Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja työura	Sota lapset	Puheet, kirjat haastattelut	SUKU kuvia/sanoja	Taivaan kotiin	LAPSET	Luonto ilmasto	Järvenpää historiaa	Harrastukset reseptit	Puheita	Koulut ja työura

 

Põltsamaan uusi kirkkoherra, pastori Markus Haamer (38 v) siunattiin kirkkoherran virkaan su 23.4.2006 klo 11 jumalanpalveluksessa Põltsamaan Nigulisten kirkossa. Siunaamisen toimitti arkkipiispa Andres Põder avustajinaan Viljandin lääninrovasti Rein Schihalejev ja khra Jaakko Harjuvaara.


 Virkaan siunaamisen jälkeen Haamerin perhe esiintyi: isä Markus lauloi, äiti Margit musiikinopettaja säesti, lapset: Eliisabet 13 v lauloi ja pojat soittivat Miikael 10 v käyrätorvea ja Mattias 8 v trumpettia.  Jumalanpalveluksessa saarnasi Markus Haamerin isä Eenok Haamer (70 v), joka toimii vielä Mustveen seurakunnan pappina Tartossa ja huolehtii 2 kertaa kuukaudessa kahden muun seurakunnan jumalanpalveluksista, koska Viron kirkolla ei ole riittävästi pappeja eivätkä pienimmät seurakunnat pysty maksamaan lainkaan palkkaa.

Juhlassa olivat mukana Järvenpään ystävyysseurakunnasta vapaaehtoisen avustustyönohjaaja Riitta Sillankorva ja Anneli Packalén, joka oli rovastikuntien valmistelutyöryhmän mukana Viljandissa. Kangasalan seurakunnasta olivat taloudellisen jaoston pj. Tapio Perttula, kirkkokuoron puheenjohtaja Kari Kerttula ja kirkkovaltuutettu ja neuvoston jäsen Kaarina Lannetta ja kirkkokuorosta Satu Kerttula.



HAAMERIN PAPPISSUVUN VAIHEITA
Markus Haamer toimi papiksi valmistuttuaan Jõgevan seurakunnan ensimmäisenä pappina. Sen jälkeen hän on ollut 9 vuotta Tarvastun seurakunnan kirkkoherrana. Tarvastussa ovat olleet myös hänen isänsä Eenok ja isoisänsä Harri Haamer. Harri Haamer on kääntänyt mm. suomen kielestä virret 341 ”Kiitos sulle Jumalani…” ja 276 ”Jeesuksesta laulan…” eestinkieliseen virsikirjaan 392 ja 276.
Haamerin suku on käynyt läpi kommunistivallan vaikeat ajat. Isoisä Harri joutui Siperiaan, mutta pääsi 8 vuoden jälkeen sieltä takaisin. Hän on kirjoittanut tästä ajasta kirjan ja se on julkaistu myös suomeksi ”Ei sija toivottomuudelle”. Isä Eenok oli nk. metsäveljenä, 14 - 21 vuotiaana yhdessä äitinsä kanssa 1950-luvulla piilossa metsissä, jotta heitä ei olisi viety Siperiaan. Eenok kertoi, että näiden vuosien aikana hänelle kirkastui myös Jumalan merkitys. He kuuntelivat metsässä keskiaalloilta Suomen radiota ja tällä tavalla hän oppi Suomen kieltä. Eenokilla on kolme poikaa ja tytär, joista myös Markuksen veljet Siimon ja Naatan ovat pappeja. Tytär Maaria on muusikko.


TYÖTÄ TARVASTUN JA PÕLTSAMAAN SEURAKUNNISSA
Markus Haamerin työ Tarvastun seurakunnassa merkitsi ainoan työntekijän osaa. Heidän perheensä asui vanhassa itsenäisyyden aikaisessa 350 neliön suuruisessa pappilassa. lämmitysaikana häneltä kului suuri osa päivästä polttopuiden tekoon ja pappilan lämmittämiseen, jotta perhe voi asua talvisaikaan. Seurakunnalla oli myös kaunis kirkko, jossa olivat vanhat ja täysin uusittavat urut. Vuosien aikana vähitellen urut on saatu korjattua käyttökelpoisiksi. Vanhaa pappilaa maalattiin ja korjattiin yhdessä ystävyysseurakunta Halikon talkoolaisten kanssa. Papin työ Tarvastun kaltaisessa yhden papin pienessä seurakunnassa on haastavaa. Kaikki työ tapahtuu vain hänen toimestaan, koska ketään muita työntekijöitä ei ole. Pappi puolisonsa kanssa järjestää kotonaan seurakunnan kaikki ne tilaisuudet, joita ei pidetä kirkossa, järjestää tilat pappilasta, siivoaa, tarjoilee ja huolehtii ohjelmasta.

