Kuvan oikeassa reunassa näkyy osittain kaakeliuuni, joka myöhemmin on purettu pois. Uuni on samanlaisista kaakeleista muurattu kuin oli Orimattilassa Vilman veljen Urho ja Aino Kaitilan kodissa. Todennäköisesti samalta valmistajalta tilattu myös Untolaan.
Valkoisesta ovesta on käynti yläkertaan vievään portaikkoon.

Kuva 749 / v 1930-luku

Uuno Hakala Untolan ruokahuoneessa.

Kuvan tekstinä oli omenavuosi 1939. Ennen talvisodan yli 40 asteen pakkasia Untolan puutarhassa oli hyvin paljon omenapuita. Vanhat paikkakuntalaiset ovat muistelleet, että he kävivät ostamassa täältä omenoita kesäisin. Kuvan naisen nimi ei ole tiedossa. Maassa putoilleita omenoita.

Tässä kuvassa talon on huonokuntoisemman näköinen kuin edellisessä, mutta kuva on albumissa ajoitettu 1940-luvulle ja tässä näkyy, että ulko-oven edessä olevilta portailta on poistettu kaiteet. Ulko-ovessa ei ole vielä kupariverhoilua.
Huomattava muutos on, että tätä edeltävissä kuvissa yläkerran pääty on kokonaan 'lasiverantaa/ikkunaa'. Tässä kuvassa näkyy,miten on keskellä olevasta ikkunasta on tehty pari-ikkuna, ylin kolmiomainen osa on verhottu seinälaudoituksella ja on vain matala lisäosa pari-ikkunoiden yläpuolella.
Lisäksi sivuilla on vain yhdet vinot ruudut. Niiden ja keskellä olevan pari-ikkunan väliin on tehty myös seinärakenne. Tämä viittaa siihen, että tuo yläveranta on ollut alunperin lämpöeristämätön lasiveranta. Muistelen myös, että sisällä tämän yläverannan ja siihen johtavan hallin välissä oli ovi sekä ikkunat, joiden karmeissa oli tila tuplalaseille ja -pokille, joista vain yksi ikkunanpoka/lasi oli käytössä siinä vaiheessa, kun muistan 1940-luvun lopulta asti. Joskus ihmettelin, että miksi siinä on ikkunat?
Samaan viittaa edellä olevassa sisäkuvassa yläverannalta, missä Vilma istuu yhdessä toisen henkilön kanssa puutarhakaluisteiden penkillä.

Rakennuksen tälle reunalle on tullut pieni laajennus alakertaan kauniisti saman tyylinen kuin rakennus muutoinkin. Minulla ei ole tietoa tuon laajennuksen sisätilan tarkoituksesta.
Myöhemmin sen tilalle tuli isompi tyyliin sopimaton laajennus, joka oli pesuhuone ja wc alakerrassa, sillä laajennuksen oikealla puolella olevassa kulmahuoneessa asui Sahan konttoristi. Hänen sisäänkäyntinsä oli oikean päädyn pääovesta ja hänellä oli käytössään asuinhuoneen lisäksi oma pesuhuone ja wc. Alemmissa kuvissa näkyy sivusta se isompi laajennus.

On aina korvaamattoman tärkeätä, että albumin valokuvien yhteyteen on merkitty sekä tarkka päivämäärä että kuvassa olevien henkilöiden nimet. Tämän kuvan kohdalla toteutuivat molemmat. Päivämäärä on 20.5.1945 ja nainen on lastenhoitajana sodan jälkeen toiminut Vuokko Mölkänen.
Aikaisempiin päärakennuksen kuviin verrattuna on muutos, ulko-ovet on nyt verhoiltu kuparipellillä.

Talon vasemmassa reunassa näkyy pesuhuone/WC laajennus kulmahuoneen yhteyteen.
Edellisen kuvan otosta on melkein kuukausi, sillä löytyi päiväys 18.6.1945. Toukokuussa puiden ja pensaiden lehdet olivat vasta silmuilla, mutta nyt kesän vehreys on nähtävissä, vaikka kuvan tekninen taso onkin varsin heikko.

Vasemmalta: Anna-Liisa Harjuvaara /Virtanen, Vilma Harjuvaara, Annikki Salminen ja Tuulikki Salminen -Turunen.

Niihin aikoihin ei ollut jääkaappeja, pakastimia - kylmälaitteita. Viileää ja kylmää säilytystä vaativat elintarvikkeet säilytettiin esim. maakellareissa. Tässä oven takana oli etukellari, jossa oli mehuja, säilykkeitä, lasisia 'Rex-purkkeja', joissa hedelmiä,sälilykkeitä, lihaa tms. kuumennettiin isossa vesikattilassa 100 C asteeseen.

