttu Malmin talo Kaskitiellä, myöhemmän
Laaksotien (nyk. Pohjoisväylä) kulmassa on valmistunut 1930-luvun
lopulla – he avioituivat kesäkuussa 1938, ja isoveljeni Tapani eli
”Tappi” syntyi vuotta myöhemmin, siskoni Maija lokakuussa 1943.
Muutimme pois 1980, mutta talo Vesitornin alapuolella on edelleen
jokseenkin tässä asussaan. Kun vanhempani ostivat tontin Ilmari Auerin
Seutulan kartanon maiden reunamilta, ei tienoolla juuri ollut muita
taloja, Kaskitiekin valmistettiin talkoilla. Isäni toimi työnjohtajana Järvenpään Sahalla,
mutta hän oli Eero
Järnefeltin ”sutipoikana” toimittuaan käynyt keskikoulun jälkeen tämän
suosituksesta vähän aikaa Ateneumia. Sen verran taiteilijan vikaa
häneen jäi, että talommekin (samoin kuin ulkorakennus) sai runsaasti
jännittäviä mutta osin epäkäytännöllisiä yksityiskohtia.
Ajan tapaan yläkerrassa oli vuokralaisia, myöhemmin mm.
opettajapariskunta Ilmari ja Mandi Kokkosen perhe. Ei ole ollenkaan
liioittelua sanoa, että rakastin lapsena tuota kiehtovaa
kolmikerroksista taloa ja sen isoa rinnetonttia."
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
"Arkkitehti Arvi Ilosen
suunnittelema,
veistokselilsen kulmikas, valmistunut vuonna 1966...asemakaavassa
vesitornin tontti on merkitty kunnallisteknillisten rakennusten ja
laitosten korttelialueeksi (YT). Rakennusala on rajattu
tiukasti
rakennuksen kohdalle. Tontin rakennusoikeutta ei ole määritelty, mutta
rakennuksen maksimikorkeus on rajattu. Ulkoasultaan rakennus on hyvässä
kunnossa. Järvenpään maamerkki"
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN
KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA(VAIHE i) JÄRVENPÄÄN
KAUPUNKI, TEKNINEN TOIMI, KAAVOITUS JA MITTAUS, 26.11.2001
Näkymä länteen
päin. Ensimmäinen
tehdasrakennus on Piirosen naisten takkien tehdas,
nykyisin rakennuksessa on kuntokeskus ja vasemmassa
reunassa Järvenpään Lukion parkkipaikka ja Lukio.
Taaempana on entisen Ammattikoulun kiinteistö, nykyisin Keudan
toimipiste Ammattikoulunkatu 1 https://www.keuda.fi/yhteystiedot/toimipisteet/ammattikoulunkatu-1/
Neljä valkeata kerrostaloa ovat Värtsilänkatu 16, 18, 20 ja 22
Järvenpää.
Näkymä on edellisestä kuvasta oikealle kohti Hyvinkäätä.
* * *
Sitten siirrytään Vesitornia katselemasta Kartanontietä Seurojen
talolle:
PUULAAKIHIIHDOT
Koko kansan urheilussa
puulaakihiihtoja
oli monilla seuduilla sekä paikallisin joukkuein että erilaisten
työpaikkojen työntekijöistä kerättyjen joukkueiden
välisinä.Niitä
oli 1930-luvulla, mutta seuraavat kuvat ovat Järvenpäästä 1945-luvulla.
KUVA 142 - 11.3.1945
Miesten lähtö meneillään. Lähtöpaikka on nykyisen Kartanontien alueella
seurojen talon edustalla.
KUVA 143 - 11.3.1945
Naisten lähtö vauhdissa... Taustalla
näkyy rinteen
päällä Seurojentalo.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Seurojentalo oli monien
yhteisten
harrastusten, yhdistysten ja toimijoiden, paikkakunnan asukkaiden
juhlien pitopaikka. Lisää tietoa Järvenpään Seurojentalosta Veijo
Kokkosen historiikissa.
Nuorisoseurat perustivat seurojentaloja eri puolille Suomea.
* * *
Kartanontietä hetken matkaa eteenpäin - etelään päin:
KUVA 145 - 1966 ISOKOKOINEN KUVA
Kartanontien suoraan vasemmalle ja Helsingintie oikealta alas kohti
alikulkua.
Rakennustyöt ovat jo alkaneet. Ulkorakennusta puretaan ja
mittaustelineitä pystytetään.
Tästä samasta kulmauksesta löytyy vuotta myöhemmin:
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Rakennusmestari
Matti Nurmi suunnitteli Järvenpään Paloaseman. Hän on suunnitellut
paljon suuria ja pieniä rakennuksia Järvenpäässä ja toimi
rakennusurakoitsijana mm. Alvar Aallon suunnitteleman Villa Kokkosen
rakentamisessa. Hän voitti kilpailun Paloaseman
suunnittelusta. Kilpailussa hävinneistä joku kyseenalaisti hänen
osaamisensa ja väitti, että lujuuslaskelmat eivät ole niin isossa
rakennuksessa luotettavia. Piirustukset ja suunnitelma lähetettiin
VTT:n tutkittavaksi ja kaikki todettiin määräykset täyttäviksi ja
oikein tehdyiksi. (Tiedot Veli-Matti Nurmi).
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... - v 2011 ! (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Neljä seuraavaa kuvaa näyttävät jo radan alta kuvaa radan
länsipuolelle, mutta on helpompi saada käsitys näistä vuoden 1969, 1965
näkymistä koskien Helsingintietä rautatien alituksen
kohdalta.
(Laitan linkin näihin kuviin myös 1-osan = radan länsipuolen
sivustolta.)
Kuva 720 - 14.9.1969 ISOKOKOINEN KUVA
"Lehtosen perikunnan alue"
Nykyisin näkymässä on
Aseman viereinen
parkkitalo ym. ja aivan vasempaan reunaan nousevat aikaa myöten
'Perhelän korttelin' tornitalot.
Google-street näkymä (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Tässä kuvassa kannattaa
kiinnittää -
vuoden 1965 - huomio Helsingintien oikeaan reunaan = maapenkkaa ja
pensaikkoa. - Mannilantie kulkee poikkisuuntaan ....penkan päättyessä,
mutta katsotaan myös vasenta reunaa:
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Yleensä nykyhetken
historiaa peilaava
kuva-aineisto muodostuu Google-Street kuvista. Tällä kertaa otan yhden
kuvan, joka on otettu alikulun viereisen talon parvekkeelta. Se auttaa
hahmottamaan nykyhetken tilannetta:
Kuvan oikeanpuoleinen reuna on Järvenpää-talon parkkipaikkaa.
* * *
Nyt palaamme * 1940 luvulle* ja jatkamme Kartanontien
risteyksestä kulkemista...
Siirrytään tästä
risteyksestä vasemmalle
- samalla aikaan, jolloin radan alitse kulkevaa Helsingintietä ei ollut
lainkaan. Radan pohjoinen alikulku oli tämän sivun alussa oleva
Kalmuurin
alikäytävä. Radan itäpuolinen Ratatie kulki etelään päin aina
Lustikullan ylikäytävälle asti.
Ratatien varrella radan itäpuolella melkein samalla kohdalla, josta nyt
menee Helsingintien alikulku oli nk. Yläperhelä, kun
radan länsipuolella oli Perhelän pääliike 'alempana' keskikylällä.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
G-St-linkkiä ei saa samasta
kohdasa
näkymään, mikä on Fonectan kartalla, koska Googlen auto ei pääse sille
kohdalle. Siksi tämä linkki katsoo Helsingintien tunnelin jälkeen radan
itäpuolella vastapäiselle reunalle ylös, millä kohdalla Kulmaperhelä
tai Yläperhelä sijaitsi. Muistelen, että tunnelin ja siihen johtavan
laskevan tieosuuden louhimisen jälkeen Yläperhelä olisi ollut aivan
kaivannon vastapäisellä reunalle, jossa on tällä hetkellä parkkipaikkaa
ja sitten Järvenpää-talo.
