PIHATÖITÄ JA PUUNKAATOA
SYKSYLLÄ 2018
Ylikuumentuneen kesän jälkeen pitää syksyä kohden vähän aloitella
syystöitä, kun ilmakin viilenee.
KATON MAALAUS
Ensimmäiseksi pitää aloittaa pahimpien
paikkojen hiominen porakoneen harjalla ja hiontalaikalla ym. ja
hiominen vei niin paljon aikaa, että pohjamaalin sai vedettyä jo
hämärän laskeuduttua.
Sitten piti laskeutua alas katolta kaikki kamat mukaan keräten.
Kun joutui pesuveden kantamaan kannu
kerrallaan katolle, niin oli helpompi toisessa kädessä kannatella
vesikannua,
kun sai kiivetä nojallaan olevia tikkaita myöten. Viimeiset askelmat
piti ottaa kiinni pystytikkaiden puolista ettei kaatuisi taaksepäin ja
irrottaa välillä ote, kun astuu ylemmäksi askelman... sekin onnistui,
mutta en kerro miten ;)
Seuraavana iltana kävin paremmalla
valolla tarkistamassa, että pohjamaali oli hyvin levinnyt ja odotteli
lopullista päällemaalausta.
Hyvässä kunnossa oli pohjamaalaus.
Myyjä oli suositellut
viimeistelymaalaukseen vesiliukoista maalia EU:n direktiivien vuoksi.
Sanoi vielä, että jos iltakaste tulee maalauksen jälkeen, niin se ei
haittaa vesilliukoisen kanssa, se kovettuu kuitenkin.
No näillä ohjeilla maalasin illansuussa vielä hyvässä valossa, kun oli
jo viileämpää.
Sitten menin seuraavana päivänä katolle hyvässä valossa katsomaan
lopputulosta:
Maalatulta
ylätasanteen katolta oli valunut maalivettä purona poispäin ja kun
kiipesin ylätasanteen päälle, niin siellä oli kauniisti
valumajäljet joka puolelle.
Mietin, että olikohan siinä pohjamaalauksessa jotain vikaa ja
vedin uuden viimeistelymaalin päälle.
Seuraavan illalla katolle mennessäni
totesin, että vähän vähemmän, mutta aika paljon oli sama ilmiö. Sitten
mietin, että nyt se on varmaan vika siinä iltakasteessa. Kolmas kerta
toden sanoo.... päivän, parin päästä, kun oli aurinkoa ja lämmintä - ei
enää liian kuumaa, menin heti puolelta päivin katolle, ja maalasin
kolmanteen kertaan kasteen valuttamat pinnat ja lisäksi samalla
maalasin ruostekohdat, saumat, ym. muusta osasta kattoa JA päätelmäni
oli oikea, kun viimeistelymaali oli ehtinyt parissa tunnissa hyvässä
lämpimässä ilmanalassa ennen illan tuloa kuivua, niin jälki oli ihan
hyvä.
Analyysini oli oikea... ja maalimyyjä oli väärässä sen iltakasteen
suhteen.
Viimeistelymaalaus ylätasanteella oli
hienossa kunnossa. Saa nähdä miten pitkään kestää - kattoa on näin
hoidettu jo 79
vuoden ajan ja on vieläkin hyvä, kun jaksaa ajoissa maalata uudelleen.
Heikin kanssa maalattiin silloin 1960 luvun alussa tummalla vihreällä...
Seuraavan kerran maalasin paikkamaalauksia 1979 jälkeen muutettuamme
rantaan.... ja joskus 1990 tienoissa koko katon Jatta v Konowin
suunnittelun mukaan vaalealla.
Ja sen jälkeen sitten paikkamaalauksia joissain vaiheissa, joinain
vuosina ja nyt 2018 aloitin pahimman = ylätasanteen kokonaan maalaten
ja ensi kesänä sitten lopun katon kokonaan maalaten. Olisin kokonaan
maalannut jo tänä kesänä, mutta hellekausi oli niin pitkään ja
mahdoton, ettei voinut ajatellakaan katolle menoa ja maalin ohjeetkin
kieltävät liian kuumalla maalaamisen.
Vaikein
paikkamaalaus
oli tuo ulkonema, koska sitä ei olisi voinut maalata alakautta =
tikkaat seinälle, kuin vähän matkaa keittiön puolelta, sitten tulee tuo
kuistin laajennus, jolle ei saa tikapuita. Piti kiinnittää
maalipensselit ja hiontapaperit haravanvarsiin ym.... ja niillä
operoida tuolta ylhäältäpäin reunan yli.
Toisen pitkän reunan paikka/poohjustusmaalausta ja jatkoa koko pinnalle
ensi kesänä.
