Jeesuksen ristinkuolema kesti n. 6 tuntia.

Jeesuksen ollessa ylipappi Kaifaan palatsissa yöllä, niin kukko oli laulanut aamuyön hämärässä ennen auringon nousua. Pietari muisti, mitä Jeesus oli sanonut: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut." Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun. (Matt 26:75)

Kello 6 aikaan päivä koitti ja oli juutalaisten päivänaikojen mukaan ensimmäinen hetki eli tunti. Matteus jatkoi: Varhain aamulla kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat ja sopivat keskenään Jeesuksen surmaamisesta.

Jeesus pantiin köysiin, vietiin pois ja luovutettiin Pilatukselle, maaherralle. (Matt 27:1-2)

Vuorokauden ensimmäisten tuntien aikana Jeesus vietiin Pilatukselle tuomittavaksi, luovutettiin sitten sotilaille ja he lähtivät Golgatalle. Me vietämme tätä jumalanpalvelusta juuri siihen vuorokauden aikaan, jolloin Jeesusta oltiin ristiinnaulitsemassa. Simon Kyreneläinen oli otettu tien viereltä kantamaan ristin poikkipuu teloituspaikalle, koska Jeesus ei enää pystynyt.
Kuolemaan tuomitun kuolemaan tuomitun käsivarret köytettiin ristin poikkipuun suuntaisiksi ja naulattiin kädet kiinni. Sen jälkeen tuomittu nostettiin pystyssä olevaan puuhun ja tuomion syystä kertova kirjoitus asetettiin yläpuolelle.

Jalat naulittiin tai sidottiin pystypuuhun. Jos sääriluut olivat ehjänä, tuomittu saattoi välillä tukeutua jalkoihinsa ja helpottaa keuhkoihin ja sydämeen kohdistuvaa painetta kohottautumalla hivenen ylöspäin.

Ristiinnaulitseminen oli vanhalla ajalla kaikkein julmin ja samalla häpeällisin kuolemanrangaistuksen muoto. Se oli alun perin persialainen keksintö, joka siirtyi Aleksanteri Suuren mukana foinikialaisilta ja karthagolaisilta kreikkalaisille ja roomalaisille, ja viimeksi mainitut käyttivät sitä yleisesti orjien, katurosvojen ja kapinallisten rangaistuskeinona, mutta Rooman kansalaisiin sitä ei ulotettu.

Risti crux-latinan kielessä merkitsi häpeä tai kidutuspaalua. Ristinkuolema kesti 12-24 tuntia tai jopa kauemminkin, tiedetään joidenkin eläneen jopa 6 päivän ajan. Roomalaiset käyttivät usein tätä rangaistusmuotoa. Maaherra Feeliks n. 40 vuotta myöhemmin Jerusalemin hävityksen aikana ristiinnaulitsi historian kirjojen mukaan n. 500 juutalaista päivässä, niin että puun rungot loppuivat.

Suomessa monissa kaupungeissa, ainakin: Kuopiossa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Lahdessa ja Helsingissä järjestetään passiodraamat tai ristin tien tapahtumat keskellä kaupunkia.

Järvenpäässä oli alkuviikolla ilmeisesti 15 kerran, jolloin lähes 2 000 henkeä kulki Jeesuksen elämän viimeisten vaiheiden pysähdyspaikkojen kautta.

Aika kulki hitaasti ja tuskaisesti eteenpäin. Tultiin puolen päivään aikaan, klo 12, joka oli juutalaisilla 6. tunti aamusta lukien. Evankeliumi kertoo, että keskipäivällä "aurinko pimeni" ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin eli klo 15 asti.

Täydenkuun aikaan ei voi olla astronomista = tähtitieteellistä auringonpimennystä, mutta kuuma aavikkotuuli eli sirokko voi puhaltaa niin kovana, että se nostaa hiekkamyrskyn ja pimentää auringonpaisteenkin tällä hiekkatomupilvellä. Sellaisen pilven keskellä lentää uskomaton määrä janoisia hietakärpäsiä, etsivät epätoivoisesti kosteutta ja tarttuvat joka paikkaan.

Jeesuksen kuoleman päivä oli pimeyden syvin päivä. Ei vain auringon pimentävä hiekkamyrskyn päivä, vaan syyllisyyden ja tuomion päivä, syntien rangaistuksen päivä. Musta liturginen väri korostaa sitä.

