Yläkerran kylpyhuone oli v 1939 ollut 'uudenaikainen'. Lattian vedenkestävä 'asfalttisementti'-sekoitteinen pinnoite oli maalattu ja lattiaan oli rakennettu kaato yhteen nurkkaan lattiakaivoon kuvassa näkyvällä nurkkaa kohti laskeutuvalla toisesta päästään kaventuvien listojen avulla - nerokas toteutus.

Lattiakaivon päällä oli suuren Värtsilän valurauta-emaloidun kylpyammeen poistoventtiili. Kylpyamme oli erittäin painava viedä pois, purkaa lattiarakenteet ja siirtää kylpyhuoneeseen viereisestä WC-kopista WC-istuin,
ja sen sijaan WC-koppiin tehtiin suihkutila. 



Seuraava kuva on tuosta ylemmästä oikealle päin ja lattiasta näkyy kylpyhuoneen ja WC-kopin väliseinän paikka - jossa oli ovi. Harmaa vaakatason putki oli ns. ilmastointiputki joka nousi katolle, ja päästi viemäriputkeen korvausilmaa.
Isompi viemäriputken pää (WC) siirtyy vasemmalle kylpyhuoneen puolelle, josta menee samalla kohtisuoraan alaspäin viemäriputki, johon liitetään myös alakerran 2. WC:n viemäri.

Kuvan tilaan tulee vain suihkun lattiakaivo.

Tästäkään en ole löytänyt muita kuvia. Tämä kuva on otettu WC-koppiin tulevasta ovesta hallista. Se mahdollisti  WC:n käyttämisen, vaikka joku oli kylpyhuoneessa. Suihkun tilaksi muutettuna tietysti tämä ovi pantiin umpeen ja käynti oli vain kylpyhuoneesta entisen oven sijasta oli vain suihkun liukuovet.

Lautarakennus aina liikkuu - kun ei ollut routaeristystäkään ja talo oli rakennettu anturaperustuksen päälle - ei valetun laatan päälle. Liikkumisen johdosta pinkopahvi ja tapetit vetäytyivät laineille ja osittain repeilivätkin.

Niinpä sitten vähän kerrassaan suunniteltiin välttämättömien em. remonttien lisäksi koko talon läpikäymistä huone huoneelta, katot, seinät, ja lattiat. Ensin yläkerta ja sitten alakerta.

Kaikki seinät täytyi levyttää kipsoniitilla / Gyprocilla, jotta saatiin seinäpinnat ja tapetit suoraan. Pahvikatot paneloitiin.



PAITSI MUUTAMAT SISÄKATOT, joihin isoisä oli laittanut taidokkaat kattokoristeet vaneripaloista sommitellen, niin että muistuttivat 'kipsikoristeita', joita on nähtävissä vanhoissa taloissa. Koristeen laatu selvisi vasta, kun tarkasti katsottiin, sisäkattojen valkoisen maalauksen uusimisen yhteydessä. Ne tietysti säilytettiin.

ja päällystetty korkkimatolla ja askelman etureunassa musta muotoiltu korkkimattoprofiili. Portaiden alla oli komero. Kun Orvokin kanssa kävimme ensimmäisiä kertoja katsomassa ja suunnittelemassa joitain toimenpiteitä enen muuttoa, niin tutkimme alla olevan komeron sisältä, olisiko portaat avattavissa.
Vain korkkimatot pois ja sitten askelmien välissä oleva pystylauta. Lopuksi sitten hionta ja lakkaus.

Kuva on ensimmäisen muuton jälkeen 1957 isovanhempien kuoltua. Susikoiramme Alin piti nukkua alakerrassa, mutta usein iltamyöhällä yläkerran äänien hiljetessä Ali hiipi oma tyynynsä suussa yläkertaan toisten luokse. Kun huomattiin tuo, niin kerran olin kameran ja salamavalon kanssa valmiina ylhäällä, kun kuulin koirankynsien rapinaa alakerrasta ja Alin suunnitelma paljastui.
Mustavalkoisessa kuvassa ei näy, että seinäpinta oli vaalean ruskeanharmaalla pohjavärillä maalattu ja siihen oli paineltu kullanvärisiä kuvioita. Minulla on tallessa palanen tuota vaneripäällystystä. saattaa löytyä vähän  parempikin.