Tarvastussa oli v.2004: kasteita 9, konfirmoituja 5, avioliittoon vihittyjä 0, hautauksia 19, yksityisiä ehtoollisia 3, yhteisiä tilaisuuksia 1, ja kotikäyntejä 18, kirkkovaltuuston kokouksia 2, kirkkoneuvoston kokouksia 2, kokonaisjäsenmäärä/kastetut 191, v.2004 kirkollismaksun maksaneita 191, ehtoollisella käyneitä (äänioikeutettuja) 165.
 Markus Haamer arveli, että vaikka hän siirtyy suuremman seurakunnan papiksi Põltsamaalle, niin hänen työnsä ei ole yhtä raskasta kuin Tarvastussa, koska Põltsamaan seurakunnalla on myös muita työntekijöitä, joiden kanssa voi jakaa työtehtäviä, vaikka yksin tekeekin papintyöt.
Põltsamaalla oli v.2004: kasteita 46, konfirmoituja 33, avioliittoon vihittyjä 12, hautauksia 121, yksityisiä ehtoollisia 20, yhteisiä tilaisuuksia 3, kotikäyntejä 240, kirkkovaltuuston kokouksia1, kirkkoneuvoston kokouksia 9, kokonaisjäsenmäärä/kastetut 6500, v.2004 kirkollismaksun makseneita 1552, ehtoollisella käyneitä (äänioikeutettuja) 1300.

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN YSTÄVYYSYHTEYDET JÕGEVAAN
Jõgevan kunta on Järvenpään kaupungin ystävyyskunta Virossa. Juhlapäivän lounaalla tavattiin myös kaupungin ystävyyskaupungin Jõgevan maaherra Aivar Kokk puolisoineen. Maaherra on tulossa seuraavan kerran Järvenpäähän la 13.5.2006 Järvenpää-päivään. Hän oli ollut Järvenpään kirkossa mm. kaupungin 50-v juhlien yhteydessä juhlajumalanpalveluksessa. Lisäksi hän kertoi keskustelevansa usein kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen kanssa puhelimitse. Jõgevan maakunnan, johon Põltsamaakin kuuluu, väki vähenee vuosittain n. 300 hengellä asukkaiden siirtyessä Tallinnan läheisyyteen ja ulkomaillekin. Järvenpään kaupunki on toimittanut monenlaista apua Jõgevaan. Maaherra Kokk toivotti kaikki suomalaiset eläkeläiset tervetulleiksi asumaan Viroon, jossa heillä olisi hyvä olla ja suomalaiseen tasoon verrattuna edullisempaa.

VIROLAISTEN ELÄMÄNTILANNETTA
Sama väestömuutosilmiö tuli esiin Põltsamaan seurakunnassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Ain Rootsin ja Markus Haamerin puheenvuoroissa. Nuorta väkeä siirtyy muualle. Kun keskusteltiin vapaaehtoistyöstä, niin virolaisten ystävien taholta todettiin, että Virossa on hyvin pieni hyvinvoiva väestöryhmä, hyvin pieni keskituloisten ryhmä ja sitten laaja vähävarainen ryhmä väestöstä niin työikäisiä, perheellisiä kuin eläkeläisiäkin. Palkkataso on alhainen, jolloin työssäkäyvät virolaiset tekevät monesti useampaa työtä, jotta saisivat tarvittavan toimeentulon. Eläkkeet ovat erittäin pieniä, keskimäärin 550 kroonia/kk eli n. 36 euroa. Hyvin monet eläkeläiset käyvät työssä voidakseen hankkia riittävän toimeentulon asuntoa, lämmitystä, ruokaa ja vaatteita varten. Energia on kallista ja puuta yritetään hyödyntää lämmityksessä, mutta puut täytyy silloin itse hankkia ja tehdä polttopuiksi, mikä taas vie osansa tavallisesta päivästä lämmityskaudella. Kaikista edellä mainituista syistä johtuen ihmisillä ei ole mahdollisuutta samalla tavalla osallistua seurakunnan työhön vapaaehtoisina eikä taloudellisesti kantaa vastuuta seurakunnan toiminnasta. Kirkollismaksu, jonka ihmiset käyvät maksamassa vuosittain, on 100-150 kroonia eli n.  5,5 -10 euroa. Keskipalkka on Virossa 8800 kroonia.