Ratatie kulke Perhelän portaiden edestä. Perhelästä oikealle päin
katsottuna Ratatiellä eteläänpäin avautuu seuraava näkymä:
Muistelen tästä
ensimmäisestä
kolmikerroksisesta talosta käytetyn nimitystä "Jukka Lindroosin talo".
Sen alakerrassa oli oikeassa reunassa kivijalkaliike "Turtion suutari",
jolle vietiin kengät korjattavaksi, puolipohjattavaksi, jos
kengänpohjan etuosa oli kulunut päkiän alta. Tai sitten laitettiin
'korkolappu', jos kengän kantapään alla oleva kumilappu oli kulunut,
sivusta ratkenneet ompeleet korjattiin pikilangalla tai suutarin
ompelukoneella. Suutariliikkeessä tuoksui 'pikilanka', jolla
nahkapohjat ommeltiin käsin paikoilleen reunoista. Pikilangan pitkässä
säikeessä oli valmiina 'nailoninen' ohut, jäykkä kärki, joka
pujotettiin ommeltavasta reiästä läpi ja se veti perässään paksumman
pikilangan. Tarvittaessa reikä tehtiin terävällä kaventuva kärkisellä
vähän käyrällä naskalilla.
Oli myös vahva suutarin ompelukone, jolla voitiin ommella paksua ja
jäykkää materiaalia.
Nykyisessä Fonectan kartassa Ratatie alkaa vasta Sahankaaren kulmasta
ja Ratatien tämä pohjoisin osuus on siis Fonectan kartassa radan
suuntainen osa Sahankaarta. Alla olevassa G-St-kuvassa näiden talojen
kohdalla ovat nykyiset kerrostalot.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Pysähdymme kuitenkin tälle
kohdalle,
koska tämäkin kuva liittyy jo Sahan alueen rakennuksiin/kuviin, jotka
käsitellään historiakuvien 3.JAKSOSSA, joka valmistuu tämän 2.JAKSON =
radan länsipuolen jälkeen...
Järvenpään asemaa radan
itäpuolelta
kuvattuna - vähän kauempaa, niin että näkyvät henkilöliikenteen
asemarakennus ja oikealla raskaan rahtitavaran makasiini. Sen oikealta
puolelta erkaantuu pistoraide, joka johtaa Järvenpään Valssimyllylle
asti. Edessä oikealla näkyy kiskoja varastoituna. Pistoraidetta on
ylittämässä nainen polkupyörän kanssa ja tällä tavalla ylitettiin
raiteet hyvin yleisesti.
Aivan pyörän taluttajan nenän edessä olevassa suuressa kyltissä lukee
"Radalla kulku sakon uhalla kielletty"
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Tähän väliin vielä pari
'uudempaa'/40v
ikäistä kuvaa, jotka näyttävät, miten raiteet jatkuivat tästä
tavaramakasiinin ohitse aina Myllylle asti.
Kuva 200 - 1980-luvun lopulta (kuva Samuli Harjuvaara) ISOKOKOINEN KUVA
Tässä kuvassa tavaramakasiini on ohitettu ja katsotaan 'taaksepäin'
asemalle.
Tasoristeys säilytettiin pitkään autokoulujen vuoksi, jotta voivat
opettaa ajo-oppilaille tasoristeyksen ylittämisen sääntöjä.
Kuva 199 - 1980-luvun lopulta (kuva Samuli Harjuvaara) ISOKOKOINEN KUVA
Tässä kuvassa katsotaan
edellisen
kohdalta eteenpäin. Vasemman puoleinen raide vie Perhelän ylävaraston
sivulle lastausta ja purkamista varten. Perhelän ylävarastosta on kuva
aivan tämän sivun alussa, johon pääset
<-- näytön vasemmassa reunassa harmaalla pohjalla olevaa "Sivun
alkuun" klikkaamalla.
Oikean puoleinen raide johti aina Myllyn vierelle lastauslaiturille
ylittäen sitä ennen Myllytien. Myllyn kuvat ovat myös tämän sivuston
alun kuvien joukossa.
"Lindströmin talo", jossa
oli kahvila ja
oikeasta kulmasta oli kulku Parturi - Kampaamoon. Talo sijaitsi
Puistotien päässä siten, että ´Puistotie kulkee katsojan ja talon
välissä. Puistotie päättyi oikealla puolella katsojan suunnasta
tulevaan ja Ratatielle jatkuvaan, päättyvään, Ratatien ja raiteiden
välissä olevaan halkopinoon.
Nykyisin Puistotie kääntyy tässä risteyksessä katsojaan päin ja muuttuu
Pöytäalhontieksi ja kuvan oikean reunan kohdalla on kallioreunainen
Helsingintie, joka johtaa radan alittavaan tunneliin.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Tässä kartassa näkyy hyvin
tilanne ennen
Helsingintien alikulun rakentamista. Pystyäksesi
suunnistamaan kartalla, josta puuttuvat teiden nimet, niin ota
lähtökohdaksi keskusta-alueelta Kalmuurin alikäytävä, jonka
kohdalla radan vieressä näkyvät selvästi sinisellä molemmat
Kuprikan lammikot...
Heikki Mäkelän
vaatetusliikkeen rakennus
on todennäköisesti ollut Puistotien jatkeena olevan tien varrella, joka
topografikartan mukaan
ei ollut enää samanlainen tie, mutta kuitenkin autolla ajettava ja
käytössä. Pöytäalhontie kulkee siis katsojan ja rakennuksen välissä.
Edellisen kuvan G-St-kuvassa näkyy mutka, jonka kohdalla suoraan mutkan
'takana' on ollut tämä talo.
Heikki Mäkelä ja Kaino Erkomaa e Mäkelä / Kotikutomo keskustassa
/ olivat sisaruksia: Heidän äitinsä Alma Mäkelä ja isämme Pekka
Harjuvaaran äiti Vilma e Kaitila olivat serkukset Orimattilasta
Alastalon Kaitilan suvun kautta.
Hannu Juurisen tarkka tieto:
"Tukku-ja Vähittäisliike Heikki Mäkelä oli osoitteessa Pöytäalhontie 92
ja se jäi Helsingintien alle.
Liikettä pitivät Heikki ja Betty Mäkelä.Yritys teki käsikoneilla 2-3
hengen voimin villapaitoja ja -housuja myöhemmin vain sukkia.
Järvenpäässä liike lopetettiin 1961 mutta sen toiminta jatkui vielä
Lahdessa. Siellä yritys teki isännän sanojen mukaan "kertakäyttösukkia"
vainajille."
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Ennenkuin jatkamme
Puistotietä
eteenpäin, niin otetaan tähän ilmakuva, joka auttaa meitä sijoittamaan
seuraavat kohteetkin:
Vie hiiren osoitin alla olevan
kuvan päälle,
niin kohteiden päälle
kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.
kuva 201 / v.1959 ISOKOKOINEN KUVA - tätä
klikkaamalla näkyy
moni kohta paremmin, vaikka kuva on epäterävä.
Jukka Lindroosin talo (1),
Sahan
asuinrakennus piharakennuksineen (2), Unto Merisen talo (3),Veijo ja
Ester Kokkosen talo (4) Sahan purutorni (5), purutorni
(6), Höyläämö (7), Lautataapeli, joita alueella on samanlaisia paljon.
