SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA KOLMINAISUUDENPÄIVÄNÄ

sunnuntaina 22.5.2005 klo 10

teksti

Joh. 15: 1-10 Jeesus sanoo: "Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan."
Olemme kaikki näinä päivinä katselleet puita ja pensaita. Olemme tarkanneet milloin lehdet alkavat puhjeta hiirenkorvalle ja tulla täyteen lehteen, milloin kesä on tullut? Sen tähden tämän päivän evankeliumiteksti viinipuusta ja oksista on hyvin ajankohtainen ja helposti ymmärrettävä.

OPETUSLASTEN KATEKISMUS Tekstimme kohta on osa evankeliumin pisintä ikään kuin monologia Jeesuksen = yksinpuhelua. Tekstimme on verrattavissa opetuslasten katekismukseen. Se on perustavanlaatuista opetusta Jeesuksen ja opetuslapsen = seurakuntalaisen välisestä yhteydestä. Jeesus on ilmeisesti jakanut tämän opetuksensa ollessaan viimeisellä aterialla, jolloin hän halusi varmasti opettaa heille vielä tärkeimmät mielessään olleet asiat.

”MINÄ OLEN” - SANAT
Jeesuksen puhe alkaa juhlavalla itse ilmoituksella ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat…” Jeesus käytti muutamia tällaisia puhuttelevia ilmauksia: ”Minä olen Elämän leipä, minä olen maailman valo, minä olen lammasten paimen…” Ne eivät olleet vertauksia, vaan selkeää puhetta millainen hän on! ”Viinipuu” nimistä kasvia ei ole olemassa, sillä viiniköynnös on pensas eikä puu, mutta vanhalla viiniköynnöksellä on puumainen runko-osa. Sana ”viinitarhuri” pitäisi sananmukaisesti kääntää ”maanviljelijä”.

MILLAINEN VIINITARHURI TAIVAALLINEN ISÄMME ON?
Teksti kertoo vakavan kuvan rakastavasta viinitarhurista. Hän leikkaa pois jokaisen oksan, joka ei kanna hedelmää ja hän puhdistaa jokaisen hedelmää kantavan oksan. Onko siis viinitarhuri, Taivaallinen Isämme julma ja vaativa Jumala, joka vaatii meiltä hedelmää ja jos emme ole tuottavia ja tehokkaita, tarpeeksi tuloksellisia, niin meidät leikataan pois ja heitetään tuleen?

RUNGON PERUSSANOMA
Meidän tulee katsoa tätä tekstiä sen ytimestä = rungosta käsin. Jeesus on runko ja me olemme oksat. Oksa ei kannata runkoa, vaan runko kannattaa oksan. Oksassa ei ole elämää itsessään, vaan sen kaikki elämä tulee rungon kautta, rungon välityksellä. Tarvitaan vain se, että oksa on kiinni rungossa. Siis me olemme oksia. Me emme ole niitä hedelmän tuottajia, meillä ei olisi mitään kykyä kantaa hedelmää, ellemme ole kiinni rungossa. Mutta kun olemme kiinni rungossa, niin elämä virtaa ja me kannamme hedelmää, joka ei ole meidän omaa ansiotamme, vaan rungon, Jeesuksen vaikuttamaa. Tässä on evankeliumi, sillä evankeliumin ydin on armossa, rakkaudessa, joka tulee osaksemme ilman omaa ansiotamme, Jumalan rakkaus meille, jotka emme pysty kantamaan itseämme, niin kuin ei oksakaan kanna puuta, vaan puu oksaa. Tässä on evankeliumin lepo, tässä on rauha, tässä on ilo, tässä on virvoitus.

OKSAN OIKEUS RUNKOON JA RUNGON ANTAMAAN ELÄMÄÄN
Tässä puhtaus, puhdistaminen ei merkitse ensisijaisesti uskonnon harjoittamisen tai eettisenkään puhtauden vaatimusta, vaan opetuslapsen oikeutta kuulua Jeesukselle. Me olemme Jeesuksen omia, niin kuin oksa kuuluu runkoon, niin meidän paikkamme on Jeesuksen yhteydessä. Kukaan ei voi ottaa meiltä pois tätä oikeutta, eivät toisenlaisen hengellisen näkemyksen omaavat ihmiset, ei kukaan, sillä eihän oksa voi leikata toista oksaa pois rungosta. Jeesus vakuutti sanoessaan: Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Joh 10:27-29. Oksalla on oikeus runkoon. Olkoonpa oksa sitten miten mutkainen, muhkurainen, riippuva tai vääntynyt tai omaperäinen tai merkillinen tahansa, niin se on rungossa kiinni ja rungon elämä virtaa siinä ja oksa kantaa hedelmää rungon ansiosta.