Myöhemmin eräänä hellekesänä - en voi hyvin helteessä - alle 20 - ? astetta olisi hyvä kesälämpötila - kunhan ei käsineitä tarvitse käyttää ulkona :D

Koska portaat olivat avopuuportaat, niin paneloin kuistin ja eteisen lisäksi yläpuolella olevan hallin... sen verran osaan sisustustyötä. Koska halli on rakennuksen keskellä, niin siihen ei paista aurinko sisään, paitsi aikaisin aamulla = viilein tila. Siksi hellekesän loma tuli käytettyä hyödyllisesti - Orvokki oli naulaamisen ym. meteliä paossa Pärnun Tervis-kylpylässä ystäviensä kanssa. Hänen tulonsa päivämäärä oli myös tehokas deadline paneloinnille, kun saattoi ketään häiritsemättä sahata ja naulata  iltayössäkin -  ikkunoista tuli vähän viileämpää yöilmaa!

Panelointi ulottui vielä hallin viereiseen kapeaa käytävään, josta alunperin veivät portaat vintille ja katolle sisäkautta. Poistimme ne, koska käytävään saatiin Orvokin leveä neulomakone ja sen jälkeen liukuovikomerot.


Myöhemmin koko yläkerran 'huone-huoneelta' järjestelmällisen remontin yhteydessä Esa ja Valtteri päällystivät hallin lattian, joka oli vaikea portaiden aukon vuoksi. Nimittäin muovimattorullan leveys oli koko hallin leveys ja kunnianhimoinen ajatus: siitä saada tarkalleen porrasaukon kokoinen 'pala' pois - se on ammattimiesten taitoa. 
Muiden huoneiden katot he maalasivat ja toiset paneloivat, seinät em. Gyprocilla ja tapetoiden.

Talon ulkoseinät oli ensin verhottu 'keinorappauksella', jonka sisällä oli kanaverkkoa, jotta rappaus ei hajoa, vaikka tulisi ohueen laastikerrokseen halkeama. Kanaverkon päitä näky ruosteisina reunoilla.
Ylempi kuva on nurjalta puolelta = laudoitukseen päin.

Kiiltävät heijastukset ympärillä johtuvat kirkkaasta muovikalvosta, joka esti skannerin lasipintaa naarmuuntumasta.

Alemmassa kuvassa on ulospäin oleva koristeellinen pinta, joka oli valkeata, siihen on siroteltu pintaan valkoisia ja tummia kiteitä ja joissain kohdissa oli myös ruskean lasin palasia, jotka kiilsivät auringon valossa.
Koska lautarakenteinen talo kuitenkin liikkui vuodenaikojen lämpötilojen ja roudankin vaikutuksesta, niin keinorappaus jouduttiin poistamaan ja korvaamaan pystylaudoituksella saumalistojen kanssa.

Kuistin urakka tuli eräälle toiselle yrittäjälle muutaman mutkan vuoksi. Hän ei kuitenkaan  saanut vietyä sitä loppuun, vaan jouduttiin keskeyttämään ja juristi selvitteli sen puolen ja koko sisäpuoli jäi itse tehtäväksi Petterin avustamana. Siinä oli taas panelointia ym. riittävästi aina eteistä myöten ja em. tavalla ylöspäin.

Alla olevan kuvan yläreunassa näkyvä kolmion muotoisen päädyn alareuna taulun alla = rakennuksen ensimmäisten ulkokuvien yläkerran laajennuksen reuna, jonka alla oli
- ikkuna = vitriini ja
- ulko-ovi = valkoinen pariovi eteisen ja sisäkuistin välissä.