Taapeli muodostuu ristiin väljästi pinotuista sahattujen lautojen
kerroksista, joissa ilma pääsi vapaasti kiertämään joka suuntaan
lautojen välistä ja ne kuivuivat. (8), Katettu ulkovarasto, jossa
puutavara säilyi kuivana (9), Ulkovarasto tiiliä ym. rakennustavaraa
(10), Saharakennuksen asettajan tilat, joissa terotettiin höylien,
sirkkeleiden terät ja huollettiin koneisiin liittyviä osia (11),
Saharakennuksen kuivaamo ja puusepän verstas, jossa tehtiin ovia ja
ikkunoita (12) näiden 11-12 rakennuksen toisessa reunassa olivat
raamisahat, joissa tukit sahattiin laudoiksi ja lankuiksi -
Asuinrakennus Puistotien varrella, ei tietoa
omistajasta
(13), iso usean asunnon rakennus (14), Asuinrakennus, ei tietoa
omistajasta (15), Lindströmin talo /ks.aikaisemminkuva 151/ (16),
Lindströmin talon takana näkymättömissä/kuva 151/ (17), Lehtikarin
saunarakennus (18), Lehtikarin talo (19), Lakkosen talo? (20),
Tammisen perhe asui tässä talossa (21), Talouskaupan sauna, puuvaja
ja varasto rakennus (22), Uudenmaan talouskauppa / Tolvanen ks myöh
/kuvat
122-126/ (23), Sahan asuinrakennus (24), Sahan asuinrakennus (25),
Sahan koulu ks. myöh. /kuva 030/ (26), Onni ja Helle Toiviaisen talo
(28)
- - -
JOUKO HELENIUS (29): Malmströmin kauppa ks.myöh. /kuva 160/ (29), Sven
Malmström oli herrasmies ja rusetti kaulassa. Hänellä oli pitkät
sakset, jolla hän leikkasi säännöstelykuponkeja. Kuopus ehti vielä
ostamaan lakuja, mutta osasi sanoa vain Maustemurra:n setä. Pihalla oli
käsikäyttöinen bensapumppu eikä kellään ollut kiire!
Malmströmilla oli ruotsinkielisenä asiakaskuntaa Sipoosta ja taisi
pitää joskus myös Palkiston kauppaa Sotakylässä.
- - -
JH: Malmströmilta ostettiin veljelleni Heikille ja minulle kevätjuhlaa
varten ruskeasta vakosametista olevat polvihousut oltiin ihan
alaluokilla kansakoulussa - housut ajan tavan mukaan ostettiin
'kasvunvaralla' ... eli olivat ensin varsin isot.
Sven-Gustaf oli Järvenpään rotaryklubin perustajajäseniä
https://www.jaakkoharjuvaara.fi/jaakko_paikallishistoria.shtml
Lokero 13 .
- - -
JOUKO HELENIUS: Anttosen kauppa (30) - ks.myöh /kuva161/
Kävin aikoinaan Anttosen kaupassa ostamassa Hellaksen toffeita, jotka
taatusti jäivät hampaisiin. Kauppa oli silloin aika hiljainen ja loppui
aikoinaan. Tilalle tuli harraste-kauppa ja aikoinaan ostin lennokin
pienoisdieselin. Sitten kauppa paloi jonakin yönä ja kauppias siirtyi
asumaan varastorakennukseen. Se näkyy vieläkin olevan asumiskäytössä.
- - -
Sahan asuinrakennus (31), Mankisen talo? (32), Kuusilammen talo,
ks.myöh /kuva (33), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (34)
Niemenrannan koulu ks.myöh/kuva 176/ (35)
- - -
JOUKO HELENIUS (36) : Pekka ja Ida Borgin talo. Pekalla oli pihalla
pieni
puusepänverstas. Hän teki mm. Vanhan kirkon alttaria kiertävän
alttarikaiteen. Pekka oli todella valistunut. Hän oli kotoisin
Joutsasta ja
oli palkittu murrekerääjä. He harrastivat tontillaan intensiivistä
puutarhan hoitoa ja myivät torilla tuotteitaan. Jostain syystä he aika
iäkkäinä muuttivat pois ja rakensivat uuden talon Metsolantielle. Pekka
kuoli 1971 ja Ida paljon myöhemmin. Vielä vanhana Idä myi ovelta ovelle
kukkasia. Muistan, että Pekan talon katolla oli tuuliviiri ja vuosiluku
1936.
Pekka Borg oli syvällinen ajattelija ja hänellä hyvin vanha raamattu.
Naapurina hän kertoi elämästään ja eräs on jäänyt aina mieleen. Hän oli
20-luvulla Laukaassa töissä ruumisarkkupuusepällä. Pekka teki itselleen
ja vaimolleen jo aika nuorena arkut valmiiksi, kuten ennen vanhaan oli
tapana.
Kerran hänet lähetettiin viemään lastia Jyväskylään, mutta arkuntekijä
vannotti avaamasta mitään arkuista. Oli tiedossa, että Otto Ville
Kuusinen oli tullut salaa käymään Suomessa, mutta häntä ei saatu kiinni
koskaan. Hän oli kotoisin Laukaasta. Pekkaa vaivasi koko eliniän tämä
mahdollisuus, että Otto Ville oli lastissa mukana?
JOUKO HELENIUS (37) : On kotitaloni, Ida ja Paavo Helenius. He
muuttivat
taloon Talvisodan alla ja elivät loppuelämänsä talossa, joka purettiin
2006. Isä oli 42 vuotta Perhelän toimihenkilöitä.
- - -
moskeija (38) ks.myöh./kuva190/.
Kun tiedät kohteista lisää, ilmoita Jaakko Harjuvaara 040-5336244 tai
jaakko.harjuvaara(at)gmail.com - KIITOS!
* * *
ILMAKUVA, joka on tästä kuvasta oikeasta reunasta edelleen radan
länsipuolelle
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Seppo Tolvanen kertoo:
Uudenmaan Talouskauppa vaihtoi omistajaa 1955, jolloin vanhemmat
ostivat sen ilmeisesti elokuun puolivälissä.
Rakennus oli vuokralla. Etelän puolella oli tyhjä tontti,
sitten
tie
ja sitten Sahankoulu. Pohjoisen puolella oli tontti, jossa asuivat
Lakkoset ja seuraavana oli Lehtikarin kirjapaino.
Tontilla oli aivan tiessä kiinni pieni varastovaja, jota perimätiedon
mukaan pirtukauppiaat pitivät auton säilytyspaikkana. Siihen
oli
kuulema nopea ajaa piiloon. Totta vai ei, en tiedä. Tämä
kauppa
myytiin toukokuussa –61, kun olin armeijassa ja uusi ostettiin
Rajamäeltä.
Seuraavat kuvat ovat Seppo Tolvasen ystävällisesti lähettämiä - kiitos!
Kuva 155 - 1958? ISOKOKOINEN
KUVA Isosta kuvasta voi tutkia sen ajan tuotteita hyllyillä ;)
Kuva kaupan eteläpäästä. Jäähdytetty lihatiski ja maitokylmiö
ostettiin Huurteelta kevättalvella –58. Siihen loppuivat järveltä
tuodusta jäästä päivittäin hakattujen jääpalojen tuonti maitokaappiin.
Kylmää lisättiin laittamalla karkeata suolaa jäiden päälle.
Tonkat olivat sinkkipellillä vuoratussa isossa “laatikossa”. Jäät
säilytettiin ulkorakennuksen pohjoispuolella puruilla
peiteltyinä. Jäät tahtoivat loppua = sulaa muistini mukaan
noin
elo-/syyskuiden vaihteeseen.
Kuvassa vas. ??, Meeri
Sievälä, Maire
??, Marjatta T, Sauli T ja Heimo T.