Tässä kohdalla on kaksi kokonaan
uusittua peltikaistaa, tähän asti maalaamattomana, niinkuin kiiltävä
galvanointi pitää ollakin usean vuoden ajan, että sateet pesevät vuosi
vuodelta siitä pois kaikki pellin pintakäsittelyaineet ja maali tarttuu
ennenkuin pelti sitten alkaa ruostua.
Nuo kaistat eivät olleet ruostuneet päältä päin niinkuin ei muukaan
katto. Niiden alla oli tiivistynyt vettä aluslaudoituksen ja pellin
väliin = liian lämmintä ilmaa yläosassa peltikaton alla
tuuletustilasssa. Se vesi altapäin laudotuksen ja pellin välissä olli
pysynyt kosteana ja syövyttänyt rikki peltiä.
Piti lisätä eristystä sinne tuuletustilaan, niin että liian lämmintä
ilmaa ei tiivisty peltikaton alle - parantaa tuuletusta ja sen jälkeen
yläpohjan päällä vielä mahdollisesti oleva kosteus tuulettuu ennen
asettumistaan laudoituksen ja pellin väliin.
Katolle aukeavan oven sisäpuolella oli kauniisti kirjailtu - upea
ampiaispesä - onneksi tyhjä.
Nyt katto saa odottaa ensi kesää ja kuistin katto on uudempi, niin se
on helpompi maalata samoin ensi kesänä.
SEURAAVAKSI PITÄÄ RUVETA JATKAMAAN LAHOAVIEN
VANHOJEN PUIDEN KAATAMISTA
Tästä puusta täytyi katkaista
kasvimaalle valoa kohti kasvanut erittäin pitkä ja erittäin vahva oksa,
koska kiireellisimmin kaadettava on sen vieressä oikealla puolella
oleva puu, josta täysin kasvaneen haaran oli kaatanut jo muutama vuosi
sitten myrskytuuli ja sen jälkeen tämän puun alaosa oli avoin
lahoamisen jatkumiselle.
Jos tätä oksaa ei olisi katkaistu, se olisi siirtänyt sen päälle
kaatuvan puun suunnan liikaa perennapenkin ja muun kasvimaan päälle.
Tätä puuta ei olisi kesäaikaan pystynyt
kaatamaan koko pituudessaan. Siksi täytyi ensin käydä kiinnittämässä
sen latvaan köysi, jonka avulla ja tarvittaessa vaijerivinssiä apuna
käyttäen voidaan puu sahata puolesta välistä poikki ja latvasta
ulottuva vetoköysi määrää kaatumisen suunnan.
Sitten se alapuoli on helppo sahauksella kaataa haluttuun suuntaan.
SIISPÄ VAIN TIKKAAT ENSIN AVUKSI JA SITTEN KIIVETEN LATVAAN
Tämä koivu oli varsin hyvä
kiivettäväksi, oksia, vahvoja ja sopivia aika mukavin välein, kun enää
ei jaksa kauhean isoja 'hyppäyksiä' tai 'roikkumisia' tehdä ylöspäin
päästäkseen.
Ja muutama kuva ylhäältä, ovat heikkolaatuisia, koska vain kännykamera
käytössä ja kuvausasentokin hiukan haasteellinen.
Kunnollisia oksia, niinkuin näkyy ja kunnon jalkineet kiipeilyyn - ei
puukkarit jalassa.
Aika korkealla - hyvä näköalat :)
HUPSIS - LUISKAHTI - ei jalka, vaan kamera vain :D
Naturan ylitse Järvenpään keskustaan.
Sauna näyttää aika pieneltä.
Tällä kohtaa latva jo haarautui.
Kun yksin touhuaa tikkaiden kanssa, niin ratakiskonpätkät pitävät
alaosan tukevasti paikoillaan maassa.
Tuonne ylös se naru vietiin...
Pyykkiteline korjataan pois jalustastaan
ja sitten tälle kohdelle suunnilleen se jonkun verran tikkaiden
yläpuolelta ohjataan sen köyden ja vinssin avulla kaatumista, varmaan
vedetään köysi viereisen puun ympäri, jolloin se varmistaa
kaatumissuunnan.
TÄSTÄ ETEENPÄIN kuvia, kunhan kaato tapahtuu....JA SE TAPAHTUI LA
22.9.2018
Mauri-myrskyn piti olla, mutta ei tällä
seudulla kuin vähän kovempaa tuulta ja illansuussa jo tyyntä. Siis
ihanteellinen ilma ennen saunaan menoa kaataa se latva:
Tässä pystytettiin rakennelma vetoliinan
ja kaksinkertaisen solmuille laitetun nailonköyden avulla, MUTTA tästä
puuttuu vielä vaijerivinssi, jonka vetovara on vain metrin verran. Se
kiinnitetään mustalla muovilla päällystettyyn ketjuun puun ympäri -
näkyy vetoliinan yläpuolella mustana.
