ILOINEN TUHLARI | |
Tahtoisin olla tuhlari, Herra. | |
Tuhlata aikaani ja
voimiani, antaa, antaa eikä pidätellä, kylvää, eikä vain niittää. |
|
Herra, älä anna minun olla saituri, | |
joka hoivailee omaa
minäänsä, varoo jokaista ponnistusta, laskee jokaisen askeleen, säästää fyysisisiä voimavarojaan |
|
huomisen
vaatimuksiin, joita ei kenties tulekaan. |
|
Tee minusta iloinen tuhlari, Herra: | |
että riemuiten antaisin
rakkauttani ja huolenpitoani, avaisin pienten varastojeni sulkuportit, vuodattaisin sitä vähää, mitä minulla on mittaamatta ja kitsastelematta, pohtimatta tuskallisesti tulevia, jättäen Sinulle huomisen huolen. |
|
Älä salli minun suojautua lasikaappiin, | |
peläten, että päivänvalo
saisi minut lakastumaan ja ajan koura kohtelisi ankarasti, kavahtaen pienintäkin ponnistusta ja säästäen itseäni - miksi? Näyttääkseni kauniilta kirstussani? |
|
Suo
minun antaa mitä annettavaa on, avoimin käsin, uhrata itseni Sinulle joka päivä palvelusta varten, olla onnellisena käytössä niin kauan kuin elämää kestää, elää iloisena tuhlarina Sinulle. |
|
Sillä lopussa, Herra, Sinä et kysy minulta, mitä olen säästänyt, vaan mitä olen antanut. |