Kuva 156
Kuva liittyy SEURA-lehden ONNEN OSKARI-sarjaan. Lehdeltä sai
toivoa jotain, mitä oli tehnyt mieli. Lakkosen tyttäret olivat
toivoneet 15 tankoa makkaraa, jotka sitten Onnen Oskari heille toikin.
Kauppamme sai olla hankkeessa välikätenä. Kuten näkyy he
saivat
10 tankoa metvurstia (venäläistä muistelen) säilyvyyden takia ja 5
tankoa pekonimakkaraa. Saattaa olla, että makkarat olivat
meillä
myynnissä ja he saivat niitä tarpeen mukaan.
Vas. Pirjo Lakkonen, ?
Lakkonen, Elma?
Lakkonen, ?? ja Heimo T.
Kuva 154 - 1958 maaliskuu
Kuva lienee maaliskuulta –58. Muistini mukaan oli hyvin
luminen
talvi. Olin lumityövastaava. Kuva kertoo hyvin, että
maitotonkat
laitettiin leveään riviin, että kauppias Malmströmin väki näki, että
maitoa oli mennyt hyvin. Kauppojen välillä oli tervehenkistä kilpailua
ja näyttämisen tarvetta.
Vas. Juho Norkko, Sauli
T., Heimo T ja
Antti Mönkäre.
Kuva 157 - 1958 maaliskuu
Kun lihatiski oli kaupan eteläpäässä, niin pohjoispäässä olivat
taloustavarat. Keskellä olivat kuivat tavarat – kahvit, sokerit, jauhot
jne. Kuva lienee maaliskuulta –58.
Kuvassa Juho Norkko
Kuva 158 - v 1960
Tämä epätarkka kuva on vuodelta –60. On kuitenkin aikansa
kuva. Televisiot olivat tuolloin vielä harvinaisia.
Meillä nostettiin tv kaupan lasivitriinille, joka näkyy edellisessä
kuvassa. Tuoleja tuotiin myymälään niin paljon, kun niitä oli. Menossa
ovat prinsessa Margaretin häät. Katsomassa oli noin 40 henkeä, vaikka
kuvasta ei sitä huomaa. Henkilöiden nimistä ei ole tietoa.
Wikipedia kertoo: "6. toukokuuta 1960 prinsessa Margaret meni naimisiin
valokuvaaja Antony Armstrong-Jonesin kanssa Westminster Abbeyssä. Häitä
pidetään ensimmäisinä "moderneina" häinä television oltua jo yleistynyt
Yhdistyneessä kuningaskunnassa."
* * *
Talouskaupan jälkeen lähtee
Puistotiestä
vasemmalle Keskitalontie, jolle poikkeamme vasemmalle muutaman sata
metriä ja olemme Helsingin islamilaisen seurakunnan Järvenpään
moskeijan kohdalla:
Järvenpään Moskeija oli
monet
vuosikymmenet Euroopan pohjoisin moskeija, kunnes valmistui moskeija
Norjaan Tromssan kaupunkiin.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Äskeisissä kuvissa muisteltiin hauskasti lähistön kauppojen
keskinäisestä kilpailusta...tyhjät maitotonkat ulko-oven vieressä,
jotta Malmströmin kaupan väki näkisi, miten paljon Tolvasen
Talouskauppa oli myynyt maitoa... - siispä
siirrytään
Puistotietä muutama sata metriä eteenpäin kilpailevalle kaupalle asti.
Mutta Järvenpään kylän ensimmäistä omaa koulurakennusta ei voi
sivuuttaa eli ensin on Sahan koulu:
Näkyy olevan keväinen
välitunti menossa,
kun lapset leikkivät portaikon ympärillä ja ja yksi tietysti taiteilee
tasapainoa ilman käsien tukea - kuinkas muutoin?
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Isämme Pekka Harjuvaara
kävi tätä koulua
yhdessä 2v vanhemman sisarensa Anna-Liisan kanssa 1920-luvulla. Isämme
on takarivissä 4. oikealta, iloisesti naureskeleva pikkupoika -
kolmannella luokalla.
Kuva 758 - kevät 1938 - Keijo
Loistin kotialbumi ISOKOKOINEN KUVA
Kauppias Sven-Gustaf
Malmström yhdessä
vaimonsa Allin kanssa piti tätä kauppaa Puistotien ja Koulukujan
kulmassa. Kauppa oli alakerrassa ja Malmströmien asunto yläkerrassa.
Huomaa tuon ajan tyypilliset polkupyörätelineet kaupan edustalla.
Aikaisemmin oli lisäksi 'hevospuomi' eli n. metrin korkeudella ollut
lankku tai hirsi, johon hevosella kauppaan tullut saattoi sitoa hevosen
paikalleen.
Perheemme asui radan länsipuolelle Untolassa ja siksi varsinaisesti
käytiin Huvilakadulla olevassa lähimmässä Mikko Mäkisen kaupassa.
Muistan muutaman kerran käyneeni Sahalla juoksupoikana ollessani
karkki- tai limuostoksilla Tolvasen Talouskaupassa. Malmströmiltä
muistan kerran ostetun minulle ja Heikki-veljelleni koulun kevätjuhlaa
varten ruskeat vakosametti-polvihousut...ja tietysti kasvunvaraa.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Pienempi rakennus, jonka
päädyssä oli
A.W. Anttosen ja vaimonsa asunto, liiketila toisessa päässä ja
varastorakennus pihamaan toisella reunalla. Mutta vielä löytyi sisäkuva
kaupasta ja kauppiaasta:
Kun vertaa tätä - vuosi
sodan
päättymisestä - kuvaa kaupan hyllyjen,. tavaroiden valikoimasta niin
huomaa selvän eron yli 10 vuotta myöhemmissä Tolvasen Talouskaupan
hyllyjen tavaravalikoimissa.
Anttosella myydään oikeassa reunassa olevasta isosta tonkasta meijerin
auton tuomaa maitoa, hyllyillä on kahvia, teetä. tulitikkuja, vähän
mausteita, muutama lautanen jne...
Talouskaupassa oli jo lihaa, makkaraaa, maksapasteijaa, monenlaista
säilykettä, näkkileipää, korppuja, keksejä ym.... kattava valikoima ja
tietysti kaikenlaista kotitaloustavaraa, astioita, työvälineitä jne...
Mutta muistan tämän Anttosen sedän juuri tällaisena lämpimästi
hymyilevänä ja hyvän tahtoisena setänä. Ilmeisesti heidän kanssaan oli
muutakin yhteyttä, koska heidän tonttinsakin rajoittui Sahan alueeseen,
sillä muistan vanhempieni olleen kutsuttuina kauppiaan hautajaisiinkin.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Kinnarin koulua kutsuttiin
Kilpisen
kouluksi johtajaopettaja Viljo Kilpisen mukaan (1925-1947). Rakennuksen
keskeltä mentiin sisään koulutilojen käytävään, jonka vasemmassa päässä
oli voimistelusali, keskellä ja oikealla kaksi luokkatilaa ja
muistaakseni myös yläkerrassa ja kellarikerroksessa
koulukeittola, jonka muuripadassa keitettiin puurot, vellit,
hernekeitot ym. Keittolasta ruokajärjestäjät hakivat ämpärin luokkaan.
Pulpetin kalteva työtaso nostettiin vaaka-asentoon, pulpetista otettiin
muistaakseni käsityötunnilla tehty pieni kangasliina pulpetille ja
haettiin emalikupilla tai metallilautasella luokan edestä ruoka, jota
opettaja jakoi kauhalla ämpäristä. Lusikat olivat kevyttä ja vähän
karkeata alumiinia. Oppilailla oli eväinä leivät ja usein maitoa
pullossa.
Hernekeitossa oli sianläskinpalasia, joissa oli vielä harjakset jäljellä.
- Sodan jälkeen käytettiin tarkasti kaikki ruokatarvikkeet.