Jatta von Konow suunnitteli tämän kuistiosan niinkuin ikkunatkin. Hän sanoi, että kun hän suunnittelee olemassa olevaan vanhaan taloon jotain lisää, niin sen lisärakentamisen täytyy olla sen näköinen, että "sehän on aina ollut näin..!" Eli tärkeätä on: "Alkuperäisen tyylin puhtaus - eikä hänen kädenjälkensä saa näkyä." - Taitavalla suunnittelijalla on harvoin näin kunnioittava ja arkkitehtuuria arvostava asenne olemassa olevaan tai ympäröivään arkkitehtuuriin.
Monesti lisärakentamisen suunnittelijat toimivat niin, että heidän työnsä poikkeaa kaikesta muusta ollakseen  heidän 'muistomerkkinsä'.

Orvokki suunnitteli yhdessä Jatan kanssa tämän. Hän sanoi, että muutti tähän valmiiseen Jaskan kotitaloon, mutta tämä kuistiosa on hänen ja Jatan yhteistyö - Orvokki-kuisti. Sen tähden kuistin seinillä löytyy paljon orvokkeja. Yläkuvan yläreunassa olevassa Helvi Solosen maalaamassa orvokkitaulussa on 123 kpl. Löysin sen srk:n ensimmäisessä Rekikadun toimitilassa olleesta taidenäyttelystä, jossa oli jamppalaisten harrastelijataiteilijoiden töitä esillä. Tämä tarttui heti silmiin ja siitä tein kaupat taiteilijan kanssa.

Vitriinin yläreunan oikealla puolella on savityö 'Orvokkipuu' ja siitä oikealle vielä toinen pienempi.


Lisää löytyy tältä seinältä.  Ulko-oven lasi-ikkunasssa on keskellä Jatan suunnittelema lasimaalaus - orvokki. Olimme Varnassa viikon jakson, kun Orvokki 'oli matkoilla' 50v päivänään. Sovin Jatan kanssa, että hän kiinnitytti lasimaalauksen sinä aikana oven ikkunaan.
Tulimme kotiin klo 3 yölennolla Varnasta. Kotona sanoin Orvokille, että hän voi etsiä synttärilahjansa, joka on selvästi näkyvillä. Hän tunnin kulki ympäriinsä ja sanoi, ettei löydä. "Katsohan ulko-oven ikkunaa..." ja sillon hän huomasi.

Orvokin kuoleman jälkeen näin taidelainaamo Taikan näyttelyssä oven yläpuolella olevan "Viimeiset orvokit", rauhallinen taulu syksyisessä sateessa. Tein heti sopimuksen sen lunastamisesta... johonkin kuistille. Sitten keksin, että se kuuluu ulko-oven yläpuolelle, josta Orvokki viimeisen kerran lähti...

Sininen oli hänen lempivärinsä ja näkyi pulloissa ikkunalaudalla.
https://www.jaakkoharjuvaara.fi/2020_10_18_lokakuun_aurinko.shtml#PULLOT

Korkkimatot olivat 30 vuoden aikana kuluneet... ja sen ajan materiaaleista johtuen myös haurastuneet. Ne uusittiin, mutta alakerran olohuoneesta ja alkovista matto poistettiin ja esiin tuli erittäin kaunis korkkimaton alla ollut lautalattia, joka hiottiin ja lakattiin.
Entiseen aikaan korkkimattoa pidettiin hienompana kuin lautalattia.


Talo oli perustettu - keskellä oleva palomuuriosa erikseen - ja sitten sivuseinät niin kuin eräs vanha mies - silminnäkijänä kertoi:
- koska pohjavesi oli lähellä, niin maan pinnasta kaivettin n. 1,5 metrin verran syvälle siniseen - HAPETTOMAAN SINISEEN KOSTEAAN SAVEEN HIRSIÄ POIKKISUUNTAAN PERUSTUKSEN / KIVIJALAN alle. Märät hirret olivat siellä hapettomassa tilassa pohjaveden = järven veden pinnan alapuolella. Siellä ne kestävät vetisessä hapettomassa tilassa 'vuosisatoja'.
HIRSIKERROKSEN VARAAN oli valettu metrin levyinen betoninen perustus, joka ulottui melkein maanpintaan.

