SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA

laskiaissunnuntaina 26.2.2006 klo 10

3. vuosikerran evankeliumi Mark 10:32-45

"Kun he sitten nousivat Jerusalemiin vievää tietä, Jeesus kulki muiden edellä. Opetuslapset olivat ymmällä, ja heidän perässään kulkevat ihmiset alkoivat pelätä. Silloin Jeesus kutsui taas luokseen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva: "Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista."
Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Opettaja, meillä olisi sinulle pyyntö. Suostuthan siihen." "Mitä te haluatte minun tekevän?" kysyi Jeesus. He vastasivat: "Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella." Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?" "Voimme", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te vielä juottekin, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan myös teidät. Mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille ne on tarkoitettu."
Kun muut kymmenen kuulivat tästä, he suuttuivat Jaakobille ja Johannekselle. Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: "Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta."
PAASTONAIKA

Pääsiäistä edeltäväksi valmistusajaksi vakiintui varhain 40 arkipäivää käsittävä paastonaika. Sunnuntaipäiviä ei siis laskettu paastopäiviksi. Paastonajan pituuden esikuvana on Uudessa testamentissa Jeesuksen paasto autiomaassa ennen julkisen toimintansa aloittamista. Vanhassa testamentissa esikuvia ovat esimerkiksi Mooseksen paasto vuorella (2.Moos 24:18), profeetta Elian paasto ja Niniven kaupungin saama katumusaika (Joona 3:3). Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta

Koska kristikunnan alkuaikoina seurakunnan uudet jäsenet kastettiin mieluimmin pääsiäisenä, paastonajasta tuli myös kasteelle valmistautumisen viimeinen vaihe.

Monin paikoin valmistaudutaan paastonaikaan siten, että järjestetään riehakkaita karnevaaleja ennen paastonajan alkamista. Sana karnevaali tulee latinan kielen sanoista carnis = liha ja vale = ilman, eli ilman lihaa, jolloin lihansyönti päättyy paastonajaksi.

Keskiviikkoa kutsutaan tuhkakeskiviikoksi, jolloin järjestetään tuhkamessu, Järvenpään kirkossakin klo 19.

Jeesus puhui jo kolmannen kerran kärsimyksestään ja kuolemastaan. Hän oli puhunut  jo 2 kertaa aikaisemmin, mutta opetuslapset eivät ymmärtäneet vieläkään. Heille ei niin sanotusti ”mennyt jakeluun”, mitä Jeesus tarkoitti.

JUMALA-KUVA JA HÄMMENNYS
1.    Jeesuksen puhe kärsimyksestä ja kuolemasta hämmensi opetuslapsia. Miksi se hämmensi heitä? Koska heidän suhteensa Jeesukseen syveni, koska heidän käsityksensä Jeesuksesta muuttui, heidän Jumala-kuvansa muuttui. Mutta miksi Jumala-kuvan muuttuminen hämmentää meitä? Koska me turvaudumme Jumalaan, uskomme häneen, luotamme häneen, me pelkäämme menettävämme jotain, kun tapahtuu muutoksia. Meidän ei tarvitse pelätä, sillä syvenevä Jumala-kuva antaa yhä turvallisemman, lohdullisemman ja levollisemman uskonsuhteen.

2.    Mikä hämmentää sinun yhteyttäsi Jumalaan? Onko se elämän kohtalo, sairaus, vastoinkäymiset, omat vaikeudet tms.? Mietihän hetki, millaiset asiat ovat hämmentäneet sinun Jumala-kuvaasi tai ihmetyttäneet sinua? 

3.    Hämmentyminen on luonnollista uskossa ja elämässä. Ei tarvitse pelästyä sitä. Joku ajattelee uskosta, että kun uskoo, niin mikään ei enää heilauta, mikään ei epäilytä, mitään ongelmia ei ole. Mutta mitä usko sitten merkitsee, millaisen tuen ja turvan se sitten antaa, jos se kerran ei siirrä meitä vielä taivaaseen, vapauteen taisteluista, koettelemuksista, vaikeista elämän kohtaloista? Usko antaa kohteen = kiintopisteen, jonka varassa ponnistella. Se antaa kiintopisteen, jonka varassa voi levätä elämän kohtaloiden ja taistelujen keskellä. Usko antaa toivon, sillä ilman uskoa ja Jumalaa niissä samoissa elämänkohtaloissa ei olisi mitään, mihin tarttua, minkä avulla käydä läpi niitä taisteluitaan ja setviä elämänsä asioita. Opetuslapset, jotka olivat kulkeneet Jeesuksen kanssa jo parin vuoden ajan – hekin hämmentyivät. Hekin olivat niin täysin inhimillisiä, heikkoja ja hetken lapsia, hetken innostujia ja sitten taas epäileviä, keskenään kinastelevia, kadehtivia ja toisiaan syytteleviä.

KYSYMYKSET JA DIALOGI

Kysyminen on aina luonnollista. Rehellinen kysyminen on tärkeätä. Jaakob ja Johannes, kaksi opetuslasta kysyivät suoraan hyvinkin itsekeskeisen ja tärkeilevän kysymyksen korkeista hallitsijan vieressä istujan istumapaikoista, mutta mikä oli seuraus tästä kysymisestä? Kysymykset saivat toiset suuttumaan, mutta siitä taas seurasi, että Jeesus saattoi opettaa heitä kaikkia. Rehellinen ja avoin kysymys, epämiellyttäväkin kysymys ja keskustelu – dialogi – veivät eteenpäin evankeliumin asiaa ja lähemmäksi Jumalaa. Se johti todellisempaan ja oikeampaan Jumala-kuvaan ja käsitykseen Jumalasta. Tällä kertaa se oli Jeesuksen opetus palvelevasta rakkaudesta. 

