Näkymä keskustan kävelykadulla keskustaan päin.





Ollessamme valtion virastotalon kohdalla, sieltä tuli kadulle hääpari ennen vihkimistään.











Tässä oli yksi tapahtuma ennen vihkimistä ja tapahtumapisteen muistoksi solmittiin juhlamenojen ohjaajalla olevaan sauvaan jälleen yksi nauha. Mitä hienommat häät, sitä enemmän tällaisia tapahtumapisteitä oli ennen vihkimistä.






Juhlamenojen ohjaaja ilmoitti, että vihkipari siirtyy rakennukseen varsinaista vihkimistä varten.






Kävelykeskustassa oli suuret orvokki-istutukset. Näitä oli hyvin monessa paikassa, koska orvokki kestää myös hallaa syksyn tullessa.





Museorakennus





Kaunista alkuperäistä arkkitehtuuria







Aukionkeskellä oli suihkulähde, joka ei enää ollut toiminnassa lokakuussa. Suihkulähteen jalustassa on ystäväkaupunkien vaakunat.




Anttonin ja Lauran välissä näkyy Järvenpään vaakuna, jota jotkut järvenpääläiset vieraat ovat tuunanneet ja suomalaiseen tapaan kirjoittaneet nimensä vaakunan ympärille. Ilmeisesti rakastavat kuitenkin kotikaupunkiaan, koska vaakunan alaosassa on sydämiä.






Syksyn kukkaloistoa. Ruusut kukkivat vielä joka puolella.




Alakuvassa on joitakin vuosia sitten esiin kaivetut vanhat perustukset, jotka on jätetty näkyviin keskustan aukiolle.







Näkymä keskusaukion toisesta päästä katsottuna. Tulimme siis tuolla kaukana olevasta talojen välisten vihreiden puiden kohdalta. Kuva on katolisen dominikaanimunkkien kirkon portailta
ja alla on sisäkuva kirkosta, jonka saliin ei ollut juuri sillä hetkellä pääsyä.



Tämäkin kirkko oli jo koristeltu itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia varten, penkkien päissä on koristeet.


* * *

Seuraavat kuvat ovat toisesta katolisesta kirkosta, jossa oli parhaillaan unkarilaisen itsenäisyyspäivän juhlamessu meneillään.



Piispa saarnasi siitä, miten Jumala kutsuu meitä taivaan kotiin, mutta Hän ei vie meitä ketään väkisin sinne...ja antakoon Jumala armoa ja viisautta valitsemaan oikein.


Keskellä alttaria olevan kaapin yläreunassa näkyy punainen pieni öljylamppu, joka palaa
roomalaiskatolisessa kirkossa aina sen kaapin edessä, jossa säilytetään siunattuja ehtoollisaineita.

* * *

Kirkon ulkoseinän kilpi




Kirkon ulkopuolella oli paljon tavaraa myynnissä. Tässä kuvassa on rukousnauhoja. Yhtenäisen helmijakson jokaisen helmen kohdalla rukoillaan Ave Maria ja sitten yksinäisen välissä olevan isomman helmen kohdalla Pater Noster = Isä meidän rukous.




* * *

Seuraavaksi siirryimme roomalaiskatolisen hiippakunnan pääkirkon, katedraalin aukiolle. Se on arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetty.







Illalla katedraalissa oli Franz Listzin juhlakonsertti itsenäisyyspäivän kunniaksi.





Vastapäätä katedraalia aukion toisessa päässä on hiippakunnan hallintorakennus.

Alakuvassa on alueen muurin edessä oleva Pyhän Tapanin, Unkarin perustajan patsas.



Pyhän Tapanin toisessa kädessä on aina risti merkkinä siitä, että hänen toimestaan katolinen usko oli unkarilaisten uskonto.





Aukion oikeassa laidassa on Vácin paras roomalaiskatolinen lukio.



Kirkkoherra János Détren lapset ovat kaikki käyneet tätä lukiota.