Purkkien kannet olivat kumirenkaan ympäröimiä, joten kuumuus poisti ilman lasipurkista ja vastaavasti purkin hitaasti jäähtyessä sisältö 'supistui' kylmetessään ja veti tiukasti lasikannen kumitiivisteen kanssa paikalleen alipaineen kehittyessä purkin sisälle. Kantta piti paikoillaan teräsjousi, joka ylettyi kannen molemmille puolille sivuilla oleviin syvennyksiin.
Perällä olevassa takakellarissa olivat perunat, juurekset ym. ja TALVELLA sinne siirrettiin myös etukellarissa olevat elintarvikkeet, koska kovalla pakkasella etuosassa saattoi paksusta puuovesta huolimatta talven pitkittyessä olla pakkasasteita, mutta pakkanen ei pystynyt tulemaan välioven taakse takakellariin.

Betonisessa etuosassa oli oviaukon yläpuolella kahdessa ruutusyvennyksessä valmistumisvuosi betoniin valettuna syvempänä urana ensimmäisessä 19 ja seuraavassa 14 = 1914.

Kellarin seinämät oli valettu betonista ja sitten maata ympärillä - luonnollinen rinne paikka.  Jos perunoita tms. oli enemmän säilössä talven yli, niin oli samanlainen 'alakellari' kauempana tontin alaosassa olevan metsäisen rinteen sisällä.  

Seuraavassa kuvassa on näkymä tuolta yläverannalta etelään päin Mannilantien suuntaan kohti kirkonmäkeä. Mäen reunan Vanhankirkon takaa mäntyjen välistä näkyy horisontissa hieman Tuusulanjärveä.

Untolan viereisen Mäkisen tontin saunarakennus (1), Yhteiskoulun ensimmäinen rakennus puinen "Nahkalinna" (2), Maatalousnormaalikoulun päärakennus ja sen edessä matala konehalli, nykyistä Lepolan aluetta (3), Kotitalousopettajaopiston riihirakennus, joka on vieläkin paikallaan kevyen liikenteen väylän vieressä (4), Yhteiskoulun oppilaiden ulkovessa eli "Neliapila" (5), Yhteiskoulun ensimmäinen päärakennus (6), omakotitalo jonka paikalla alkaa Invalidien Oppilaitoksen asuinrakennukset (7), Tuusulan seurakunnan Järvenpään seurakuntatalo eli nykyisin Järvenpään seurakunnan Vanhakirkko (8), Holopaisen talo jonka paikalla on nyt kerrostalo kirkon yläparkkipaikan vieressä (9), omakotitalon takaa näkyy seurakunnan vanha Puutalo jonka paikalla on nyt Kirkonkulman kerhotalo (10), Untolan tontin alaosassa olevan Tapiolanmäen reunimmaisia puita (11). Näissä puissa leikimme hippaa eli naataa niin, ettei saanut laskeutua maahan, vaan piti liikkua oksia - ja parissa kohdassa köysiä -  myöten puusta puuhun.
Koko tontilla oli useita kymmeniä puita ja meillä oli tavoitteena, että jokaisen puun latvaan kiivetään. Tässä näkyviin puihin oli helppo kiivetä senkun vain nousi oksia myöten latvaan. Korkeat oksattomat männyt olivat hankalampia, kun sääntö oli, että tikapuita ei saanut käyttää. Sileätä runkoa noustiin ylös 'silppaamalla' eli puristaen jalat ja kädet rungon ympäri ja vuorotellen siirtäen käsiä ylemmäksi ja niiden varassa kannatellen nostaa reisiä ylemmäksi ja taas reisien varassa paikallaan pysyen käsivarret ylemmäksi jne. niin korkealle, että ylettyi ensimmäisiin oksiin. Tässä kiipeämisessä täytyi olla jaloissa ja käsissä jo lihasvoimaa sen verran, että pystyi kannattelemaan itseään rungon ympäri pidellen.
-  Mielo-lehmää laidunnettiin sekä tontin alaosan niityllä ja toisinaan Maatalousnormaalikoulun pellolla, jolloin Mielo talutettiin uudelle laitumelleen ja käytiin sinne viemässä juotavaa ja lypsämässä.
-  Yhteiskoulun rakennuksia eri vaiheissaan voit katsella tarkemmin www.jykls.net  - sivustolla. Sen auetessa vasemman reunan valikossa on 'valokuvasivut' ja sitä klikatessa on 8.Rakennusten kuvia.