Sitten vaijerivinssi ulottuu ketjusta NYT vapaana riippuvaan
nailonköyden päähän. Seuraavissa kuvissa selvemmin kerrottuna:
1 - 2 = vetoliinan mitta
3. = vaijerivinssin uloin mitta ennen metrin sisäänvetoa.
Vaijerivinssin ja vetoliinan / köyden systeemi näkyy seuraavassa
osasuurennoksessa paremmin.
JA NÄIN SE KAATUU, MUTTA etukäteen oli
pitänyt käydä sahaamassa puussa katkeamiskohta alkuun....
Kun tämä vetovinssin ja vetoliinan vuorottelu oli vetänyt niin tiukalle
kuin pystyi....mutta puu ei vielä kaatunut, mutta suunta oli
varmistettu, niin piti kiivetä puuhun - kaatumissuunnan toiselta
puolelta tikkaille ja sitten sähkösahalla syventää sitä alkuperäistä
sahausta ja kauniisti puu sieltä rysähti alas.
Sitten enää 'korkean kannon' loveaminen ja se kaatuu samaan suuntaan.
kOIVUN ALAOSAN KAATO
la 29.9.2018
Alkuasetelma entiseen tapaan niinkuin edellä on kerrottu vaihe
vaiheelta.
Ilta alkoi jo hämärtyä ja apuvalo tarvittiin.
KATSO
Youtuben video
https://youtu.be/pm8qfmXFmoM
Tällä kertaa homma oli vaikeampi, koska
koivu oli juurestaan niin leveä, että moottorisahan laippa ei ulottunut
rungon keskustaan asti. Siksi joutui tekemään pitempään työtä ja
lisäksi 'väkisin' vinssin avulla pakottaa se lopulta kaatumaan.
Ikivanha moottorisahani, jolla viimeksi sahasin sitä, niin koivu hiukan
kallistui, sen verran, että se jumitti laipan siihen. No saha oli pakko
jättää paikoilleen ja jätin sen vielä käyntiin. Hauskinta oli, että kun
puu sitten kaatui sen moottorisahan suuntaan, niin siellä kannon alla
se sitkeästi pärisi edelleen.
Aikaisemmalla kerran toisessa paikassa osittain laho runko jumitti sen
ja kun kävin hakemassa tavallista pokasahaa, sahatakseni palasen, niin
että saan sen pois, niin liiterillä käydessäni runko olikin
'luiskahtanut' kannon päältä sivuun ja painoi sahan mutaiseen maahan.
No ei huolta. Hain lapion ja kun runko oli kumossa, niin kaivoin sahan
mudasta, irroitin laitan ja taoin sen suoraksi ja sitkeä saha on
toiminut jo muutaman vuoden sen jälkeen. Nytkään kaatuva puu ei saanut
sitä sammumaan - se kuuluu videossa.
Perennapenkin päälle saa kaatua rauhassa, siitä kaikki kukkineet ja
kasvaneet varret kerätään juhannuskokkoon.
Tuo oli maassa helppo vähitellen
palotella ja karsia. Koska se oli puun alaosa, niin pöllit olivat melko
kookkaita ja painavia. Kaikki raskaiden tavaroiden, muutossa,
remontissa, puunkaadossa ym. EIVÄT ole voimalajeja, vaan järkilajeja.
Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta. Niiden kuljettamiseen yhden
vanhan miehen voimin olin löytänyt erilaisia mahdollisuuksia:
- Talvella on helppo viedä lasten muoviahkio pöllin vierelle,
pyöräyttää pölli sen päälle ja sitten ahkio liukuu hyvin jäätä ja lunta
myöten.
- Kottikärrykin käy, kun saa sopivasti kaadettua kottikärryn tai
kallistettua, niin että saa vieritettyä pöllin sen kärryn keskelle.
Monesti ja nytkin käytin erinomaista nokkakärryä:
Nokkakärry viedään aivan raskaan pöllin viereen. Siinä on helppo
pyörittää siitä puoli kierrosta nokan päälle.
Tässä kuvassa on nokan pidempi osa käännetty alle ja pölli kieritetty
sen päälle. Sitten vain kallistetaan kärryä:
Ja näin raskas pölli on helppo kärrätä syyssateelta suojaan.
Ja sitten vähitellen hydraulikirveellä polttopuuksi.
Siinä vaiheessa, kun nämä kaikkein
suurimmat täytyi saada hydraulikirveen päälle, niin Karttusen Petteri
tuli auttamaan. Se homma ei hoitunut enää yksin. Hydraulikirves työntää
7000 kg voimalla ne halki ja heti on puolet vähemmän painoa jne...
Eiköhän saunan saa lämpimäksi iltaisin :)
*
* *
PALUU ETUSIVULLE