Yksi ruoka oli minulle mahdoton syödä, nimittäin makaroonivelli - maitoon keitetyt makaronit -
siitä tuli jo luokkaan tuotaessa sellainen haju tai 'tuoksu', että se sai aikaan minulla oksennusrefleksin.
Enkä pystynyt syömään sitä. Se oli käsittämätöntä, koska kaikkea maitoon keitettyä tai laitettua ruokaa,
makarooneja kaikissa muodoissa ym. söin aina hyvällä ruokahalulla, mutta se tuoksu sai aikaan oksennusrefleksin.
Sen syy ei koskaan selvinnyt ja äiti oli yhteydessä opettajaan, että minun ei ollut pakko syödä sitä - pelkästään omat evääni.
Siihen aikaanhan kouluissa oli yleisesti 'syömäpakko' kaikkiin ruokiin.
Meidän 1-2 luokkamme - opettaja Hilja Tyynelä - oli keskeltä sisään tultaessa suoraan ulko-ovea vastapäätä oleva.
-Käytävän vasemmasta päästä oli käynti voimistelusaliin ja luokkamme takaseinän ja voimistelusalin
välissä oli leveä moneen osaan taittuva ovi, jonka avaamalla oli yhtä tilaa kaikki.
Näin tapahtui esim. koululla vietetyssä joulujuhlassa, joka pidettiin
yhdistetyssä voimistelusali-luokkatilassa. Silloin luokan etuosassa ja katossa muutenkin oli ripustettu
leveitä punaisesta kreppipaperista leikattuja nauhoja lamppuihin, punaiset joulukellot ja vihreätä köynnöstä.
Ensimmäisellä luokalla syksyllä opeteltiin urkuharmoonin säestyksellä "Aamun kirkas aurinkoinen
taivahalta paistelee.." ja se laulettiin aina välitunnilta tultaessa urkuharmoonin säestyksellä.
Ympäristöopin tunnilla Hilja Tyynelä näytti miten lampaanvilla karstataan ja pärekoriin laitetut 'hahtuvakerät'
käytettiin sitten oikealla rukilla lankaa kehrätessä.
Koulun kummassakin päässä oli opettajien asunnot. Oikean puoleisen
päädyn jälkeen koivuista oikealle - oli opettajien vihannestarha.
Koulun ulkokäymälä oli vasemman päädyn vierestä koulun takana tontin
vasemmassa reunassa. Käymälärakennus oli kaksikerroksinen, niin että
alaosassa oli puuliiteri lämmityspuita varten ja käymälään kiivettiin
portaita toiseen kerrokseen - pitkä pudotus!
KOULUNKÄYNNIN ALOTUS
Rautatie oli koulupiirien välinen raja. Aloitin kouluni 1950 syksyllä.
Täytin vasta tammikuun 5. päivä 7v, mutta koska sisareni oli käynyt jo
4 vuotta ja veljeni 2 v koulua, olisin ollut vielä 3.vuoden yksin
lapsista kotona, niin vanhemmat kysyivät, että kun oli kysymys vain 5
päivästä tammikuuta, niin enkö voisi jo aloittaa syksyllä 6 vuotiaana.
Koska asuimme radan vieressä länsipuolella rataa,
kuuluin
Harjulan koulupiiriin. Menin syksyllä ensimmäisenä päivänä Harjulan kouluun.
Järvenpäässä oli lapsia niin paljon, että koulua täytyi käydä aam- ja
iltavuorossa, jotta kaikki lapset pääsisivtä kouluun. Alaluokat tulivat
aamulla ja yläluokat puolen päivän jälkeen, jolloin luokkatilat olivat
koko päivän käytössä.
Harjulan kouluun oli niin kova tungos, että luokkaan ei mahtunut
enempää pulpetteja - ja koska asuin aivan radan vieressä, niin minut
lähetettiin toisena koulupäivänä Kinnarin kouluun, sillä se oli lähin
koulu radan toisella puolella. Niin sitten loikin päivittäin
Helsinki-Riihimäki radan ylitse koulumatkani. Se oli vaarattomampaa
tuohon aikaan, koska höyryjunat pitivät niin kovan äänen, että junan
tulo oli helpompi havaita kuin hiljaisten sähköjunien aikaan. (Kun
menin kolmannelle luokalle 1953-1952, niin Keskuskansakoulu
oli valmistunut.)
LUKEMAAN OPPIMINEN
Näin kävi. Muuten meni hyvin, mutta joulujuhlassa Seurojentalolla
muistan opettajani
Hilja Tyynelän keskustelleen äitini kanssa, että ...mitenkähän sen
Jaakon
saisi oppimaan lukemaan, kun ei vieläkään lue suoraan. No opin joskus
helmikuulla. Muistan, kun luin koirasta kertovaa lasten kirjaa, jonka
teksti oli vähän isompaa kuin tavallisen kirjan...huomasin, että
minähän saan selvää tekstistä 'nopeasti' - ei tavaamalla ja siitä
innostuneena luin koko kirjan läpi ja menin kertomaan äidille, että nyt
se
onnistuu. Lukeminen oli hauskaa, kun löysi niin paljon uusia,
jännittäviä tai hauskoja asioita, koska ei ollut televisiota tms. ja
joskus harvoin käytiin elokuvissa.
Järvenpään kirjastosta luettiin
kaikki nuorten
kirjat ja joululahjaksi
pyydettiin aina uusia kirjoja. Silloin julkaistiin siniselkäistä
nuorten kirjasarjaa... NK.
Toisella luokalla opeteltiin lukemaan fraktuuratekstiä,
samanlaista kuin Agricolakin käytti
suomenkielisissä
kirjoissaan ja osaan vieläkin lukea sitä.
Muistan miten tulin kerran kouluun klo 10 aikaan, mutta ketään ei
näkynyt pihalla eikä luokassa. Sitten selvisi, että kaikki olivat
oikean puoleisessa opettaja Hilja Tyynelän asunnossa kuuntelemassa
"kouluradiota". Vieläkin korvissani kuulen kuuluttaja Kaisu Puuskajoen
iloisen äänen "...kouluradion lähetys kymmenen kymmenen - kymmenen
neljäkymmentäviisi..."
Luokkakuvat otettiin oikeanpuoleisen asuntosiiven etelän puoleisella
seinustalla.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Gl-St kuva näyttää
Koulukujan
puolelta portista sisään koulun pihalle ja alla oleva Niemenrannan
koulun
'punaisen koulun' rakennus on oikealla ja katsotaan tuon kuistin ohi
sisälle ja Gl-St kuvassa vastaavasti Kilpisen koulu on vasemmalla.
Niemenrannan koulu sai nimensä opettaja Hulda Niemenrannan mukaan
(1920-1944). Ulkomaalauksen mukaan puhuttiin myös 'punaisesta koulusta'
ja vastaavasti Kilpisen koulu oli 'keltainen koulu'.
Kinnarinkoulujen edessä oli Palon urheilukenttä, joka oli enimmäkseen
pesäpalloa varten. Yksi kuva pelitilanteesta:
Kuva 203 - v 1957
Olin hankkinut Kodakin
laatikkokamerani
jälkeen omin rahoin ensimmäisen kinofilmikamerani Diax 2b, jonka
ominaisuudet olin tarkkaan tutkinut Tekniikan Maailman testistä, Syncho
Compur-suljin
ja objektiivi Zeissin tms. tunnetun saksalaisen laatufirman. Tämä kuva
on ensimmäisestä filmistä tuolla kameralla ja paperisuurennos tehty
omassa pimiössä, jonka altaat ja suurennuskone ja filmin kehityspurkki
on vieläkin vintillä.