Tämän metrien levyisen betonin päälle oli sitten valettu betonista 'KIVIJALKA eli SOKKELI', jonka varassa olivat lattiaparrut vaakasuoraan. PARRUJEN ALLE TULI lautainen ROSSIPOHJA, jonka päällä oli parrujen verran kutterinlastueristettä ja lattiaparrujen päälle tuli sitten LATTIALAUDOITUS.

PYSTYSEINÄRAKENNE oli normaali seinärakenne eritysväleineen pystysuuntaan. Eristeenä SEINÄSSÄ oli sahanpuru - 5 tuuman = 12,5 sentin paksuinen PYSTYKOOLAUS (kun usein käytettiin 4 tuuman = 10 cm eristeväli = pystykoolaus tehtiin 2 x 4 tuuman - 50 x 100 mm patiskasta).
Lisäleveys eristeessä oli tietysti lämpimämpi. Ikkunaremontin yhteydessä todettiin, että puruväli oli pitänyt, eikä purua tarvinnut lisätä vuosikymmenten perästä niinkuin tavallisesti.

TUULENSUOJAERISTEENÄ oli tervapaperi EIKÄ muovi, josta johtuen seinä rakenne oli tuulettuva eikä homehtunut niinkuin muovieristeisissä taloissa myöhempinä vuosikymmeninä - nykyaikaankin.

Esa tuli pois tarkastuskierrokselta ja tulos: Kannatusvasat pitää uusia, pelkkä homepinnan veistäminen ei ole mahdollista.

Kannatusparruissa oli hometta ja lahoa, joka EI aiheutunut vesivahingosta tms., vaan oli ns. "kellarihometta", joka oli aiheutunut 2 syystä:
1. heikon ryömintätilan ilmanvaihdon - tuuletuksen johdosta. Vanha kansa sanoi, että kivijalan tuuletusluukut suljetaan syksyllä, kun 'järvi jäätyy'. Ja avataan keväällä, kun jäät lähtevät järvestä. Näin oli tehty. Normaalisti oli si riittänyt...

2. MUTTA perustuksen kaivamisen saven päällikerroksen poistamisen jälkeen oli ryömintätilaan tuotu hiekkaa. MUTTA hiekka oli hyvin hienojakoista, jolloin maassa oleva kosteus KAPILLAARI- ILMIÖN avulla nousi hiekan PINTAAN haihtuen siitä kosteutena ryömintätilaan.
Hiekan olisi pitänyt olla karkeata soraa, jota myöten KOSTEUS EI NOUSE ylöspäin. Nyt korjauksen yhteydessä hienon hiekan sijaan / päälle laitettiin LECASORAA, jota myöten kosteus ei nouse ylöspäin.

Suunnitelmat laati insinööri Sakari Kaustinen.

EI mahdollistanut kannatusparrujen vaihtamista ryömintätilassa luukun kautta toimien.
AINOA mahdollisuus oli avata alakerran lattia päältä päin. Kun tämä selvisi, niin pihaan tuotiin iso varastokontti, johon kerättiin kaikki huonekalut olohuoneesta ja alkovista.

Alakerran lautalattia oli juuri hiottu ja lakattu kauniiksi.
Koska  kannatusparrut piti vaihtaa sisäkautta, niin Esa ja Valtteri sahasivat moottorisahalla juuri höytätyt ja lakatut lattialaudat/lattian irti seinän viertä myöten. - Kun Orvokki tuli yläkerrasta eteiseen katsomaan kauniin lattian sahausta, hän sanoi Esalle ja Valtterille:
"Teillä on sitten kova homma liimata nuo kaikki paikoilleen takaisin!" :D
Niistä palasista tuli hyvää ja kuivaa polttopuuta saunan kiukaan alle. 