ÄLÄ TUIJOTA ITSEESI
Meidän ei siis tarvitse tuijottaa itseemme, ihmetellä oksana olemistamme, sitä, millaisia olemme. Olkaamme rauhassa sitä mitä olemme, iloitkaamme rungosta ja rungon elämästä. Tämän päivän alttarilta kuulemassamme Psalmitekstissä liturgi lauloi: ”Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän turvakalliomme. Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi! Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen. Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee. Ps. 95: 1-2, 6-7 Ainoa, mistä meidän tulee kantaa huolemme, on, että pysymme rungon yhteydessä.

PYSYMINEN
Pysymisessä on kysymys elämästä, olemisesta, - ei ensisijaisesti opeista ja teorioista – vaan siitä, että pysymme Jeesuksen yhteydessä, pysymme seurakunnan yhteydessä, Jumalan sanan yhteydessä, ehtoollisen -, rukouksen - ja Jumalan sanan yhteydessä, mutta myös siinä salaisessa, hiljaisessa yhteydessä, josta kukaan muu ei tiedä mitään, mistä Jeesus sanoi: ”Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Matt 7:6

YDIN ON RAKKAUS
Mikä on tämä rungon ja oksan välisen yhteyden ydin? Se on rakkaus! Runko on oksaa varten ja oksa kuuluu runkoon. Kumpikaan ei ole itsetarkoitus – ainakaan oksa – vaan ne ovat toisiansa varten, jotta ne yhdessä kantavat hedelmää. Vievät elämää eteenpäin, tuottavat jotain uutta, johon on kätketty elämän ydin ja elämän tulevaisuudenlupaus. Rakkaus on kuulumista johonkin. Se on kuulumista seurakuntaan, se on kuulumista persoonallisesti Jeesukselle. Myös meidän ihmisten välinen rakkaus, se on kuulumista toisillemme. Puolisot kuuluvat toisilleen, lähimmäiset kuuluvat toisilleen, seurakunnan jäsenet kuuluvat toisilleen. Rakkaus on yhteydessä olemista toiseen ja kuulumista toiselle. Johanneksen mukaan kristillinen rakkaus ei ole syvimmiltään jalostunutta itserakkautta, vaan Jumalan rakkauden heijastumista meidän elämässämme, koska meissä virtaa rungon elämä ja se rakkaus koskettaa ja kantaa ihmisten elämää. Meillä on Jeesuksen esimerkki. rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä… Olen joskus sanonut vihkiparille, että tärkeintä heidän liitossaan ja elämässään ei ole se, mitä kaikkea he onnistuvat hankkimaan, miten hienon kodin tai kesämökin tai elämänuran, vaan tärkeintä on, että he pysyvät yhdessä.

YHTEYS SYNTYY PUHUMISESTA JA KUULEMISESTA
Onnellisen avioliiton määritelmä on ”pitkä keskustelu, jossa aina loppuu aika kesken”. Entä mitä on sitten rukousyhteys Taivaalliseen Isäämme, jota emme voi nähdä? Se on rukousta. Rukous muuttaa meitä, rukouksessa jaamme elämämme Jeesuksen kanssa. Hän ottaa kuormamme ja kulkee kanssamme, kantaa meitä. Silloin ymmärrämme, että ensi sijaista ei ole se, mitä saamme rukouksessa ja toteutuvatko pyyntörukouksemme, vaan se, että rukoilemme. Rukouksen kuuleminen on syvää kohtalonyhteyttä, jakamista.

YMMÄRRYSTÄMME SYVEMPI RAUHA
Jumalan armo ja rakkaus antavat meille kaiken, mitä tarvitsemme. Ei siis ole ihme, että kun ihmiset olivat lähteneet pois Jeesuksen luota, niin Jeesus kysyi opetuslapsiltaan haluavatko hekin lähteä pois. Silloin Pietari sanoi hänelle: ”Herra kenen tykö me menisimme, sinulla on iankaikkisen elämän sanat.” Jeesus lupasi: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Joh 14:27 Paavali sanoi: ” …Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Fil 4:7 Tämä rauha ei ole ensisijaisesti tunnetta. Sen perusta on tietoisuus siitä, että runko kannattaa oksan, joka ei pysty itse kantamaan itseään eikä yksin tuottamaan hedelmää. Se perustuu tietoisuuteen Jumalan rakkaudesta ja armosta. Se saattaa saada aikaan myös rauhan tunteen, mutta se perustuu tietoisuuteen armosta ja Jumalan rakkaudesta.

Tämän päivän Vanhan Testamentin tekstissä sanotaan koskettavasti: ”Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan. Pohjoisesta tulee kultainen hohde, pelottava loiste ympäröi Jumalaa. Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa. Hän on voimallinen, hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus. Koskaan hän ei tuomitse väärin. Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä. Mutta Jumala ei katso niihin, jotka itse pitävät itseään viisaana.” Job 37: 21-24

Jaakko Harjuvaara

paluu Orvokin ja Jaakon kotisivulle

paluu saarnasivulle

Viimeisin päivitys 29.5.2005