* * *

Seuraavaksi kävelimme Tonavan rantaan.



Tonavan rannalla olevassa paviljongissa on usein yhtyeitä tai orkestereita, jotka pitävät konsertteja rantapuistossa.




Tämä etelän suunnasta tulevaa pyörätietä pääsee polkupyörällä Budapestista Váciin.




Tonavan vastapäisellä rannalla näkyy saari, jolle pääsee erillisellä lautalla. Saarella on puisto ja ravintoloita.




Pohjoiseen päin vievä pyörätie kulkee Tonavan rantaa seuraaviin kaupunkeihin.




Kesäiseen aikaan Tonavan rannalla on paljon väkeä. Koska oli kaunis syyspäivä, monet olivat ulkoilemassa nytkin.





Jälleen yksi  muistomerkki, jossa oli Unkarin puna-valko-vihreät viirit puolitangossa, koska "Trianon 4.6.1920" ensimmäisen maailmansodan jälkeen jakoi Unkarin ympäristövalloille niin, että vain n. 1/3 Unkarin alueesta jäi unkarilaisille itselleen ja yli 30% unkarilaisista jäi oman maan rajojen ulkopuolelle. Evankeelinen kirkko menetti erittäin paljon jäseniään tämän kautta.





Patsas itkee Unkarin kadonnutta suuruutta.





Lautta oli juuri lähtenyt kaupungin rannalta saarta kohden voimakkaassa virrassa.






Pyhän Johannes Nepomukin patsas. Hän oli kalastajien pyhimys ja hänen juhlaansa vietetään usein Tonavan rannalla.









Tonavan laivoja varten oli laitureita, jotka mahdollistivat syvässä kulkevien laivojen pysähtymisen joen rantaan.
Vesi oli nyt hyvin matalalla.

Keväällä 2006 Tonava tulvi valtavasti. Seuraavat kaksi kuvaa,  jotka János Detre lähetti järvenpääläisille. Kuvat ovat äsken kulkemaltamme rantapuiston ja sitä reunustavan kadun varrelta. Huomaa selvästi, miten vesi oli noussut useita metrejä
ja uhkasi jo rantakadun taloja. Tuollaisella vesimassalla on suunnaton voima, jota vastaan on vaikeata suojautua.






Ilmakuva tulvivasta Tonavan mutkasta:



* * *



Kaunista arkkitehtuuria, jossa nykyinen rakennuskanta on vuosituhannen takaisiin vanhaan muuriin ja rakennelmiin.



Talojen ikkunoilla ja seinustoilla kukat olivat vielä loistossaan.









Seuraavassa kuvassa näkyy Tonavan rannasta nouseva katu, jonka varrella on kuuluisa vankila, johon neuvostovalta
sulki tämän alueen poliittiset vangit.












Vankilan toisen korkean seinän keskellä näkyy vasemmalla valkoinen osa,  jossa on  vankilaan
suljettujen poliittisten vankien muistomerkki. Se oli osa tämän itsenäisyyspäivän merkittäviä asioita.

Kadun päässä näkyy keisarinnan kaupungissa vierailun kunniaksi valmistettu juhlaportti. Kerrotaan, että
keisarinna ei kuitenkaan uskaltanut kulkea portin alta, koska pelkäsi sen sortuvan hänen päälleen.




Kauniita sivukatuja

* * *



Illalla otettu sisäkuva ennen juhlakonserttia olleesta iltamessusta. Huomatkaa kuorin oikeassa reunassa oleva
valkokangas, johon heijastettiin yhteislaulujen sanat samaan tapaan kuin Järvenpään kirkossa.
Messun jälkeen kirkko täyttyi aivan kokonaan juhlakonsertin kuulijoista.

Kamerani akku valitettavasti loppui tässä vaiheessa.

* * *

Mutta onneksi Arvi Kekäläisellä oli yksi kuva mestariurkurista:





* * *

Paluu Vácin matkakuvien koontisivulle