Saarna Põltsamaan kirkossa lokakuussa 2001

Kirkon kattoremontin kiitosjumalanpalveluksessa

Meillä on tänään "Elonkorjuunjuhlan sunnuntai". Kun vuoden sato on nyt kerätty talteen, tulemme kaikki yhdessä kirkkoon kiittämään Jumalaa hänen armostaan ja hoidostaan tänäkin vuonna.

Kerätty sato on aina Jumalan lahja, Jumalan siunaus meille. Me voimme tehdä paljonkin työtä, mutta, jos Jumala ei siunaa meidän työtämme, niin me teemme sitä turhaan.

Minulla on kiinankielinen sanamerkki. Kiinan kieli muodostuu sanamerkeistä, joita täytyy osata vähintään 2000, jotta voisi jonkin verran ymmärtää kiinaa. Lehtimiehen pitää hallita 20 000 sanamerkkiä ja hyvään kiinankieleen kuuluu osata 42 000 sanamerkkiä.

Minulla on täällä saarnatuolissa messinkinen kiinalainen sanamerkki, jota he käyttävät teepannun alusena. Merkki tarkoittaa sanaa "siunaus". Tämä sanamerkki muodostuu kahdesta erillisestä sanasta. Ruudukon muotoinen alareuna kuvaa keväistä, hyvin kynnettyä, muokattua ja kylvettyä peltoa. Siis pelto, johon siemen kylvetään.

Tämä toinen ylhäältä tuleva osa tarkoittaa sadetta, jonka Taivaan Isä lähettää kostuttamaan muokatun ja kylvetyn pellon. Sateen tähden pelto lähtee kasvattamaan viljaa ja tuottamaan satoa.

Siis meidän työmme ei auta, ellei Jumala anna siunauksen sadettaan kostuttamaan maata ja kasvattamaan satoa.

Tämän tähden me olemme kokoontuneet "elonkorjuun juhlajumalanpalvelukseen". Jumala on siunannut kuluneen vuoden työn ja nyt on saatu sato kerättyä talteen. Haluamme kiittää Jumalaa, että hän on siunannut tänäkin vuonna ja antaa meille jokapäiväisen leivän.

Maapallon väestöstä vain 1/3 saa tarpeeksi ruokaa päivittäin, 1/3 elää aliravitsemuksessa ja 1/3 elää vaikean aliravitsemuksen tai nälkäkuoleman rajalla.

Monet perheenäidit Suomessa leipovat leipää tai pullaa itse kotona eivätkä aina osta sitä kaupasta. Kun he ovat tehneet taikinan astiaan ja laittavat taikinan nousemaan, he tekevät kädellään ristinmerkin taikinan päälle. Se on näkyvä rukous, kiitos Jumalalle leipäviljasta, joka on sekoitettu taikinaksi. Se on pyyntö: "Herraa siunaa tämä taikina, anna siitä tulla hyvä leipä kaikkien ravinnoksi. Näin me tunnustamme pienellä eleellä, että Jumala on jokapäiväisen leivän ja kaiken hyvän antaja.

Tänään Põltsamaan seurakunnalla, Kangasalan ja Järvenpään ystävyysseurakunnilla on yhteinen ilon ja kiitoksen päivä. Vanha kirkko on saanut uuden katon. On hyvä kokoontua tänne kirkkoon, koska katto pitää veden, lumen ja jään. Jesajan kirjassa sanottiinkin Israelin kansasta: "Ammoin raunioituneet asumuksesi sinä rakennat jälleen, pystytät rakennuksia muinaisille perustuksille, ja niin sinun nimesi on oleva: sortuneiden muurien korjaaja, maan asutuksen elvyttäjä." (Jes 58:12)

Kun Põltsamaan seurakunta on korjannut seurakuntatalon "sortuneet muurit" ja kirkon vuotavan katon, seurakunta on Põltsamaan " maan asutuksen elvyttäjä". Te põltsamaalaiset olette kokeneet ilon siitä, että Teidän elämänne "elpyy", että Jumala on siunannut Teitä, saatte elää jälleen hyvää aikaa ja Teidän on hyvä olla täällä.

Tämä sunnuntai on ystävyyden ja yhteyden kiitossunnuntai. Me olemme kaikki kiitollisia siitä yhteistyöstä, joka on rakentanut meidän seurakuntiamme. Yhteydet ovat syvät, ne ovat rakentaneet meidän seurakuntiamme sisältäpäin, vahvistaneet niitä, antaneet iloa ja uutta rohkeutta seurakunnan toimintaan. Rovasti Kuurme kiitti syntymäpäiviensä kiitoskirjeessä niistä yhteyksistä, mitkä ovat olleet vuosikymmenien varrella suomalaisten ja põltsamaalaisten välillä.

Kun suomalaiset olivat 2.maailmansodan aikana suuressa hädässä ja vaikeuksissa, niin Teidän eestiläisten rukoukset ja monen eestiläisen lähtö Suomeen sotimaan meidän puolestamme on ollut meitä auttamassa. Rakkaat ystävät, me suomalaiset olemme nyt vain maksaneet kiitollisuuden velkaamme Teille siitä, mitä Te olette tehneet meidän hyväksemme.

Päivän teksti on Jeesuksen vuorisaarnasta (Matt 6:19-23). 19. "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta.
21. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.

Jeesus sanoi selvästi vuorisaarnassaan, että me ihmiset olemme kokonaisvaltaisia. Me toimimme sen mukaisesti, mikä asia on meille tärkeä = aarre ja "Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi."

Jeesus muistuttaa meitä siitä, että vaikka hän antaakin meille hyviä lahjojaan, ruokaa, vaatteita, asunnon, seurakunnalle kirkon, toimitiloja ja muutakin hyvää, niin vielä tärkeämpää on, että meillä on aarre taivaassa. Me emme saa kiintyä vain Jumalan lahjoihin, vaan meidän tulee rakastaa Jumalaa, kaikkien hyvien lahjojen Antajaa.

Köyhinkin ihminen voi olla rikkain, kun hän on kristillisen seurakunnan jäsen ja näin elää yhteydessä Jeesukseen Kristukseen. Hän on taivaan valtakunnan perillinen. Me emme voi kuollessamme mitään viedä täältä mukanamme. Mutta Paavali sanoo: (Room 8: 17) "Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän." Suomalaisessa Katekismuksessa sanottiin: "Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia."

Raamatun sanan tutkimisen, rukouksen, pyhän kasteen ja ehtoollisen sakramenttien, jumalanpalveluksessa ja seurakunnan yhteydessä elämisen kautta me löydämme parhaiten uskon Jumalaan. Näin saamme omistaa tämän elämän kalleimman asian.