Pallo ei ihan osunut kuvaajaan. Mielestäni Keravan KooPee on pesävahdin
seura... Tärkeintähän oli, että Järvenpään Palo voittaisi Keravan -
vähän niinkuin Ruotsi-Suomi maaotteluissa...
* * *
Siirrytään Puistotietä
eteenpäin.
Kinnarin koulun ja Kinnarin pallokentän naapurissa tien toisella
puolella on Evert Kuusilammen talo ja pihapiiri.
Kuva 178 - Erkki Nuution albumista ( Evert Kuusilammen sisarenpoika) ISOKOKOINEN KUVA
Hyvin kaunis ja ilmeeltään rauhallinen mansardikattoinen rakennus,
jonka ikkunoiden ruudutus luo koristeellisen vaikutelman. Ajan tavan
mukaan toisen yläpuolella oli vielä suunnilleen ryömintäkorkuinen tila
vesikaton alla ja sinne tuli valoa pienestä kaari-ikkunasta talon
päädyissä.
Olin kerran erään kirkollisen toimituksen yhteydessä täällä
Kuusilammella. Sitten Evert Kuusilampi kysyi vähän varovaisesti, että
"onko pastori sairastellut viime aikoina?" Mietin ja vastasin, että no
empä erityisesti, joskushan sitä jotain flunssaa on ja kysyin, että
miksi hän tätä kysyi?
No kun pastori on mennyt niin pienen ja huonon näköiseksi! Mietin ja
kysyin vähän tarkemmin, että milloin ja missä yhteydessä olemme
tavanneet edellisen kerran ja selvisi, että muutama vuosi
sitten
ja myös tilanne.
Vastauksesta totesin, että hän se hänen 'hyvässä kunnossa' tapaamansa
pastori oli minua 15 cm pitempi ja n. 30 kg painavampi kolleegani,
joten häneen verrattuna olin kyllä 'pienen ja huonon näköinen'. :)
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Erkki Nuutio lähetti
ystävällisesti
kuvan harvinaisesta säiliöautosta Kuusilammen talon kohdalla
Puistotiellä. Katsotaan ensin kuva ja sen jälkeen Erkki kertoo tästä
autoharvinaisuudesta:
kuva 248 - 1.8.1979
Auton nokan edessä ovat Evert, Maija ja Olga Kuusilampi työvaatteissaan.
E.N.: "Olin kesällä 1979 Hollming Oy:n Kankaanpään tehtaan
suunnittelupäällikkö ja tehtäväni oli saada tehtaalla pikaisesti
aikaiseksi itsekantavien säiliöautojen tuotanto. Tätä erikoisiakin
piirteitä sisältänyttä hanketta kuvaa
oheinen kirjoitukseni, joka kuvineen julkaistaan vähän pelkistettynä
Veteraanikuorma-autoseuran VETKU-lehdessä
alkukesästä 2018.
Tehtäväni puitteissa sain luonnollisesti ajella ensimmäisellä tehtaan
valmistamalla autolla, joka valmistui 20.6.1979. Tämä sattui olemaan
äitini kuolinpäivä. Elokuussa ajelin Helsingin suunnassa ja kävin
tervehtimässä
Järvenpäässä sukuani, eli Kuusilampia. Niinpä minulla on kuva autosta
Järvenpäässä Puistotiellä kohdassa, jossa kauempana näkyy mutkan
kohdalla ollut K-kauppa (Malmströmin
kauppa ks edellä).
Samankaltaisia autoja oli vain kaksi, tämä II proto ja Lieksassa tehty
I proto. Molemmat tuhottiin kun Volvo F10 -ohjaamoista luovuttiin
painosyistä ja myöhemmät vajaa 50 autoa tehtiin köyhemmällä Volvo
F7-ohjaamolla. II protosta ei ole ylipäätään montaa kuvaa."
* * *
Jatketaan sen aikaista Puistotietä eteenpäin kauemmas Kinnarin
koulusta...
Aivan tässä lähistöllä (sijainnin yritän selvittää...) - oli
suomalais-unkarilaisen Ahtian / Faragón perheen koti.
Kielitieteen tri Jòzef
János Faragó
(1895 - 1978) ja
suomalainen tri Edvard Vilhelm Ahtia mainitaan molemmat Suomalais-Ugrilaisten kielten tutkijoiden
joukossa
ja lienevät sitä kautta tutustuneet. Ahtiat asuivat Järvenpäässä
Kinnarissa. Tyyne ja Vilma Harjuvaara asuivat Ahtian perheen luona sen
aikaa, kun Tyyne rakensi isäni ja minun synnyinkodin Untolan radan ja
Mannilantien välissä olevalle tontille, ja talo valmistui
1913.
Tri Ahtian tytär Aini
avioitui Jòzef Faragòn kanssa.
Isoisäni Tyyne Harjuvaara oli Unkarissa Faragójen
kutsumana
ja isoisä oli niin ihastunut Unkariin, että ehti poikansa -
isäni
Pekka Harjuvaaran kihlajaisiin vain siten, että isäni haki hänet
suoraan lentokentältä kihlajaisten paikalle.
Kun Unkarissa oli kansannousu 1956, niin Faragót tulivat Suomeen. Rouva
AIni Faragólla oli Unkarissa suomalainen passi. Muistan, miten hän
kertoi, että säilytti passia povellaan vaatteiden alla, ettei se vain
katoaisi. Hän pääsi ensimmäiseksi perheestä muuttamaan Suomeen 1956
kansannousun jälkeen ja myöhemmin pääsivät puoliso ja poika,
joka muutti vielä täältä Kanadaan, koska pelkäsi jäädä näin
lähelle Neuvostoliittoa / Venäjää. Isä ja äiti muuttivat
Helsinkiin.
Järvenpään Työväentalo
vihittin
käyttöönsä v 1906 ja viimeisen kerran talo oli täynnä 28.5.1989
Purkujuhlassa, kun monien vaiheiden jälkeen oli päätetty luopua siitä.
Talolla oli lukuisia vaiheita, joista on tarkka kuvaus Järvenpään
Työväenyhdistyksen 100v historiikissa sivut 66-78
"Annukka Saari: TALOLTA TOREILLE, Kertomus Järvenpään
Työväenyhdistyksen toiminnasta 1905-2005" ISBN 952-91-9482-X.
Suosittelen historiikin lukemista, siinä on 100v Järvenpään historiaa,
johon tämä talo liittyi saumattomasti.
Historiikissa kerrotaan s. 55 Työväen kristillisistä yhteyksistä...
Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seurakunnat järjestivät 1980-luvulla
laajan Rukous-aiheisen tapahtuman nostaen yleiseksi keskustelun
aiheeksi rukouksen, joka tutkimusten mukaan on monille ihmisille paljon
tutumpi asia kuin osallistuminen johonkin seurakunnan toimintaan. Siinä
yhteydessä tarjottiin yhdistyksille, yhteisöille, ryhmille mahdollisuus
kutsua omaan kokoukseensa tai tilaisuuteensa srk:n työntekijä
keskustelemaan rukoilemisesta. - Sain kutsun Työväen yhdistyksen
kokoukseen Työväentalolle ja meillä oli mielenkiintoinen tilaisuus tuon
aihepiirin ympärillä.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Jatkamme nyt Torpantietä siitä Työväen kohdalta eteenpäin kohti
'Sepänmäkeä'. Mutta poikkeamme vähän matkaa Suksitehtaankatua tietenkin
Järvenpään Suksi- ja Puutyön kohdalle:
Suksitehtaalta käytiin
ostamassa
kokopuisia suksia ja sai ostaa 1 kpl kerrallaan, jos toinen suksi oli
katkennut. Kun suksen pohjan tervaus kului, niin itse vedettiin tervaa
ja paahdettiin = kuumennettiin suksen pohjaa liekin päällä, niin että
terva rupesi kiehumaan ja imeytyi notkeana pohjan sisään. Sitten
kynttilää hierottiin pohjaan luistovoiteeksi. - Myöhemmin sai kaupasta
oikeata 'suksivoidetta'
Samoin Tahvo Suokas sorvasi koko puisia pesäpallomailoja, joita käytiin
myös ostamassa täältä.