 
YSTÄVYYSSUHTEIDEN ARKIPÄIVÄÄ
Lounaan jälkeen keskusteltiin ystävyysseurakuntien ja Põltsamaan välisestä yhteydenpidosta. Kangasalan seurakunta maksaa vuosittain n. 3 300 € palkkaustukea seurakunnalle sekä avustaa isommissa kirkon korjaukseen ym. liittyvissä projekteissa, joissa Järvenpään seurakunta on samoin avustanut kirkon katon, lattian, lämmityksen ym. korjauksissa. Põltsamaan seurakunnalla on kirpputori, jonne viedään Järvenpään seurakunnan kirpputorilta tavaraa säännöllisesti ja joinain vuosina kirpputorin kautta tulee 30 % Põltsamaan seurakunnan tuloista. Siellä seurakunta  jakaa tavaraa myös avustuksina yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Ystävyysseurakuntien talkoot virolaisessa seurakunnassa ovat hyödyllisiä sekä käytännön tehtävien toteuttamiseksi että seurakuntalaisten keskinäisen tutustumisen vuoksi. Järvenpään aikuistyön vapaaehtoiset ovat käyneet useita kertoja  pitämässä raamattupiirityön kursseja. Põltsamaan seurakunnalla on n. 10 työntekijää, sillä seurakunta on 5. suurin Viron kirkossa ja siellä pappi on pelkästään seurakunnan palveluksessa. Vuorottain tapahtuvat vierailut tutustuttavat seurakuntalaisia ja avaavat henkilökohtaisia yhteyksiä.


ROVASTIKUNTATASON YHTEISTYÖN MERKITYS
 Tuusulan ja Nurmijärven rovastikunnilla on yhteinen rovastikuntarahasto, johon seurakunnat maksavat vuosittain 20 snt jäsen. Puolet menee Viljandin rovastikunnan palkkausrahastoon ja toinen puoli Pietarin Pyhän Mikaelin seurakunnan tukemiseen. Viljandin rovastikunta maksaa palkkaustukea seurakunnille, niin kuin edellä on kerrottu. Edellä mainittu Tarvastun seurakunta ei pystynyt maksamaan muuta kuin matkakustannukset ja joitain käyttömenoja ja papin palkka 1500 kr tuli Viljandin rovastikunnan rahastosta, joka mahdollistaa Viljandin rovastikunnassa sen, että pienilläkin seurakunnilla on edes yhden päivän oma pappi hoitamassa jumalanpalveluksia ja toimituksia. Muun ajan papin on tehtävä muita työtä ansaitakseen perheen toimeentulon. Rovastikuntatason yhteistyöstä olivat Anneli Packalénin lisäksi neuvottelumatkalla Keravalta kirkkoherra Anja Hänninen ja Mäntsälästä rovasti Leena Repo.


KOKO EESTIN EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON TILASTOJA 1970-2004
Kastetut, konfirmoidut, vihityt ja haudatut
Koko kirkon tilastot rovastikunnittain
Jumalanpalvelusten määrät
Ehtoollisella kävijöiden määrät
Lisää asioita kirkon pappistilanteesta, taloudesta, yhteiskuntasuhteista, uskonnonopetuksesta ym. koko kirkon ja Viljandin rovastikunnan näkökulmasta.

kuvat: Satu Kerttula
teksti: Jaakko Harjuvaara