PAASTO, PALVELEMINEN JA IHMISARVO
Palveleminen on nöyrtymistä toisen palvelijaksi, toisen huomioon ottavaksi, toista rakastavaksi, toista auttavaksi. Se asettaa toisen edun itsensä edelle tai siis ei ota itselleen parempia etuja kuin toisella on.
Otan pari esimerkkiä siitä, mitä paasto ja palveleminen voisi olla tänä aikana.

1. Hannu Manninen menestyi Torinon kisojen ensimmäisessä yhdistetyn osuudessa huonosti. Syyksi paljastui, että joukkue oli majoitettu liian korkealle vuoristoon. Ohut ilmanala vaikutti heikentävästi suoritukseen. Samalla kävi ilmi, että Hannulle yksinään oli tarjottu alempana olevaa majapaikkaa. Hannu Manninen oli kieltäytynyt siirtymästä yksinään alempaan vuoriston majapaikkaan ja jättämään muuta joukkuetta. Hän oli sanonut, että jokainen joukkueen jäsen on yhtä tärkeä. Hän ei voi siirtyä yksinään parempaan majoituspaikkaan. – Myöhemmin koko joukkue siirtyi vuoristossa alemmas majoitukseen.

2. Kristittyjen suhtautuminen islamilaiseen maailmaan. Metropoliitta Ambrosius: "Kristilliset arvot saattaa aikanamme monille kuulostaa negatiiviselta ja moralisoivalta. "Kristillisten" ja "ei‑kristillisten" arvojen erilaisuutta korostetaan mielestäni aivan liikaa. Kirkolla ei ole monopolia arvoihin. Kirkolla ja maallisella Euroopalla, samoin kuin Eurooppaa ympäröivillä islamilaisillakin kansoilla, on itse asiassa laaja yhteinen arvopohja. Tätä on mielestäni syytä korostaa jatkossa yhä enemmän. Näin ollen en arvoista puhuessani pyri sanelemaan "oikeita" kristillisiä totuuksia, vaan tarjoamaan keskustelun virikkeitä yhteisessä etsinnässämme kohti yhteistä Eurooppaa ja parempaa globaalia maailmaa.” Näin kirjoitti siis metropoliitta Ambrosius eräässä esitelmässään. Mielestäni hän sanoi syvän totuuden ja analyysin tämän hetken maailmasta ja sen tilanteesta. Islamilainen maailma on aivan äärimmillään ja kireänä sen vuoksi, että Yhdysvaltojen tapa kohdella islaminuskoisia kieltäen heiltä heidän ihmisarvonsa, on röyhkeä ja loukkaava. On erilaisia arvoja, on etsittävä yhteistä arvopohjaa, mutta sitä ei löydy, jos ei tunnusteta toisen ihmisarvoa! Quantanamon vankilasta ei anneta edes vankien nimilistoja. Niitä koetetaan oikeustoimin nyt saada. Vankien ihmisarvo on loukattuna, sillä hehän eivät ole ihmisiä, koska heillä ei ole edes nimiä.

Ihmisarvo viedään aina silloin toiselta, kun hänet hyljätään ja häntä ei kuunnella eikä kuulla. Kun islamilaisten maiden lähettiläät anoivat Tanskan
pääministeriltä audienssia keskustellakseen hänen kanssaan näistä loukkaavista piirroksista, pääministeri torjui heidät, kieltäytyi ottamasta
vastaan ja hylkäsi heidän ihmisarvonsa tällä tavalla. Hän otti kantaa vasta, kun raha ja talouselämä olivat uhattuna.
Sama ehto ihmisarvon loukkaamattomuudesta koskee myös islamilaista maailmaa. Jos juutalaisvaltiolle ja juutalaisille ei anneta ihmisarvoa, olemassa olon arvoa, ei voi syntyä rauhaa eikä yhteistyötä. Jos perussäännöksiin kuuluu toteamus, ettei juutalaisilla ole elämän eikä valtion oikeutta, niin ei synny sopusointua eikä rauhaa.
Rauha ei synny aseilla maailmassa, vaan ihmisarvon tunnustamisella ja toinen toisensa palvelemisella, niin että ihmisillä olisi ihmisarvoinen elämä ja tulevaisuus, jonka Jumala on tarkoittanut jokaiselle ihmiselle.

PARANTAVA VIESTI
Jotkut ihmismielen tutkijat ovat sanoneet, että jos ihmisille sanotaan hänen ihmisarvoaan loukkaava viesti, niin ihmisen pitäisi kuulla 40 kertaa ihmisarvoaan rakentava ja rohkaiseva viesti, jotta tämän loukkaavan viestin merkitys olisi poistunut.

Tätä voisi vaikkapa keskenään pahassa riidassa olevat lähimmäiset, jotka ovat epätoivoisia yhteytensä jatkumisesta, kokeilla niin, että laskisivat, että ovat kumpikin sanoneet 40 kertaa jotain toista rohkaisevaa ja tukevaa asiaa ja sen jälkeen sitten miettivät, millaiset heidän välinsä ovat.

Voimme myös laajentaa tämän Jumalan ja ihmisen välille. Jos olet pettynyt Jumalaan, jos Jumala-kuvasi on ankara, vihainen ja tuomitseva, niin käy 40 kertaa ehtoollisella. Siinä meidät kohtaa ei vain sana, vaan Kristuksen ruumis ja veri, jotka hän on antanut ja vuodattanut meidän syntiemme sovitukseksi. Pysähdy sitten sen 40 kerran jälkeen miettimään, millainen Jumala sinulla on.

Jaakko Harjuvaara

Orvokin ja Jaakon kotisivulle
Saarnasivulle

* * * * * *



Viimeisin päivitys 5.3.2006