Suksitehtaan historiaa, Jaakko Suokas:
"Samalla paikalla sijaitsi ensimmäinen suksitehdas, jota hoitivat
puusepät Nyman ja Viljami Taisto. Sen hirsirunko oli tuotu 1920-uvun
lopulla Terijoelta, kuten tontilla sijainnut pieni asuntokin. Tahvo
Suokas osti sen Karjalan evakkona 1939 perustetun Suksi- ja Puutyö Oy:n
nimiin. (Myöhemmin hän lunasti itselleen koko osakekannan). Ensimmäinen
rakennus tuhoutui täysin tulipalossa 13.12.1945. Kuvan tehdas on siis
lähes uusi ja osittain keskeneräinen. Keskellä sijaitsi kylmä
kenttäsirkkelikatos. Oikealla pilkottaa puuvaja/kanala/ulkohuussi,
jonka olen korjannut asuinkäyttöön.
Kuvan tehdas purettiin 1959-60 nykyisen tiilirakennuksen tieltä."
- - - -
- Tiilirakennus näkyy parhaiten G-St-kuvassa alla.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nyt palataan Torpantielle
takaisin ja
ruvetaan nousemaan ylämäkeen ="Sepänmäkeen". Uudet Järvenpäähän
muuttaneet ihmettelevät, kun 'vanhat järvenpääläiset' puhuvat
Sepänmäestä, Lustikullasta, Kalmuurin alikäytävästä tai
Aallopin alikäytävästä
ja Kuprikan lammikoista... Niille kaikille löytyy paikat, jotka olen
laittanut linkkeinä tuohon edellä olevaan tekstiin / nimeen ja siitä
klikkaamalla löydät ne.
( Kalmuuri, Aalloppi ja Kuprikka ovat saman linkin alla kerrottuna. Ks
ylh. Kalmuuri-linkki).)
Mutta me kävelemme Torpantietä ylämäkeen ja vasemmalla on siinä mäen
päällä ensin Sepänmäen Laakson kauppa:
Täytyy laittaa molemmille
omat G-St
kuvat, koska sattumalta Google on kuvannut siinä vaiheessa, että
'Laakson kauppa¨on vielä olemassa, mutta aivan eri näköisenä =
laajennettuna paikallaan. Sivustoa tehtäessä tammikuussa 2017 Laakson
kauppa on kokonaan purettu pois ja paikalla on asuntoja. Siksi
G-St-kuva on 'vanha'.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Kuvan oikeassa reunassa on
joku menossa
kotiin kaupasta ja keskellä kuvaa aivan alareunassa on joku pikkuinen
kesäisessä auringon paisteessa...
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Useiden tiedustelujen
jälkeen Tämä
puinen, kaksikerroksinen teollisuusrakennus on ollut Sipoontien
varrella siten, että oikeanpuoleinen pääty on ollut kohti Sipoontietä.
Oma varhaisin muistikuvani 1950-60 luvulta on, että siinä oli vähän
tuollainen 'kolkonnäköinen' puurakennus, joka oli selvästi muutettu
asunnoiksi. Mietin monesti, että minkähänlaisia asuntoja siihen on
saatu. Vasemmalla oleva vaja vaikuttaa kevytrakenteiselta varastolta.
Tarkka tieto Hannu Juuriselta: "Sipoontie
32, ee oli 1940 luvun lopusta
Hallenbergien puutyötehdas.
Myöhemmin 1960 luvun lopussa talo siirtyi Perhelän omistukseen, joka
muutti sen asunnoiksi henkilökunnalleen. Perhelän omistus päättyi 1987
ja siitä tehtiin oma asuntoyhtiö ja sitä se on edelleen."
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
G-st-kuvassa on kuin
kaksiperättäistä pitkänomaista rakennusta, mutta se johtuu G:n kameran
perspektiivistä. Oikeasti rakennuksen keskelle on poikkisuuntaan
rakennettu palomuuri, joka ulottuu seinästä jonkin verran leveämmälle,
ettei mahdollisen tulipalon sattuessa tuli voi levitä toisesta päästä
rakennusta toiseen, vaan pysähtyy palomuuriseinään. Topografikartassa n. 1950-luvulta
aivan kartan
oikeassa reunassa näkyy vain yksi pitkänomainen rakennus.
Linkonevan talo
Talon paikka on jäänyt suunnilleen pohjoisväylän alle.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Rata kaartaa vasemmalle ja
tuon mutkan
kohdalta vasemmalle johtaa jo Järvenpään Aseman ratapiha eli kiskot
jakautuvat useiksi vaihtoehtoisiksi raiteiksi. Äärimmäisenä oikealla
siellä on Sahan lastauslaituri ja siitä se raide jatkaa aina Myllyn pistoraiteeksi asti.
Huomaa radan viertä seuraavat puhelintolpat molemmilla puolella
raiteita. Koska rautatiellä oli esteetön linjaus maiseman halki niin
puhelinlinjat hyödynsivät samaa väylää. Näitä linjoja myöten kulkivat
puhelut Helsinkiin ja Helsingistä tähän suuntaan takaisin. Kussakin
langassa kulki yksi puhelu kerrallaan.
Kuvassa näkee, miten
raiteet kulkevat
puisten rata pölkkyjen päällä hiekkaisella penkereellä. Myöhemmin
radat piti uusien raskaiden ja nopeiden junien vuoksi kokonaan perustaa
uudelleen. Tästä muutamia kuvia juuri samalta alueelta, Lustikullan
yli- myöhemmin alikäytävältä pohjoiseen asemalle päin:
Nämä kolme kuvaa ovat
Louhelankujan
kevytliikenneväylän alikulkusillan rakentamisesta. Silta tehtiin niin,
että sillan kansi
tehtiin valmiiksi ja siirrettiin valmiiksi valettujen pylväiden päälle
radan alle. Sen jälkeen vasta kaivettiin varsinainen tunneli, kun kansi
oli tukevasti paikoillaan ja junat saattoivat kulkea turvallisesti
kannen yli.
G-St-kuva näyttää vain Kinnarinpolun alun Mannilantieltä, koska Googlen
auto ei saa ajaa kevytliikenneväylää.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Parviaisen kenkätehdas ja Ratatien / kuvan oikealla puolella kulkee
siis rautatie Helsingistä kohti Järvenpään asemaa .
Jaakko Suokas
muistelee
kenkätehtaasta:
"Petter (kahdella t:llä) Parviainen 1899-1968 aloitti kenkien
valmistuksen omakotitalon alakerrassa, perhe asui ylhäällä. Naapurissa
asunut Taimi Saalsto s. Pirnes kertoo olleensa siellä kesätöissä
viimeistelemässä ja pakkaamassa. Varsinainen tehdas rakennettiin
1945-46.Tehdas sijaitsi siis aivan Ratatien varrella, sen suuntaisesti.
Oma muistoni on kun kuljetin asiakkaallemme käsikärryillä Kotelo-Tuote
Oy:n valmistamia kenkälaatikoita. Ne olivat valkoisia, valmiiksi
kokoonniitattuja, siis aivan kevyitä. Kävin hakemassa lähetyslistaan
kuittauksen yläkerran konttorista ja sain ohjeen: Mene tehdassalin
ovelle ja huuda: "PAHVILAATIKOITA!" Sieltä tuli sitten muutama
työntekijä kantamaan niitä varastoon.Tuolloin 60-luvun alussa olin
reilu 10-vuotias."
