TERVANOKAN
AVAJAISPUHE
La
11.6.2004 klo 12
Hyvät
järvenpääläiset!
On ilo
saada olla mukana
Tervanokan uimarannan avajaisissa.
Onhan tämä
lapsuuteni uimaranta
Tuusulanjärven rannalla. Olen oppinut - muistaakseni 6 vuotiaana / v.
1950 uimaan tässä järvessä. Uiminen oli mieluinen harrastus kesäisin.
Tervanokkaan pyöräiltiin, otettiin aurinko ja uitiin. Jos jollakulla
oli rahaa, niin ostettiin limonadit kioskista. Parin vuoden jälkeen
suoritin uimakoulussa myöhemmin uimamaisterin tutkinnon.
Tutkin
isoisäni Tyyne Walfrid
Harjuvaaran vanhoja papereita ja löysin sieltä seuraavat kappaleen
Tervanokan historiaa:
Tuusulan
kunta oli vuokrannut
jo vuosina 1941-1945 Järvenpään Emäkylän jakokunnalta tämän uimarannan
järvenpääläisten virkistyspaikaksi. Todistuksen
vuokrista on allekirjoittanut Tuusulan kunnan
puolesta N.A.Rosenberg.
Jakokunta
oli syntynyt siten,
että Järvenpään kylän yhteisten maa- ja vesialueiden ja - oikeuksien
haltijat muodostivat yhteisen jakokunnan. Maanviljelysneuvos Bjarne
Westermark oheisen Järvenpään kartanon omistaja myi tontteja
omistamiltaan tiloilta, mutta piti itsellään tilojen oikeudet yhteisiin
maihin ja vesialueisiin.
Kun
Westermarck joutui
pakkohuutokaupassa myymään loputkin omat tilansa, niin niiden
viimeisten tilojen ostajille siirtyivät oikeudet yhteisiin maa- ja
vesialueisiin. Seuraavat henkilöt muodostivat tämän jakokunnan ja
olivat ostaneet häneltä ne viimeiset tilat:
KOP:n
johtajan, Pekka Siimestön
leski Iisa Siimestö, joka myöhemmin avioitui
asemapäällikkö
Ollarin
kanssa, johtaja T.W.Harjuvaara, kenraali
Kauno Talvela, maanviljelysneuvos Ilmari Auer,
maanviljelijä Oskari Laurila, maanviljelijä V.
Koskinen sekä kouluneuvos Ranniston perikunta
/ Olga Rannisto ja Järvenpään Koulutilan eli
Maatalousnormaalikoulun puolesta tohtori Paavo Kajanoja.
Vuodelta
1946 löytyi vuokrasopimus,
jossa vuokraus uudistettiin vuosiksi 1946-1950. Siinä määriteltiin
seuraavat asiat:
Vuokramies
Tuusulan kunta on
oikeutettu maa-alueelle rakentamaan uimalaa varten tarpeelliset
pukusuojat,
virvoitusjuomakioskin ja käymälät, sekä vesialueelle uintia
ja uintikilpailuja varten tarpeelliset rakenteet.
Vuokra-alueelle
oleva entinen
uimalarakennus puretaan kunnan toimesta
ja siitä kertynyt lautatavara kuljetetaan vuokranantajan pihalle.
Kunta
huolehtii siitä, että
alue pidetään puhtaana ja siistinä
Kunnan
tulee, mikäli sopimusta
ei jatketa, siirtää kaikki rakenteensa alueelta pois vuokra-ajan
päättyessä ja jättää se siistissä kunnossa vuokranantajalle.
Sopimuksen oli
allekirjoittanut asemamestarin rouva Iisa Siimestö
eli Iisa Ollari, jonka perheen huvila rakennettiin tuohon
mäenrinteeseen / ja vuokrasopimuksen oli hyväksynyt Tuusulan
kunnallislautakunnan eli kunnanhallituksen puolesta Viljo
Svala.
Jakokunnan
muut jäsenet eivät
olleet tyytyväisiä siihen, että Iisa Ollari oli
mennyt itsekseen muilta neuvottelematta jakokunnan nimissä tekemään
tämän vuokrasopimuksen ja niin 18.marraskuuta 1948 pitivät kokouksen,
jossa ilmoittivat, ettei Iisa Ollarin sopima vuokrasopimus ollut
pätevä.
Maaliskuun
15. päivä 1949
Tuusulan kunnan edustajina Kauko Holma ja N.A.Rosenberg tekivät uuden
vuokrasopimuksen ja Iisa Ollari
lisäksi Maatalousnormaalikoulun puolesta tohtori Paavo
Kajanoja solmivat uuden sopimuksen, joka ulottui tuonne
vuoteen 1950 asti. Vuokra nousi 10 000 mk kolmelta viime vuodelta.
Sitten
perustettiin 1951
Järvenpään kauppala ja seuraava vuokrasopimus, jonka kopio varmaan
löytyy kaupungin arkistostakin, tehtiin 12.6.1951 eli päivälleen 53
vuotta sitten ja sen allekirjoittivat kauppalanjohtaja Einar
Pyykkö ja kauppalansihteeri Pentti Honkanen .
Jakokunnan puolesta hyväksyi jälleen Iisa Ollari ja sopimuksen
todistivat Linnea (?) Veijalainen ja Irja
Heinonen.
Vuokra
oli 10 000 mk, joka
nykyrahaksi muutettuna = 280 mk/v =
23,33 / kk.
Myöhemmin
1980 -luvun alussa
kaupunki on hankkinut Tervanokan omistukseensa. Olen erittäin iloinen
siitä, että
tämä vanha hyvä uimaranta on jälleen saatu kaupunkilaisten /
järvenpääläisten käyttöön. Haluan tässä yhteydessä luovuttaa myös
kaupunginjohtaja Erkki Kukkoselle kopiot mainitsemistani Tervanokan
järvenpääläisiä koskettavasta historiasta sekä yhden valokuvan, joka on
otettu 24.6.1946 eli tulevana juhannuksena 58 vuotta sitten.
(Jouduin
lyhentelemään puhetta hieman kovan
sateen vuoksi.)