Tekstiilitaiteilija Riitta Latvala-Erkkilä suunnitteli Järvenpään kirkkotekstiileihin pitkänperjantain mustaan liturgiseen väriin soinnutettuna vain tiimalasin, jonka läpi hiekka valuu vääjäämättömästi loppumista kohden.

Jeesuksen koko aikaisempi elämä tähtäsi tähän suureen ja pitkään perjantaipäivään = syntien rangaistuksen kantamisen päivään, suuren sovituspäivään, johon juutalaisetkin pitivät toivonaan synneistä vapahtamisen päivänä.

Jeesus oli osoittanut rakkautta alusta lähtien. Hän oli parantanut ihmisten sairauksia ja antanut syntejä anteeksi. Jokaiselle synnin päästön julistaessaan Jeesus oli tiennyt, että se kaikki lasketaan hänen kannettavakseen ja koituu hänen tuomiokseen. Hän tulee kantamaan kirouksen ja tuomion ja rangaistuksen jokaisesta synnistä. Jokainen armahdus vie häneltä hengen ja on hänen oma kuolemantuomionsa.

Nyt se päivä oli koittanut.

MITEN GOLGATALLA OLEVAT MUUT IHMISET SUHTAUTUIVAT?

"Kansa seisoi katselemassa." Kreikan kielen sana theooroon = tarkkaa katselemista ja seuraamista.

Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta." Kreikan kielen sana eksemykteeridzon = ivailivat, tarkoitti sanan mukaisesti hallitusmiehet "nyrpistelivät nenäänsä" .

Siellä oli myös muutamia opetuslapsia. Jeesus antoi Johanneksen tehtäväksi pitää huolta hänen äidistään Mariasta.

Oli myös toinen tuomittu, joka puhui muistamisesta, kun hän pyysi Jeesukselta: »Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.» Pilkan ja tuskan keskeltä hän näki Jeesuksen sydämeen, Jumalan rakkauteen Jeesuksessa. Hän anoi armoa, Jeesus muista minua. Jeesus lupasi samassa hetkessä hänelle armon ja iankaikkisen elämän: »Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.»

Samaa sanaa "muistamisesta" Jeesuksen äiti Maria käytti kiitosvirressään aivan Luukkaan evankeliumin alussa, kun sai tietää synnyttävänsä Messiaan. Maria ylisti Jumalaa: "Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa." (Luuk 1:54)

Oli varmasti niitäkin, jotka katselivat hiljaa tajuten Jeesuksen rakkauden.

Heistä evankeliumi kertoo yhdestä, juutalaisille 'pakanasta', roomalaisesta: "…sadanpäällikkö näki, mitä tapahtui, hän antoi Jumalalle kunnian ja sanoi: "Tämä mies oli todella viaton." Tämä sotapäällikkö, joka uskonnollisista viitekehyksistä riippumaton, antoi oman todistuksensa Jeesuksesta. Siinä oli kaukana se piittaamattomuus toisen tuskasta ja hädästä, joka meidän ajallemme on nyt tyypillistä.

MITÄ RISTIINNAULITSEMINEN JA JEESUKSEN RISTI KERTOO MEILLE?

1. Meillä on rakastava Taivaallinen Isä, joka oli valmis antamaan oman Poikansakin kuolemaan rakkaudestaan meihin. Jeesus itsekin on valmis antamaan itsensä meidän edestämme. "Sen suurempaa rakkautta ei ole kuin että antaa henkensä toisen edestä!"
2. Pelastus tulee heti osaksemme. Ryövärille Jeesus julisti heti pelastuksen. Armo annetaan silmänräpäyksessä Jeesuksen omien sanojen kautta. Synnintunnustuksen jälkeisessä synninpäästössä jokaisessa jumalanpalveluksessa meille julistetaan Jeesuksen valtuuttamana täydellinen anteeksiantamus ja tulemme osalliseksi taivaasta, paratiisista. - Voi olla, että me miellämme, uskallamme uskoa sen vasta aikaa myöten, mutta se annetaan meille silmänräpäyksessä, heti. - Jeesus ei pihistele julistaessaan sen meille. Hän ei säästele armoaan, vaan tuhlaa sen meihin. - Virren kirjoittaja kehottaa siksi meitä: "Rohkaistu siis uskomahan anteeksanto syntien…"