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Tässä
kuvassa on valitettavasti mennyt kaksi otosta päällekkäin, mikä näkyy
talon vasemman päädyn linjassa ja oikeasti yläkerran viidestä
ikkunasta, neljästä löivät liekit ulos. Palo on kaikkein rajuimpana,
koska oikean puoleisesta päädystä lähtien kaikista ikkunoista lyövät
täydet liekit ulos. Vain yksi ikkuna vasemmassa päädyssä ei ole vielä
palon vuoksi särkynyt...
Koitin nopeasti kuvata ja siinä tapahtuu virheitä. Lisäksi joidenkin
kuvien epätarkkuus johtuu samoin kiirestä, jossa etäisyyttä ei ole
ehditty tarkentaa paikoilleen.
Kun palokunta oli saanut hälytyksen, laajalti paikkakunnalle kuuluvasta
Myllyn katolla olleesta palosireenistä annettiin kuuluva hälytys. Tämän
kuullessaan asukkaat silmäilivät heti ympäristöön, että 'missä palaa'
ja pian kuuluivat myös paloautojen sireenit, joista saattoi päätellä
tarkemmin, mihin päin ne olivat menossa.
Muistan, miten olin radan toisella puolella kotitaloni Untolan
pihalla ja sireenin jälkeen ympärille vilkaistessaan näki liekkien
lyövän ulos radan toisella puolella olevasta kenkätehtaasta. Äkkiä
kamera mukaan ja lähemmäksi katsomaan - lapsista (13v) ei ollut apua
sammutustöihin, piti pysytellä vähän kauempana.
Alla G-St-kuvan oikeassa reunassa näkyy Ratatieltä ajo entisen
Kenkätehdas Kauriin pihaan.
Nykyisin siinä on Keski-Uudenmaan Klubitalot Oy:n toimipaikka.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Vasemmalla
pihalla näkyy jotain laatikoita / tavaroita, joita on ehditty kantaa
ulos. Palon alku oli ollut muistaakseni eräällä tavalla kuin
räjähdyksen omainen reaktio, kun kenkätehdastilassa on paljon herkästi
syttyvää pölyä ja jostain kohdasta alkava palo leviää
vastustamattomalla voimalla.
Tässä kuvassa palo alkaa jo oikeassa päädyssä vähentyä... ja se näkyy
alla olevissa kuvissa paremmin...
Pääosa
palosta on saatu jo sammumaan. Kuvassa näkyy, että tuli oli levinnyt
koko yläkertaan. Liekit ovat lyöneet ulos myös vasemman puoleisimmasta
pitkän seinän ja päätyikkunasta. Joista edellisessä kuvassa ei vielä
näkynyt liekkejä.
Katto on romahtanut tai purettu sammutustöiden vuoksi. Sähköt olivat
poissa - yleensä pyritään heti katkaisemaan, kun tulipalo on alkanut.
Alakerran ikkunasta näkyy valo ulkopuolisesta lähteestä
työmaavalaisimesta tms.
Koska alakerta säilyi varsinaiselta palolta, niin tehdasrakennus
korjattiin uudelleen käyttökelpoiseksi ja on vieläkin
Keski-Uudenmaan Klubitalot Oy:n käytössä, niinkuin ylempänä oleva
G-St-kuva näyttää.
* * *
Jatketaan Ratatietä kohti keskustaa.
Kuva 188 - v 1950 ISOKOKOINEN KUVA
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Ensin kulku kiinteistölle oli Ratatieltä = nuoli alhaalta. Sitten
myöhemmin se suljettiin ja ajotie tuli Torpantieltä ja kiinteistöt ovat
Torpantie 48.
G-St-kuvassa vasemmalla on Ratatien näkymä: Tämän linkin Google on
kuvannut 2009, jolloin käyntiä/ porttia kiinteistölle ei ollut, koska
siinä oli vain hiukan kuvan keskellä häämättövä vanha talo. Kun tontti
oli rakennettu täyteen rivitaloja, niin ruskean aidan paikalla on
vaalean vihreä aita ja kävelyportti tontille.
Oikealla puolella on G-St-kuvan Torpantien 48 linkki vuodelta 2009. Sen
tähden kuvassa näkyy vain vanha 'Pohjolan Pirhosen' rakennus kuvan
keskellä. Rakennus on olemassa edelleen, vaikka sen ympärille on
rakennettu rivitaloja. Kiinteistöyhtiön nimi "Harjuvaaran piha", johtuu
siitä, että tontti / kiinteistö oli veljenpoikani omistuksessa.
Kuva 189 - v 1950 ISOKOKOINEN KUVA
Useasta kuvasta yhdistetty Pohjolan-Pirhosen kahtapuolta oleva maisema.
Kuvan oikean reunan seuraava tontti olisi Kenkätehdas Kauris.
Kuvan vasemmassa reunassa Ratatiestä lähtee oikealle Sahankaari.
Pysähdymme kuitenkin
kuvan vasemman
reunan kohdalle ja katselemme hetken aikaa juniin liittyviä asioita
kuvan vasemman reunan ja aseman välisellä alueella. G-St-kuvaa ei voi
katsoa radan tältä puolelta, koska Googlen auto on voinut ajaa vain
Ratatietä. ks alh.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa... (Odota hetki kuvan
latautumista. Jos
G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän
sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
Höyryveturi Tv2 626,
'Wilson' , veturit
törmänneet Aseman eteläpuolen ratapihalla. Vasemman puoleinen on
vahingoittunut pahemmin, kun kuljettajan koppikin on painunut eteenpäin
ja sivussa oleva putki ym. on vääntynyt.
Veturin oikealta
puolelta edestä näkyvä
talo on Merisen talo. Siitä alkaa Sahankaari ja sen takaa näkyy Sahan
purutorni ja höylähuone. Kuvan oikean reunan kohdalla alkaa Veijo ja
Ester Kokkosen tontti.
Veljeni Heikki 4v oli
mennyt radalle ja
iso veturi oli pysähtynyt, ettei mitään tapahtuisi ja äiti haki pojan
kodin viereisiltä raiteilta kotiin.
Totesin tästä kuvasta veljelleni, että "hänellä oli jo pienenä isot
leikkikalut". Rautatiekuvien sivustolla todettiin tämän kuvan
yhteydessä, että "Kukaan muu poika ei ole pystynyt valloittamaan ihka
ensimmäistä Ukko-Pekkaa vuodelta 1937, ja näin nuorena!" https://vaunut.org/kuva/109156?u=3853
Minä kuljin tuon Riihimäki -
Helsinki radan yli 1 ja 2 luokan Kinnarin kouluun joka aamu ja takaisin
koulun jälkeen. Harjulan kouluun ei mahtunut, vaikka oli iltavuorokin
ja minut siirrettiin radan toisella puolella olevaan Kinnarin kouluun,
koska matka oli 'lyhyt' siitä radan ylitse.
TÄHÄN PÄÄTTYVÄT 2-OSAN KUVAT.
Joitain yksittäisiä kuvia saatan lisätä, mutta laitan niistä sitten
sivun alkuun maininnan,
Seuraava
sivusto = 3. JAKSO: "Sahan
sivusto" avautuu jonkin ajan
kuluttua - kunhan kuvat on saatu työstettyä, niitä on tulossa arviolta
n. 100 kpl vähintään ja niiden työstäminen ja sivuston tekeminen
merkitsee n. 100 - 200 tuntia riippuen kuvien laadusta.
* * *
Odotellessa voi tutustua paikkakunnan historiaan mm:
Järvenpäässä koulunsa käyneen ja koko ikänsä asuneen Tyyne Aron muistelmat. Tyyne oli
Järvenpään
Yhteiskoulun ensimmäisten ylioppilaiden joukossa.
Kuva 128 - 17.2.1945