Olohuoneen ja alkovin lattian poistaminen mahdollisti vapaassa työtilassa laittaa uudet parrut kettiön ja eteisen lattian alle, koska työtilaa oli riittävästi pystysuunnassa ja saattoi toimia sivusuuntaan.
Tästä oli myös se hyvä puoli, että keittiötä ja eteistä pystyi käyttämään normaalisti. Seuraavassa kuvia:

Kun parrut ja uusi rossipohjalaudotus oli tehty, eristeet vaihdettu ja uudet lattialaudat paikoillaan. Esa pystyi neuvottelemaan vielä ammattimiehen lakkaaman lattian ja niin kaikki saatiin kuntoon.

Aikataulu oli niin tiukka, että kun lattia oli valmis, niin, JOULUAATONAATTONA kannoimme pihalla olevasta kontista huonekalut sisään ja päästiin joulun viettoon!

Kaikenlaista korjausta ja pienempää remonttia on vanhassa talossa jatkuvasti vuosien mittaan. Täydellisessä LVI-remontissa oli asennettu edellä kertomani lämmityksen tarkkasäätöjärjestelmä, joka palveli hyvin. Kun sitä ei voinut enää korjata, vaan piti asentaa uusi OUMANIN systeemi, niin mietin tämän tullessa: "Mutta miten se säätöjärjestelmä nyt jo on käyttökelvotonta, vastahan se uusittiin LVI-remontin yhteydessä?
Katsoin pannuhuoneen lattiasta Samulin kosteaan betoniin kaivertaman vuosiluvun ja päiväyksen. - Totesin, että siitä remontista ON KULUNUT 32 VUOTTA! - Niinpä... "ihan äskenhän se vasta tehtiin..."

Paljon muutakin on tehty vuosien mittaan, niin ammattimiehet kuin itsekin voimieni ja taitojeni mukaan. Löytyvät etusivun 'kolmen uusimman kohteen rivin NUOLEN    päivitysluetteloista, yli 300 kohteen joukosta...
sekä https://www.jaakkoharjuvaara.fi/jaakko_paikallishistoria.shtml  - sivuston useista lokeroista. Varmaan olisi uusien rakennusten tekeminen ollut halvempaa enkä enää pihanhoidon ja rantojen raivaamisen lisäksi haluaisi koskea listan pätkäänkään.... MUTTA

MIKSI sitten haluan edelleen asua ja hoitaa kaikkea Isoisäni rakentamassa talossa ja pihapiirissä, kaivamansa lahdelman rannalla, naturan vieressä ja osa tätä tonttia on naturaa?

Asun täällä edelleen niin kauan kuin pystyn: Isoisäni on rakkaudella ja kauniilla tavalla rakentanut tämän kaiken - se on suojeltu kaavalla. Kunnioitan hänen elämäntyötään ja koitan hoitaa ja säilyttää sen. 
Luonto, maisema, kaikkineen on "sieluni maisemaa", elän tästä. Aamun ja illan avantouinti on minun aamu- ja iltahartauteni Luojan käsissä https://www.jaakkoharjuvaara.fi/#SIELUNIMAISEMA - ammennan voimat päivään ja jätän kuluneen päivän Hänen käsiinsä. Siksi olen esittänyt Taivaan Isälle toivomuksen, että seuraavaksi saisin muuttaa täältä suoraan Taivaan kotiin niinkuin Orvokkikin muutti https://www.jaakkoharjuvaara.fi/orvokki_taivaskotiin.shtml - aika näyttää, mitä tapahtuu.

Tiedän erittäin hyvin:'Ihminen päättää, mutta Jumala säätää."

Mutta meillä on lupa pyytää ja saamme luottaa siihen, että Hän pitää meistä huolen  - tapahtuipa sitten mitä tahansa!